Hansakauppa on suomalaisillekin läheinen aihe, vaikka Turku ei tämän pelin laudalle mahtunutkaan. Erityisen temaattisesta pelistä ei kuitenkaan ole kyse. Peliä tekisi mieli luonnehtia schachtmaiseksi, sillä kyseessä on juuri sellainen pikkunäppärä ja melko abstrakti peli, joita Michael Schacht osaa tehdä hyvin.
Pelin idea
Pelaajat kiertävät pelilaudan hansakaupunkeja yhteisellä laivalla. Pelaajat ostavat kaupungeista kauppatavaroita, myyvät tavaroita ja perustavat konttoreita. Konttorien perustaminen maksaa tavaraa, mutta on edellytys tavaroiden myymiselle, joka taas johtaa konttorin menettämiseen.
Hansa on alkuun hyvin hämmentävä peli. Säännöt ovat yksinkertaiset, mutta se, mikä tavaroiden ja konttorien arvo ja merkitys on, jää väkisinkin hyvin hämäräksi. Kannattaa lähteä kokeilemaan, sillä se selviää. Jo parin pelin jälkeen alkaa keksiä, kuinka peli toimii ja miten menestystä syntyy.
Raha toimii pelissä käytännössä toimintapistesysteeminä, rajoittaen purjehtimista. Rahaa voi kuitenkin säästää myöhemmille kierroksille, joten usein vuorot vaihtelevat. Välillä pelaaja odottelee ja säästää rahaa ja välillä, kun laiva kenties aloittaa sopivasta kaupungista, pistää tuulemaan ja toimii reippaammin.
Kiehtovaa taktikointia
Hansa on kiehtova peli. Peli on erittäin vahvasti taktinen, pitkän aikavälin suunnittelu on vaikeaa. Taktiikat eivät hetkessä aukene, mutta siinäpä onkin osaltaan pelin viehätys. Pelissä on paljon huomioitavaa. Esimerkiksi se, mihin kaupunkiin laivan jättää seuraavaa pelaajaa varten on erittäin tärkeä yksityiskohta. Pelissä on tiettyä taipumusta analyysihalvaukseen, mutta toisaalta toimintoja rajoitetaan niin monin tavoin, että usein vaihtoehtoja on sopivasti, ei liikaa.
Suunnittelija: Michael Schacht
Julkaisija: Abacus, Überplay
Ilmestymisvuosi: 2004
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 45 min
Yksi vastaus aiheeseen “Hansa”
Oli sen verran lyhykäinen arvostelu, että pitää kommentoida pikkaisen.
Hansassa on kuitenkin jostain syystä pikkaisen epäintuitiiviset säännöt, joten eka peli tuntuu monimutkaisemmalta kuin se oikeasti on. Lähinnä se, että tuotteilla voi joko ”ostaa” markkinakojuja tai sitten tuotteet voi myydä (kunhan on vähintään kaksi laattaa) voittopisteiksi kuluttamalla markkinakojuja tuntuu olevan suurin yksittäinen sekoittavin elementti pelissä.
Hansassa on tosiaan kyse lyhyen aikavälin suunnittelusta. Samalla pelissä on myös pikkaisen se vika, että se on melko lailla pelkkää saman toistoa kierroksesta toiseen. Jostain syystä se tässä pelissä on aina jotenkin korostunut. Rahoja ja tuotteita voi pitää vain 3 kierroksen lopussa, mikä pakottaa siihen, että vuorot väkisinkin ovat suhteellisen lyhyitä ja taktisia. Peli kuitenkin loppuu juuri niihin aikoihin kun tämä saman toistaminen vuorosta toiseen alkaa rassaamaan.
Ja onhan se peli hyvinkin abstrakti. Miten muuten selittää se, että pelaajat vuoron perään ajelevat samalla laivalla aina siitä satamasta mihin edellinen sen jätti? Ehkäpä ovat kimppaan vuokranneet laivan? Tämä selitys tuntuu yllättävänkin loogiselta ja sääntöihin sopivalta, kun sitä alkaa miettiä.
Tämän kaiken jälkeen täytyy vain todeta, että kyseessä näine vikoineenkin kuitenkin on oikein hyvä kolminpeli. Kaksinpelikin lienee hyvä, jos tykkää semmoisesta vähäsen shakahtavasta meiningistä kaksinpelinä. Nelinpeli toki toimii sekin, mutta alkaa olla pikkaisen liian kaoottista hupia.