Alankomaalainen Splotter ja sen suunnittelijakaksikko Jeroen Doumen ja Joris Wiersinga on vakavien peliharrastajien mieleen – ja täysin tuntemattomia kaikille muille. Kaksikon isot pelit Roads & Boats ja Antiquity ovat sinetöineet paikat lautapeliharrastajien sydämessä. Myös Indonesia nauttii vankkaa arvostusta.
Pelaajat ovat bisnesmiehiä, jotka osallistuvat Indonesian teollistumiseen hallitsemalla yhtiöitä ja keräämällä voittoja jokaisessa mahdollisessa välissä. Pelin perusidea on yksinkertainen. Plantaasit tuottavat tuotteita, jotka rahdataan laivoilla kaupunkeihin, jotka kasvavat ja vaativat aikaisempaa enemmän tuotteita. Pelaajat kontrolloivat tätä kaikkea.
Plantaaseja ja laivausta
Pelaajat poimivat haltuunsa erilaisia yrityksiä, joita Indonesiaan syntyy: plantaaseja ja laivayhtiöitä. Plantaasit tuottavat ja maksavat laivayhtiöille tuotteiden rahtaamisesta. Fuusiot ovat tärkeä elementti pelissä. Pelaajien omistamia yhtiöitä voidaan sulauttaa yhteen, jolloin huutokauppa ratkaisee uuden omistajan. Vanhat omistajat saavat rahaa, mutta menettävät firmansa, jolloin heille avautuu mahdollisuuksia ostaa muiden pelaajien yrityksiä fuusioiden kautta.
Indonesia on haastava peli. Tuottoisien bisnesten pyörittäminen ei ole aivan yksinkertaista ja vaatii taitoa hankkiutua yrityksistä eroon oikeaan aikaan voidakseen sijoittaa rahansa johonkin vielä tuottoisampaan. Talouspelien ystävät viihtyvät Indonesian parissa pitkän aikaa. Kannattaa myös kokeilla eri pelaajamääriä, sillä peli on erilainen kolmella ja viidellä pelaajalla.
Paljon nappuloita
Vaikka Indonesia kalpeneekin Antiquityn ja Roads & Boatsin pahvilätkäpaljouden edessä, peliajasta kuluu sittenkin iso tovi plantaaseja kuvaavia pahvilätkiä siirrellessä ja laivausta hallinnoidessa. Pikkunippeliä riittää ja toki saa riittääkin, peli on nimittäin kallis. Asiaa ei auta tyylikäs pelilauta, jossa käytettävyys on jäänyt paikoitellen hieman alakynteen tyylille.
Puutteistaan huolimatta Indonesia on harvinaisen hieno talouspeli. Vaikka pelissä on hyvin vähän satunnaiselementtejä, oikeastaan vain yksi, Indonesian kehitys vaihtelee mukavasti pelistä toiseen riippuen siitä, miten pelaajat yrityksiä aloittavat ja kuinka ahkerasti kaupunkeja kasvatetaan suuremmiksi. Pelaajilla on oikeasti valtaa vaikuttaa pelin kulkuun.
Indonesiasta huomaa selvästi 18xx-vaikutteet; Doumen ja Wiersinga ovat tunnetusti tämän legendaarisen rautatiepelisarjan ystäviä. Mikäli vielä Indonesiaa raskaammat ja haastavammat talouspelit kiinnostavat, kannattaa tutustua esimerkiksi vanhaan 1830-lautapeliin tai johonkin tuoreemmista 18xx-sarjan peleistä.
Faktat Indonesiasta
Suunnittelijat: Jeroen Doumen, Joris Wiersinga
Julkaisija: Splotter (2005)
Mutkikkuus: Splotterin pelien tapaan säännöt ovat itse asiassa aika yksinkertaiset, mutta on tämä silti raskas peli, jonka opettelemiseen on syytä panostaa huolella. Kun pelin osaa hyvin, se on kuitenkin kohtuullisen vaivaton opettaa.
Onnen vaikutus: Pelissä on kovin vähän satunnaiselementtejä.
Vuorovaikutus: Toisten pelaajien omistamien firmojen fuusioiminen heidän altaan pois on suoraa vuorovaikutusta jos jokin. Pelissä on häijykin puolensa.
Teema: Teema toimii, vaikka sinänsä olisikin vaihdettavissa melko helposti.
Uudelleenpelattavuus: Pelin hienouksiin pääseminen edellyttää perinpohjaista sukellusta, eli ei tätä kannata edes hankkia, jos ei ole tiedossa kaksinumeroista määrää pelikertoja.
Kieliriippuvuus: Pelin osissa on jonkin verran tekstiä, mutta ei mitään salassa pidettävää.
Pelaajamäärä: 2–5.
Pituus: 3–4 tuntia.