Tämä klassikkopeli jakaa mielipiteitä, etenkin sen kuplan alle suljettu noppa, jonka plop-plop ääni on toisille loputon ilonaihe, toisille kauhistus. Kimble on niitä pelejä, joilta on vaikea välttyä, sen verran paljon siitä on erilaisia eri lisenssiä hyödyntäviä versioita puskettu markkinoille. Vaan tiesitkö, että kyseessä on alunperin intialainen kansanperinnepeli?
Pelin idea
Pelaajat yrittävät kierrättää neljä pelinappulaansa laudan ympäri takaisin kotipesään. Liikkuminen tapahtuu noppaa heittämällä. Vastapuolelle voi tehdä kiusaa, sillä mikäli onnistuu laskeutumaan suoraan toisen pelaajan nappulan päälle, tämä palaa takaisin kotipesäänsä. Mukana on myös klassisia pelaajankidutussääntöjä. Ulos kotipesästä pääsee vasta kun on heittänyt kuutosen ja maaliin pitää tietysti päästä tasaluvulla.
Melkoista nopparallia siis, mutta se, että pelaajilla on neljä nappulaa, tuo peliin sentään jonkinlaista päätöksentekoa, kun pelaajien on valittava, mitä nappuloistaan siirtävät. Nämä päätökset ovat kuitenkin luonteeltaan aika näennäisiä, sillä usein on jokseenkin sama, mitä nappulaa siirtää, ainakin jos syömistä ei ole tarjolla. Paljon ratkaisee se, kauanko pelin aloitusta ja tasaluvulla maaliin pääsyä joutuu hinkkaamaan. Perhepelissä sattumanvaraisuus ei tietysti ole pelkästään huono asia.
Pelin taustaa
Suomeen Kimble tuli 1960-luvulla, kun porilainen Heljakan perhe sai sukulaisiltaan Yhdysvalloista Trouble-lautapelin. Trouble on tismalleen sama peli kuin Kimble — sama kilpajuoksu, sama muovipeli, sama Pop-O-Matic-noppa. Heljakat pitivät pelistä ja päättivät hankkia sen valmistusoikeudet. Suomessa peli sai nimekseen Kimble, tuolloin suositun Takaa-ajettu -tv-sarjan päähenkilön mukaan, samanlaista takaa-ajoa pelikin oli.
Heljakat perustivat yhtiön Kimbleä valmistamaan ja tästä autotallifirmasta on sittemmin kehittynyt Suomen suurin lautapelivalmistaja Tactic, jonka johtavissa asemissa on tänäkin päivänä useampi Heljakka. Kimblejä valmistetaan yhä Porissa, tosin vähän toisessa mittakaavassa kuin alunperin.
Kimblen ja Troublen taustalla on Intian kansallispeli Pachisi tai Patsisi, joka tunnetaan länsimaisina muunnelmina myös nimillä Parcheesi, Ludo, Mensch ärgere Dich nicht, Kotipeli ja niin edelleen. Pachisi on keksitty suunnilleen ajanlaskumme alussa. Peliä pelaa yleensä neljä pelaajaa kahtena joukkueena. Noppien sijasta käytetään simpukankuoria: pelaaja heittää kuusi simpukankuorta ja tuloksen määrää se, moniko kuorista jää avonainen puoli ylöspäin.
Pachisissa ensimmäisen nappulan saa peliin koska tahansa, mutta myöhempien tuominen peliin edellyttää tietyllä tavalla onnistunutta heittoa. Pachisissa ei ole joidenkin muunnelmien mahdollisuutta rakentaa kahdesta omasta nappulasta läpipääsemätöntä muuria, mutta laudalla on linnaruutuja, joissa nappulat ovat turvassa vihollisilta.
Faktat Kimblestä
Suunnittelija: Ei tiedossa, mahdollisesti Al Stubbman
Julkaisija: Kohner Bros. ja lukuisia muita (1965-), Tactic (1967-)
Mutkikkuus: Kimble on erittäin yksinkertainen peli, jonka säännöt oppii hyvin helposti.
Onnen vaikutus: Pelissä on paljon tuuria mukana. Vaikka pelaajilla onkin useampia nappuloita siirrettävänä, noppatuuri ratkaisee lopulta voittajan.
Vuorovaikutus: Hyvällä tuurilla pääsee kiusaamaan muita, huonolla tuurilla saa muut niskaansa. Valinnanvaraa ei juuri ole, joten kiusanteko ei ole kovinkaan henkilökohtaista.
Teema: Peli on abstrakti.
Uudelleenpelattavuus: Kimbleä on jaksettu veivata yli 40 vuotta ja eri muodoissaan jo tuhansia vuosia, joten jotain taikaa pelissä täytyy olla.
Kieliriippuvuus: Peli on sääntöjä lukuunottamatta tyystin kielivapaa.
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 45 min
13 vastausta aiheeseen “Kimble”
Lisäjengaa tuttuun Kimbleen saa ottamalla käyttöön säännön, että nappuloita voi liikuttaa myös taaksepäin nopan näyttämän luvun verran. Näin saa lisää mahdollisuuksia syödä vastujan nappuloita ja tehdä kiusaa kanssapelaajille.
Miten käy peliajan tällä säännöllä? Luulisi pelin venyvän aika lailla.
Ei peliaika mahdottomasti veny ja jos venyykin, niin eipä sitä pelin tiimellyksessä huomaa. Tuo lisää valinnan varaa pelitaktiikan luomiseen.
omasta mielestä huonoimpia pelejä ikinä että variaatioillakaan saa sitä toimivaksi. lisäksi sen kupolin painamisääni ottaa pahasti hermoon…
Olipas juttu täynnä virheitä. Noppaa ei todellakaan heitetä (koko idea on siinä pop-o-maticissa) ja nappuloiden liikunttamisella on todellakin väliä. Kimble on taitopeli. Hyviä sääntölisäyksiä ovat esim. nappuloiden tuplaus (triplaus jne.), eli jos saa kutosen ja lähtöruudussa on jo nappula niin voi tehdä tuplanappulan. Lisää taktikointia huomattavasti. Samoin korottaminen, jolla oman kotipesän ollessa tyhjä ja kaikilla vähintään yksi nappula maalissa voi kuutosella tuoda kaikilta yhden nappulan maalista takaisin kotipesään. Oma nappula laitetaan lähtöruutun ja naksutetaan uudestaan aivan normaalisti.
Ostettiin tommonen Kimble lautapeli. Paketin sisältä kuitenkin löytyi pelilauta jossa lukee Kimblee. sainko nyt halvan kiinalaisen kopion?
Kimble, loisto peli! Miten tuo keskiarvo voi olla 0,67 kun matalin ääni yksi?
Jos tuo arvostelunsa BoardGameGeekistä ja haluaa pyöristää alaspäin, ykköset pyöristyvät nollaksi. Johdonmukaisuuden vuoksi tuon nollan voisi tietysti lisätä tännekin arvosanavaihtoehdoksi.
On se nolla minusta vähän tyly arvosana, jossa taitaa olla vähän muutakin painolastia kuin vain pelimekaniikan ansiot. Minusta Kimble on monotoninen nopparalli (ja nopanheitto on tosiaan nopanheittoa, vaikka kuinka käyttäisi kuplanoppaa), mutta en silti ole itse arvioinut sitä edes ”erittäin huonoksi”.
Sääntömuunnoksilla lisää melkein peliin kuin peliin taktisia ulottuvuuksia, joten sitä on kyllä paha laskea Kimblen eduksi.
ei pysty :P
Kimblen hyvin nollavoittoinen keskiarvo selittyi muuten lopulta ohjelmointivirheellä… Reittaussysteemi ei huomioinut nollaäänien olemassaoloa uusia Geek-arvosteluja hakiessaan, joten ne pääsivät moninkertaistumaan. Nyt on virhe korjattu ja liiat nollat poistettu, joten keskiarvot asettuvat oikealle paikalleen.
Kimble on tosi mukava peli jos on neljä ihmistä, eikä keskittyminen riitä yhtään vaatimampaan peliin. Parasta Kimblessä on erillaiset liittotumat jotain tiettyä pelaajaa vastaan.
Moi,
Kiva että olette arvostelleet tämänkin klassikkopelin. Arvostelua lukiessa huomasin kuitenkin sääntöjen osaamisessanne vakavia puutteita. Läheskään jokaisella syönnillä ette olleet juoneet vaadittua annosmäärää. Myöskään tuplauksia tai muita erikoistilantita ei kannustetettu selvästikään riittävällä innokkuudella. Haastankin toimituksen korjaamaan tietoaukkonsa ja ottamaan kimblematsin kanssani ASkissa ensi torstaina.
Terveisin,
Jäykkä Ranne
Toimihenkilö
Automaatio- ja systeemitekniikan kilta ry
Meillä lapsena pelattiin vähän samantyylistä, olisiko sitten ”kotipeli” tms. Lähtöruutuun pystyi tekemään linnoituksen, eli kaksi (tai 3) peliin saatua (nopan numerolla 6) nappulaa lähtöruudussa muodosti linnoituksen, jonka yli eivät muut pelaajat pääse. Tällöin linnoituksen muodostaja pystyi ”syömään” vastustajat (kierrettyään ensin koko pelin ympäri), jos nopan luvut olivat suotuisat, käytännössä ykkönen ja kakkonen.