Ihmevekotin

Ilmaisun iloa ja muistin pinnistyksiä, lupaa Ihmevekotin kannessaan. Tämä Oppi & ilo -sarjaan kuuluva lastenpeli on yksinkertainen nopanheittopeli, jonka arvo on sen opettavaisuudessa. Peli-iloa ei kuitenkaan ole unohdettu.

Isosta laatikosta paljastuu näyttävä peli. Suurelle pelilaudalle kasataan Summanmutikan maisemaa, joka erottuu edukseen kiitos laudasta nousevien talojen ja vuorien. Peli herättää ulkonäöllään ihastusta.

Pelin idea

Pelaajat yrittävät kerätä oman ihmevekottimensa neljä osaa laudalta. Osat on levitelty pitkin pelilautaa ja niitä keräillään heitä-ja-liiku-hengessä. Osat ovat kuvapuoli alaspäin, joten muistipeliä tulee mukaan, kun pitäisi muistaa pelin aikana nähtyjen omien osien paikka.

Helpot säännöt ovat enimmäkseen tässä ja sopivat 4–5-vuotiaille. Isommille tarkoitetut säännöt lisäävät typerää tasaluvulla ruutuihin osumista, mutta myös mainiot kortit. Nyt saadakseen katsoa osaa, pitää suorittaa tehtävä. Nämä tehtäväkortit ovat pelin suola ja ne kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan myös pienempien pelaajien kanssa.

Tehtävissä ovat monenlaista tunneilmaisua. ”Yrre hotkii Oden kalakeittoa ja polttaa kielensä. Kieleen sattuu. Työnnä kielesi ulos ja voihkaise.” ”Lelli ja Pälli kiusaavat niityllä asuvaa riikinkukkoa. Ode suuttuu. Sano Oden perässä: Voihan turskan ruoto ja rauskun raato!” ”Pynnönen on ikävöinyt Mummoa hirmuisesti. Ilostuneena jälleennäkemisestä hän halaa Mummoa lämpimästi. Halaa vierustoveriasi oikein kunnolla.”

Ei ole tietenkään tärkeää, miten hyvin tehtäviä tekee, kunhan yrittää. Ainakin viisivuotias koepelaaja joutui miettimään joitakin tehtäväkortteja, mikä onkin juuri pelin opetuksellisen puolen tarkoitus. Opetuspuoli ei hallitse peliä, mutta on antoisa, ainakin 5–6-vuotiaille. En osaa sanoa, miten hyvin tehtäväkortit toimivat ikäsuosituksen yläpäässä eli 9–10-vuotiaille.

Toimiva opetuspeli

Ihmevekotin on näyttävä ja helppo peli, joka viihdyttää lapsia ja samalla opettaa hyödyllisiä asioita. Pelinä se on aikuiselle tylsä, mutta opetuksellisen sisällön vuoksi sitä jaksaa pelata, etenkin kun peli on lyhyt ja nopeasti ohi.

Ihmevekotin toimii hienosti myös kaksinpelinä, eli sitä voi pelata kahdestaan lapsen kanssa ongelmitta.

Arvelisin, ettei peli ole välttämättä hirveän pitkäikäinen. Yksinkertainen pelimekaniikka tympii vähintään aikuisia nopeasti ja kun tehtäväkortit alkavat olla läpikotaisin tuttuja, pelin anti hiipuu. Siihen mennessä ehtii kuitenkin harjoitella tunneilmaisua mukavasti, joten Ihmevekotin ei ole missään tapauksessa huono peli.

Opetuspuoli on ympätty mukaan toimivasti, vaikka pelipuoli ei omaperäisyydellä loistakaan. Erityisesti Ihmevekotinta voi suositella kouluihin ja päiväkoteihin kasvatustyön apuvälineeksi, jolloin yksinkertainen, helposti omaksuttava ja oikeastaan valmiiksi osattu pelimekaniikka on lähinnä plussaa.

Faktat Ihmevekottimesta

Pituus: 10–20 minuuttia.