Kiemurteleva kirahvi

Kartoitettuani joitakin päiviä pelikokemusta Kiemurtelevan kirahvin kanssa olen tullut siihen tulokseen, että se joka tapauksessa on kutsuttavissa peliksi, vaikka se ensi alkuun tuntuisikin olevan lelu, jossa viidakkohenkisen rytmimusiikin soidessa katsellaan kaulaansa kieputtavaa kirahvia.

Yksinkertaista kieputusta

Kiemurtelevan kirahvin yksinkertainen idea on kiivetä lintunappuloilla kirahvin kaulaa ja ehtiä huipulle ensimmäisenä. Ylöspäin edetään noppaa heittämällä ja toivoen, että kirahvi ei kiemurrellessaan onnistu tiputtamaan juuri sinun pelinappulaasi.

Aikuisen näkökulmasta peli kompastuu muutamaan seikkaan. Ensinnäkään se ei yllätä, vaan tieto siitä, tuleeko juuri sinun lintusi tippumaan, on tiedossa heti, kun asetat nappulasi nopan määrittelemään paikkaan. Pelistä puuttuu siis yllätysmomentti. Toinen hankaluus sen kohdalla on jo edellä mainittu lelumaisuus, jonka vuoksi ainakaan pientä pelaajaa ei ole ihan helppo motivoida itse pelaamiseen, kun kivempi olisi vaan painella nappia ja antaa kaulan pyöriä. Meillä kolmevuotias oikeastaan ottikin pelin hetimiten omiin leikkeihinsä. Viisivuotiaan mielestä peli oli ihan kiva, mutta hänen kohdallaan innostus sitä kohtaan jäi melko lyhyeksi.

Joka tapauksessa Kiemurtelevasta kirahvista on helppo löytää myös hyviä puolia. Lintujen asettelu askelmille opettaa sorminäppäryyttä, kaulalla kiipeäminen taas laskemista. Malttia tämän kanssa on myös helppo harjoittaa, kun joka vuorolla olisi niin kiva päästä painamaan kaulaa pyörittävää häntänappia.

Perheemme muodostama nelihenkinen peliraati oli siis tällä kertaa melko erimielinen. Eniten tästä innostui tietysti kolmevuotias, joskin vähän väärällä tavalla. Viisivuotias, joka taisi olla pelin oikeinta kohderyhmää, olisi kaivannut siihen jotakin enemmän ja tämän takia kyllästyi aika nopeasti. Itse petyin pelin yllätyksettömyyteen ja jokaisen pelin samankaltaisuuteen, mutta toisaalta mies piti peliä ihan hyvänä. Näin ollen, kun kolmevuotias oppii malttamaan mielensä, luulen että isä ja tytär saavat viettää Kiemurtelevan kirahvin kanssa kivoja pelihetkiä.

Faktat Kiemurtelevasta kirahvista

Julkaisijat: Splash Toys, Toy Rock (2021)

Mutkikkuus: Peli ei ole laisinkaan mutkikas, päin vastoin. Nopea ohjekirjan selailu riittää ja pelaamisen voi aloittaa. Vaikka olenkin ehdottomasti yksinkertaisten lastenpelien ystävä, tällä kertaa muutama lisätwisti olisi paikallaan.

Onnen vaikutus: Peli on kiinni silkasta tuurista. Taktikointi on mahdotonta, kun noppa näyttää, mihin kohtaan kirahvin kaulaa sinun lintusi lentää ja lähteekö kirahvi kiemurtelemaan.

Vuorovaikutus: Kyseessä on yksilöpeli, jossa oma onnistuminen tarkoittaa toisten tappiota. Kilpailu ei kuitenkaan ole missään mielessä ilkeää, eikä pelistä tule paha mieli. Pikemminkin kirahvin kieputtaessa kaulaansa pelaajat kokevat yhteistä riemua, vaikka joku useimmiten putoaakin.

Teema: Pelin tunnelma syntyy musiikista, joka soi koko pelin ajan. Itse kuvailin sitä aiemmin viidakkohenkiseksi rytmimusiikiksi ja ehkäpä pelin teema voisikin olla Afrikka. Sillä kuitenkaan ei liene merkitystä. Pelin lelumaisuus saa miettimään, onko kyseessä enemmän lelu vai peli, mutta joka tapauksessa se toimii tarkoitetuin tavoin. Tietyissä kohdin jonkinasteisesta perfektionismista kärsivänä henkilönä minun oli vaikea suhtautua lämmöllä siihen, että laitteen käyttöönottoa edelsi sen sonnustaminen tarroin. Kirahvin täplät aseteltiin ohjeen mukaisesti, mutta tottahan toki kupruilta tai pieniltä repsotuksilta oli liki mahdoton välttyä.

Uudelleenpelattavuus: Tässä kohdin Kiemurteleva kirahvi ei loista. Ensimmäinen pelikerta kertoo kaiken olennaisen, seuraavat kerrat toistavat toinen toistaan. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on pienten lasten peli, he tuskin kompastuvat tähän seikkaan.

Kieliriippuvuus: Pelaaminen ei vaadi kielitaitoa laisinkaan, se on täysin sanoista riippumaton.

Pelaajamäärä: 2–4. Pelaajamäärällä tuskin lienee vaikutusta sen kulkuun. Jos lintuja on kaulalla enemmän, eteneminen voi olla nopeampaa, kun toisen kanssa samaan pisteeseen ei voi asettua ja saa vapaalipun seuraavalle askelmalle, mutta toisaalta oma vuoro tulee harvemmin ja näin ollen mahdollinen kaulan kieputus ennen seuraavaa siirtymää osuu kohdalle varmemmin.

Pituus: Peli on lyhyt. Toki pelaajien tuuri vaikuttaa sen pituuteen, mutta tuskinpa päästään edes pelilaatikossa mainittuun kymmeneen minuuttiin.