Hansa Teutonica

Keskiaikateema, pelaajat ovat kauppiaita, jotka haluavat kasvattaa vaikutusvaltaansa, rakennetaan reittejä kaupunkien välille, kilpail­laan alueiden hallinnasta, liikutellaan omia kuutioita pelilaudan, varaston ja oman pelaajalaudan välillä. Eikö tämä ole kuultu jo moneen kertaan? Eikö näitä tällaisia europelejä mahdu 13 tusinaan? No, ei juuri tällaisia.

Andreas Stedingin Hansa Teutonica on hyvin omaperäinen, jopa omituinen peli, jossa tilanteet elävät nopeasti. Eräs peliporukkani jäsen sen osuvasti sanoitti: ”Hansa Teutonicassa on hyvin selvää mitä voi tehdä, ja hyvin selvää mitä pitäisi tehdä, mutta ei kovin selvää, miten nämä liittyvät toisiinsa.”

Mitä pitäisi tehdä?

Pelaajat ovat siis hansakauppiaita, jotka pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa suunnilleen nykyisen Saksan alueella. Pelilauta koostuu aikakauden merkittävistä kaupungeista sekä niiden väli­sistä tieyhteyksistä. Pelin hansateema on täysin päälleliimattu – pohjimmiltaan kyse on abstraktista nappuloiden liikuttelusta – mutta pelilaudan ja komponenttien grafiikka ja värisävyt toistavat mukavasti tätä 1300-lukulaisuutta.

Komponenttien symbolit ja pelilaudan yleinen käyttöliittymä näyt­tävät alkuun sekavilta, mutta lopulta kaikki tarvittava on melko selkeästi esitetty. Omaa silmääni Dennis Lohausenin kuvitus ja Jens Wiesen graafinen suunnittelu viehättävät.

Peli päättyy välittömästi, kun joku pelaajista saa 20 pistettä täyteen, tai jos 10 kaupunkia laudalla täyttyy, tai jos reittien rakentamisesta toisinaan saatavat bonuslaatat loppuvat. Tässä tapauksessa välittö­mästi tarkoittaa sitä, että peli voi loppua jopa kesken aktiivisen pelaajan oman pelivuoron. Pelin voittaa eniten voittopisteitä lopussa kerännyt pelaaja. Pisteitä saa useasta lähteestä: kauppa­reittejä perustettaessa jo varsinaisen pelin aikana, pelaajalaudan ominaisuuksia kehittämällä, kaupunkeja hallitsemalla ja kaupunki­verkostoaan laajentamalla, bonuslaattoja keräämällä sekä muutamin muin tavoin.

Mitä voi tehdä?

Pelaajan pelivuoro koostuu kahdesta tai useammasta toiminnosta, jotka hän voi valita vapaasti ja viidestä mahdollisuudesta: kuuti­oiden nosto, kuution asettaminen pelilaudalle, kuutioiden siirtä­minen laudalla, toisen pelaajan pelinappulan syrjäyttäminen laudalta ja kauppareitin perustaminen. Toimintojen suorittamista ja käytössä olevien pelinappuloiden määrää säätelee pelaajan oma pelaajalauta, jota kehittämällä omasta pelaamisestaan saa tehok­kaampaa.

Esimerkiksi peli aloitetaan kahdella toiminnolla per vuoro, mutta määrän voi parantaa jopa viiteen. Kartan kaupunkien rakennus­ruudut on jaettu neljän värin hierarkiaksi, joista pelaajilla aluksi on käytössä vain yksi. Pelaajalautaa kehittämällä voi vaikuttaa myös käyttöön nostettavien kuutioiden lukumäärään, kuutioiden siirte­lyyn laudalla sekä loppupisteytyksen kaupunkiverkoston piste­kertoimeen. Lisäksi näitä ominaisuuksia kehittämällä saa lisää peli­nappuloita käyttöönsä, mikä on aina hyvä asia.

Keskeisintä on kauppareittien rakentaminen. Kun pelaaja saa täyte­tyksi omilla pelinappuloillaan kahden kaupungin välin, voi hän perustaa kauppapaikan jompaan kumpaan reitin päädyistä, mikäli niissä on tilaa. Vaihtoehtoisesti hän voi käyttää joidenkin kaupun­kien luota löytyvää pelaajalaudan kehitystoimintoa. Tärkeä peliä eteenpäin vievä mekaniikka on, että kauppareitin päätepisteitä hallinnoivat pelaajat saavat voittopisteen joka kerta, kun reitti saadaan valmiiksi.

Koska reitti tyhjennetään nappuloista aina valmistumisensa jälkeen, voi saman reitin rakentaa pelin aikana useita kertoja. Edelleen koska kauppareittien valmistamiseen käytetyt nappulat palautuvat varastoon, on peli jatkuvaa tasapainoilua vähäisten resurssien äärellä. Milloinkaan ei oikein ole tarpeeksi aikaa toteuttaa suunni­telmiaan, ja nappuloiden lisääminen laudalle kuluttaa käytössä olevia toimintoja. Kuitenkin menestyminen pelissä edellyttää vahvaa läsnäoloa pelilaudalla.

Pelaajien välinen vuorovaikutus

Hansa Teutonicassa pelaajat ovat jatkuvassa konfliktissa keskenään. Pelaajat kilpailevat samoista kauppapaikkaruuduista kaupunkien hallitsemiseksi, ja nopeat syövät tässä hitaat. Kaikkein selkeimmin pelaajien välinen interaktio ilmenee toiminnossa, jossa toisen pelaajan nappulan saa syrjäyttää keskeneräiseltä reitiltä maksamalla lisähintaa. Syrjäytetty pelaaja laittaa syrjäytetyn nappulan sekä yhden tai kaksi varastosta otettua lisänappulaa välittömästi johon­kin vapaaseen ruutuun viereisellä reitillä.

Tämä on käytännössä tehokkaimpia tapoja saada lisää nappuloita nopeasti laudalle: omia kallisarvoisia toimintojaan ei tarvitse tuh­lata nappuloiden nostoon tai laudalle laittamiseen. Näin peli suosii niitä, jotka laittavat nappulansa halutuimmille reiteille. Mistä ne parhaat reitit sitten löytyvät, vaatiikin jo hieman pelisilmää!

Hansa Teutonica on vahvasti vuorovaikutteinen peli, jossa joutoaika on vähäistä toisaalta nopeiden pelaajavuorojen ansiosta ja toisaalta siksi, että toisen pelaajan vuorollakin pääsee usein toimimaan. Toisen pelaajan reittien tukkiminen on paras tapa edetä itse, sillä vastapuolella usein on vahva kiinnostus syrjäyttää toinen itselleen tärkeältä reitiltä. Jos taas pelaaja puuhastelee enimmäkseen omassa nurkassaan, on ainakin pelin alku- ja keskivaiheilla haastavaa saada riittävästi nappuloita laudalle. Säpinää on siis luvassa.

Lisämoduulit ja uudet kartat

Alkuperäinen Hansa Teutonica julkaistiin vuonna 2009, ja se sisälsi vain yhden kartan. Vuoden 2020 uudelleenjulkaisu Hansa Teutonica: Big Box sisältää peruspelin lisäksi myös viime vuosikymmenen mittaan ilmestyneet kaksi lisäkarttaa sekä kaksi pientä lisäosamoduulia. Pikkumoduulit palkitsevat tiettyjen reittien rakentamisesta tai antavat mahdollisuuden hankkia ”keisarin suosiota” avuksi pelinaikaisiin toimintoihin tai loppupisteisiin. Itse olen kokenut ne tyystin tarpeettomiksi lisiksi.

Uudet kartat tuovat paitsi uuden kaupunkiverkon myös jonkin verran lisäsääntöjä ja mutkikkaampia haasteita. Toinen kartoista (The Eastern Hanseatic League) laajentaa peliä itään kohti nykyistä Puolaa ja Skoonea. Sen mukanaan tuomat pysyvät bonustoiminnot merireiteillä luovat erittäin kiinnostavan pelistrategioita monipuolistavan laajennuksen. Lisäksi kartalla on muutama tärkeillä paikoilla sijaitseva kaupunki, joihin eivät tavanomaiset rakennussäännöt päde, vaan niihin pääsee käsiksi vain erikoissäännöin. Itäkartta on saanut omassa peliporukassani peruspelin tavoin innostuneen vastaan­oton. Pelin tekijä suosittelee tätä karttaa vasta kokeneemmille pelaajille peruspelin opettelun jälkeen, mutta ei se kohtuuttoman paljoa peliä kuitenkaan mutkista.

Toisen lisäkartan Britannia sen sijaan on säännöiltään hankalampi. Sen tuomat rakennusrajoitukset Skotlannin ja Walesin alueille vaativat useamman pelikerran kokemuksen perussäännöillä, jotta siitä voisi saada täyden riemun irti.

Kenelle Hansa Teutonica sopii?

Hansa Teutonicaa ei hallitse yhden eikä kahden pelikerran jälkeen. Pelin ideasta kärryille pääseminen vaatii hieman totuttelua, eikä itsestään selvää tapaa menestyä hyvin oikeastaan ole. Koska voitto­pisteitä pystyy keräämään useasta lähteestä, jotka vaikuttavat myös olevan aika hyvässä tasapainossa, voi pelistrategiansa perustan rakentaa hyvin monella tavalla. Interaktio muiden pelaajien kanssa on kuitenkin niin runsasta, että pelaajan tulee olla mukautuvainen pelisuunnitelmassaan. Todennäköisesti et pysty (tai pikemminkin ehdi) toteuttamaan pelin mittaan kaikkea sitä mitä haluat, mutta jos pystyt tekemään nopeita taktisia suunnanmuutoksia, voi menestystä odottaa. Pelissä ei yleensä aivan hirmuisia voitto­piste­summia nähdä, joten jokainen helppo piste kannattaa ottaa, jos sellaista tarjotaan.

Sopiva peliporukka on siis tarpeen, sillä pelin oppimiskäyrässä on jonkin verran jyrkkyyttä. Myös sietokykyä omien suunnitelmien torppautumiseen kannattaa kehittää. Pelissä on myös tietty riski siihen, että jotakuta pelaajaa lyödään pelin aikana useammalta taholta, ja vaikka peli jossain määrin palkitseekin lyödyksi tule­misesta, on järkevä tasapaino ja tietty reilun pelin henki silti syytä säilyttää. Kovin räjähdysherkkään seurueeseen tätä siis tuskin kannattaa tarjota.

Omassa peliporukassamme peli on otettu nyt uuden tulemisensa myötä vastaan hyvin. Pelaajat ovat reilun kilpailullisia ja konfliktin­hakuisia, ja kaikki pelaavat tiukasti voittaakseen. Tällaisessa kiinteässä porukassa säännöllisesti pelattuna Hansa Teutonica loistaa. Onhan se tosiaan outo, mutta niin kovin kiehtova! Noin puolentoista tunnin pelinä, jonka pelaajamäärä joustaa kolmesta viiteen saakka, sen pöytään saaminen on myös melko helppoa. Vähän erilaista europeliä hakevalle Hansa Teutonica on erittäin suositeltava valinta.

Faktat Hansa Teutonicasta

Suunnittelija: Andreas Steding

Julkaisija: Argentum Verlag (2009), Pegasus Spiele (2020)

Mutkikkuus: Pelin säännöt ja toiminnot itsessään eivät ole kovin vaikeat oppia ainakaan hieman enemmän europelejä pelanneille pelaajille, mutta pelin virtauksen ymmärtäminen vaatii harjoittelua.

Onnen vaikutus: Ainoa tuurielementti pelissä on uusien bonuslaattojen arpominen, eikä sillä juurikaan ole merkitystä pelin kulkuun.

Vuorovaikutus: Erittäin korkea. Toista pelaajaa tarvitaan helpottamaan oman pelin etenemistä, mutta toisaalta toista pelaajaa tarvitsee myös jatkuvasti estää. Peli on hyvin taktinen.

Teema: Hansakauppa ja keskiaika voitaisiin korvata oikeastaan ihan millä tahansa teemalla.

Uudelleenpelattavuus: Oikein hyvä. Yksi pelikerta Hansa Teutonicaa ei riitä mihinkään pelin ymmärtämiseksi. Peruspelissä on omaksuttavaa useiksi kerroiksi, lisäkartoilla pelikokemus moni­puolistuu entisestään.

Kieliriippuvuus: Ei olennaista tekstiä. Säännöt ovat saatavilla ainakin saksaksi ja englanniksi.

Pelaajamäärä: 3–5, viisinpeli omaan makuuni ehkä paras.

Pituus: 60–90 minuuttia, mikä ei niinkään riipu pelaajamäärästä kuin pelaajien yleisestä nopeudesta.