Gold Fever on nerokkaan yksinkertainen onnenkoetuspeli, jossa omalla vuorolla nostetaan omasta pussista sokkona hippuja niin kauan kuin uskalletaan. Pussista yritetään löytää kultaa, mutta suurin osa hipuista on tietenkin jotakin ihan muuta.
Kullankaivuuta
Perussäännöillä jokainen pelaaja laittaa aluksi omaan pussiinsa 5 kultaa ja 12 soraa (4 valkoista, 4 mustaa ja 4 harmaata). Vuorollaan pelaaja nostaa yhden hipun kerrallaan kunnes on tyytyväinen saaliiseensa tai epäonnistuu eli nostaa kaksi samanväristä sorahippua.
Jos vuoro ”menee puihin”, pelaaja laittaa kaikki hiput takaisin pussiinsa ja antaa vuoron seuraavalle.
Jos vuoro onnistui, pelaaja pitää nostamansa kultahiput ja laittaa kaikki muut hiput toisen pelaajan pussiin.
Gold Feverissä on siis mukana ripaus ilkeyttä, koska toisen pelaajan pussi huononee aina kun sinne saa tungettua turhia hippuja. Kaksinpelissä se on looginen osa peliä, mutta moninpelissä kiusattavan valinta voi olla joillekin pelaajille epämiellyttävää. Varsinkin lasten kanssa pelatessa tämä kannattaa ottaa huomioon.
Toisaalta meillä 4-vuotiaan mielestä Gold Feverissä ”kaikkein hauskinta on kun saa laittaa huonoja timantteja toisen pussiin.”
Pelin voittaa se, joka löytää ensin pussistaan kaikki 5 kultahippua (tai 4 jos pelataan lyhyempää versiota.)
Erikoishiput
Pelissä on mukana myös vihreitä ja punaisia erikoishippuja, jotka lisäävät omat sääntönsä. Jos ottaa nämä mukaan, laitetaan pelin alussa jokaisen pussiin yksi kutakin väriä. Erikoishipuista voi tietenkin valita vain toisenkin halutessaan.
Kun vuorollaan nostaa vihreän hipun, pitää nostaa vielä ainakin kaksi hippua lisää, mikä tuo hieman hankalampia ratkaisuja, mutta myös lisää epäonnistumisia, varsinkin jos on saanut muilta pelaajilta lisää vihreitä omaan pussiinsa.
Punainen hippu taas tuo peliin nopeuselementin. Kun joku nostaa punaisen hipun, kaikki pelaajat alkavat nostaa omista pusseistaan hippuja yksitellen, kunnes joku löytää kultaa ja huutaa KULTAA! Kullan löytäjä saa pitää kultansa ja peli jatkuu taas normaalisti.
Lisäsäännöilläkin peli pysyy hyvin yksinkertaisena ja nopeana, ja varsinkin vihreä tuo hieman lisää variaatiota peliin. Punainen on vähän turhan oloinen lisäys, ainakin jos peliä pelaa kahdestaan, vaikka sopiikiin teemaan ja simuloi kultaryntäyksen kaoottista säntäilyä.
Kaksinpeli
Perussäännöillä Gold Fever on parhaimmillaan kaksinpelinä, puhtaana nollasummapelinä. Peli muistuttaakin tunnetuimmista onnenkoetuspeleistä siinä suhteessa enemmän Can’t Stopia kuin teemaltaan identtistä Diamantia.
Diamantissa muiden pelaajien ratkaisuilla on selvästi enemmän merkitystä, jolloin se on parhaimmillaan monella pelaajalla, kun Can’t Stop ja Gold Fever puolestaan toimivat parhaiten kaksinpeleinä.
Gold Feveristä saa moninpelinä enemmän irti erikoishipuilla, mutta en sittenkään näe sitä nelin- tai viisinpelinä. Tällaista peliä pelaa aina mieluummin useamman kahden minuutin erän kuin yhden kymmenminuuttisen.
Koska onnistuneella vuorolla voi saada paitsi itselle kultaa, myös tunkata toistan nostopussia, Gold Feverissä aloittavalla pelaajalla on suuri etu. Siksikin pitäisi aina pelata vähintään niin monta erää, että jokaisella on aloitusvuoro.
Lastenpeli parhaasta päästä
Gold Feverin ikäsuositus on 7+, mutta se sopii oikein hyvin jo 4-vuotiaalle ainakin aikuisen kanssa pelatessa. Peli opettaa makeasti kohtuutta ja harkintaa, epäonnistumisten käsittelemästä ja huomaamatta myös intuitiivista todennäköisyyslaskentaa. Pelissä on myös lapsille hyvin sopivat isot, kauniit ja kivan tuntuiset nappulat ja pussit.
Vaikka Gold Fever on yksinkertainen ja pahimmillaan aivan tuurilotto, on pussista nostaminen sen verran jännittävää ja koukuttavaa, että meillä pelattiin 30 erää yhdessä hujauksessa.
Faktat Gold Feveristä
Suunnittelijat: Daniel Skjold Pedersen
Julkaisija: Lautapelit.fi (2017)
Mutkikkuus: Mahdollisimman yksinkertaista onnenkoetusta.
Onnen vaikutus: Peli on puhdasverinen push your luck -peli, eli onnella on suuri vaikutus
Vuorovaikutus: Pelissä on suoraa vuorovaikutusta vähän, mutta toisen ”kiusaaminen” voi olla negatiivista joillekin pelaajille.
Teema: Kultakuumeen hektisyys ja tuurin merkitys välittyvät pelistä jopa melko hyvin.
Uudelleenpelattavuus: Peli on niin nopea, että sitä haluaa pelata aina useamman erän. Melkein-onnistumiset koukuttavat tässä juuri niin kuin onnenpeleissä aina.
Kieliriippuvuus: Ei vaadi lukutaitoa.
Pelaajamäärä: 2–5. Kaksinpelinä paras, vaikka BoardGameGeek väittääkin parhaaksi määräksi 4–5.
Pituus: Pari minuuttia pelaajaa kohden. Nopeimmillaan peli voi olla ohi minuutissa.