Lanterns: The Harvest Festival

Värikkäät veteen laskettavat lyhdyt ovat aasialainen juhlaperinne. Tässä pelissä ne juhlistavat sadonkorjuuta keisarillisessa Kiinassa. Teeman takana on abstrakti laattojenasettelupeli, mutta itämainen teema näkyy kauniissa kuvituksessa.

Peli voitti vuonna 2015 Mensa Select -palkinnon, jota on tapana myöntää pääasiassa yksinkertaisille, mutta nokkelille peleille. Ne kriteerit Lanterns: The Harvest Festival täyttää helposti.

Lyhtyjä veteen

Pelin tavoitteena on kerätä pisteitä saamalla kokoon lyhtykorteista erilaisia settejä: neljä samaa väriä, yksi jokaista seitsemää väriä tai kolme paria. Kortteja taas kerätään laattoja asettelemalla – mutta jokainen pelattu laatta antaa kortteja jokaiselle pelaajalle.

Jokaisella vuorolla on yksi pakollinen vaihe, laatan asettaminen. Laatta pelataan jonnekin pelialueelle; vierekkäisten laattojen sivujen vastaavuuksista ei tarvitse välittää, mutta se kannattaa. Kun laatta on pelattu, pelaajat saavat kortteja: jokaisella pelaajalla on oma suunta pelilaudalla ja aina kun pelataan laatta, saat kortin sitä väriä, joka laatassa osoittaa sinun suuntaasi.

Laatan pelaajan on mahdollista saada lisäkortteja. Mikäli laatan sivu sopii yhteen viereisen laatan vastaavan sivun kanssa, laatan pelaaja saa myös tämän värin kortin. On helppoa saada kaksi korttia, kolmekin onnistuu, neljä alkaa jo olla harvinaista.

Joissain laatoissa on keskellä kuvioita. Jos tällaisen laatan viereen onnistuu pelaamaan yhteensopivan laatan, saa bonusmerkin. Näillä bonusmerkeillä on mahdollista vaihtaa kädessä olevia kortteja toisenvärisiksi, mikä helpottaa pisteidenkeruuta jonkin verran.

Käytännöllisiä rajoituksia

Pelissä on jotain rajoituksia. Vuoron järjestys on tiukka: ensin saa tehdä yhden bonusmerkkivaihdon, sitten saa ostaa korteilla yhden pistelaatan ja sitten on pakko pelata laatta pöytään. Korttien hamstraaminen ei onnistu: kortteja on rajallinen määrä ja yksittäisten värien kortit voivat hyvinkin loppua kesken pelin aikana, kunnes joku taas ostaa pisteitä ja palauttaa kortteja kiertoon.

Pistelaatat ovat alussa arvokkaampia, mutta menettävät arvoaan pelin aikana. Sekin ajaa ostamaan pistelaattoja mahdollisimman nopeasti. Pelissä on paljon tällaista pientä nokkeluutta, isoimpana erikoisuutena se, että kaikki pelaajat hyötyvät jokaisesta pelatusta laatasta (olettaen, että kortteja on varastossa riittävästi).

Tätä ei tosin aina tule mietittyä kovinkaan tarkkaan – ja loppujen lopuksi hyvä niin, peli jäätyisi pahasti jos joka vuoro pitäisi miettiä, miten kortit jakautuvat – jolloin seurauksena joskus kohdalle osuu onnenpotkuja, kun toinen pelaaja tarjoilee omalla vuorollaan juuri sen kortin, joka arvokkaasti setistä puuttui. Tahtoo siis sanoa, että pohjimmiltaan Lanterns on aika kepeä peli, jossa tulee pääasiassa mietittyä sitä, miten oma peli parhaiten etenee.

Miellyttävä, harmiton peli

Lanterns on helposti opetettava, yksinkertainen, nokkela peli. Se toimii hyvin monenlaisten pelaajien kanssa ja tarjoaa haastetta, mutta ei vaivaa päätä liikaa. Pelin parissa viihtyy, se on rento ja esteettisesti miellyttävä.

Toisaalta peli tuntuu myös hieman yhdentekevältä ja sinänsä oivaltava pelimekaniikka, jossa kortteja jaellaan muillekin pelaajille, on tavallaan aika sattumanvarainen ja ehdottomasti liian raskas, jos sitä pelaa sillä tavalla tosissaan, että joka siirrolla miettii, mitä muut tästä hyötyvät.

Lanterns: The Harvest Festival on mukava pikkufilleri, jota pelaa ilokseen, mutta ilmankin tulisi toimeen. Leppoisaa perhepeliä etsivälle Lanternsille voi antaa vahvemmankin suosituksen: kannattaa kokeilla.

Faktat Lanterns: The Harvest Festivalista

Suunnittelija: Christopher Chung

Julkaisija: Foxtrot Games (2015)

Mutkikkuus: Lanterns on yksinkertainen peli, joka on helppo opettaa: sääntöjä ei ole paljon ja ohjekirja on selkeä.

Onnen vaikutus: Hyvästä tuurista on hyötyä. Jos käteen nousevat laatat ovat epäkäytännöllisiä, menestys kärsii.

Vuorovaikutus: Toisille pelaajille syydetään kortteja jatkuvasti ja auttaisi, jos seuraisi, mitä muut keräävät ja pyrkisi olemaan auttamatta näissä pyrkimyksissä. Toisaalta jos näin tekee, pelistä tulee hidasta jyystöä. Käytännössä pelissä ei siis olla kovin ilkeitä.

Teema: Aasialainen teema on pelkkää pintasilausta, jossain prototyypissä rakenneltiin kukkapenkkejä ja kerättiin kimppuja. Toimisi varmasti aivan yhtä hyvin. Kuvitus on kuitenkin miellyttävää, värit erottuvat aika hyvin vähän huonommassakin valossa ja eri värit on myös selvästi erotettu toisistaan kuvioiden perusteella.

Uudelleenpelattavuus: Leppoisa peli, jota jaksaa aina silloin tällöin pelata. Ei herätä suurempia intohimoja suuntaan tai toiseen, mutta kestänee kyllä kulutusta hintansa edestä.

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4, toimii hyvin eri pelaajamäärillä.

Pituus: 15–30 minuuttia.