Himalaya ilmestyi alunperin netissä keskiaikaisella teemalla nimellä Marchands d’Empire. Tilsit kiinnostui ja julkaisi pelin uudella Himalaja-aiheisella teemalla. Teemat ovat joustava ja vaihtuva käsite europelien maailmassa, mutta Himalaja toimii tässä tapauksessa aivan yhtä hyvin kuin keskiaikakin, onpahan ainakin omaperäisempi.
Himalaja-teeman ansiosta pelaajilla on nappuloinaan hauskat muovijakit. Muuten pelin komponentit ovat siistit ja toimivat, mutta eivät sen ihmeellisemmät. Varsinkin näkösuojana toimivat pahvikilvet ovat ohuet, eivätkä tahdo pysyä pystyssä erityisen hyvin.
Pelin idea
Himalayan ideana on kuljettaa tavaraa paikasta toiseen. Kartalla on 20 teiden yhdistämää kylää, joista viidessä on tarjontaa ja viidessä kysyntää. Pelaajat yrittävät saada tarjonnan kohtaamaan kysynnän. Kun tavaraa poimitaan tai tarve täytetään, kartalle ilmestyy uutta kysyntää tai tarjontaa ja talous pysyy liikkeessä.
Asiaa mutkistaa erikoinen liikkumisjärjestely. Pelaajien on suunniteltava reittinsä etukäteen rakentamalla kuuden askeleen ohjelma, jossa jakki kulkee joko jää-, hiekka- tai kivettyjä teitä. Kun kaikki ovat ohjelmoineet jakkinsa, liikkuminen tapahtuu yhtä aikaa. Tästä epäsuorasta liikkumismuodosta seuraa luonnollisesti sopiva annos epävarmuutta ja suoranaisia virheitä.
Kylissä pelaajilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen. Kyläläiset antavat tavarat ilmaiseksi, mutta pelaaja joutuu ottamaan vähäarvoisimman tuotteen. Vuorovaikutus kyläläisten kanssa on ohjelmoitava samoin etukäteen, ja pelaajilla on jopa käytössään odotustoiminto — antaa kilpailijan hakea ensin huonompi tuote!
Omaperäinen pisteytys
Pelin pisteenlasku on kolmiosainen: uskonnollinen, poliittinen ja taloudellinen valta ratkaisevat. Kun pelaaja toimittaa tuotteita kylään, hän voi valita kaksi palkintoa kolmesta. Uskonnollinen tarkoittaa kivipylvään pystyttämistä kylään, poliittinen edustajien lähettämistä kylän viereiselle alueelle ja taloudellinen rahaa.
Pelin lopussa voittaja ratkaistaan erikoisella prosessilla. Ensin vähiten uskonnollista valtaa kerännyt joutuu pannaan, eli häviää ja joutuu poistamaan nappulansa pelistä. Sitten mitataan poliittista valtaa ja vähiten kerännyt karkotetaan. Jäljelle jää kaksi pelaajaa, joista rikkaampi vie voiton. Peli ja voittoprosessi on suunniteltu erityisesti neljälle pelaajalle, mutta toimii kyllä kolmellakin.
Himalaya on erikoinen peli, jonka omaperäisyyden tunnistaa kokoelmaksi eri tahoilta napsittuja mekaniikkoja. Ohjelmointi on RoboRallya, poliitikkopeli mistä tahansa alue-enemmistöpelistä, pisteenlaskussa on vähän Samuraita ja niin edelleen. Kokonaisuus toimii vähintäänkin sutjakkaasti. Peliin on ilmestynyt myös viiden ja kuuden hengen pelit mahdollistava lisäosa, jota tosin ei ole saatavilla suomeksi.
Suunnittelija: Régis Bonnessée
Julkaisija: Tilsit, Marektoy
Ilmestymisvuosi: 2006
Pelaajamäärä: 3-4
Pituus: 60 min
3 vastausta aiheeseen “Himalaya”
Tuo lisäosa, joka mahdollistaa kuuden hengen pelit olis mukava saada… Onko komponentit yhteensopivat suomalaisen painoksen kanssa? Entä onko jossain lisäosan sääntöjä suomeksi?
Ps. Miksi pelit suunnitellaan aina 4:lle hengelle eikä suoraan kuudelle? Meillä kuitenkin on tarvetta kuudelle ja on ikävää maksaa extraa…
On se yhteensopiva, Himalayasta ei ole erilaisia versioita. Lisäosaan ei taida löytyä suomenkielisiä sääntöjä, vaan eipä siinä taida suuria eroja peruspeliin olla (en ole testannut).
Kuusinpelejä tehdään varmaan vähemmän siksi, että ne on vaikeampi saada toimimaan — peleistä tulee herkästi kaoottisia tai liian pitkiä kuudella pelaajalla.
Lisäosaa on tosiaan vaikea Suomesta löytää. Kaverin kanssa ratkaistiin asia niin, että ostettiin kolmas peruspeli ja jaettiin komponentit puoliksi. Pelaajien nappulat maalattiin eri väreillä.
Lisäsäännöt 5-6 pelaajalle ovat helpot, paljon uutta niissä ei ole. Jos suomeksi ne ehdottomasti haluaa eikä itse pysty kääntämään, voin minäkin vaikka auttaa.
Mielestäni peli toimii mukavasti kuudellakin; kaaos tietenkin lisääntyy ja ikävät yllätykset, kun kierroksen ”ohjelmointi” ei menekään ihan nappiin. Mutta se on pelin henki! Tässä tapauksessa peli olisi mielestäni saanut olla suoraan kuudelle, lievää rahastustahan tämä on. Varsinkin, kun se lisäosa ei taida (taaskaan) olla ihan halvimmasta päästä.
Pari sääntövarianttia sentään tarjotaan; yksi korjaa pelilaudan epätasapainoa talojen ja luostareiden suhteen. Toinen sääntö parantaa pelin ennustettavuutta: 20-sivuinen noppa korvataan uusilla 20 kylälaatalla, joiden avulla suoritetaan raaka-aineiden ja tilausten asettelu. Tämä varmistaa sen, etteivät lisäykset painotu mihinkään kylään. Kylälaattoja on myös itse pelin aikana aina viisi näkyvissä: näihin kyliin tulee seuraavat uudet resurssikuutiot tai tilaukset. Reittejään voi siis suunnitella turvallisemmin mielin kohti tiettyjä kyliä.