Fresh Fish (Frisch Fisch)

Suunnittelija Friedemann Friese julkaisi alkuperäisen Frisch Fischin jo vuonna 1997. Pienipainoksinen peli keräsi jonkinlaista kulttimainetta, vaikka sitä oli vaikea saada käsiinsä edes silloin, kun se oli uusi. Englanninkielinen Fresh Fish olikin tervetullut tapaus.

Valitettavasti julkaisijaksi valikoitui kokematon Plenary Games, jonka laitos on täynnä erilaisia epämääräisyyksiä ja virheitä ja joka kaikeksi huipuksi lopetti toimintansa nopeasti. Englanninkielistäkin laitosta — joka on vioistaan huolimatta kelpo peli — on vaikea löytää.

Pelin idea

Fresh Fishin idea on yksinkertainen. Pelilaudalle asetellaan pelin alkajaisiksi neljä tuotantolaitosta. Pelaajien tehtävä on rakentaa laudalle tuotantolaitoksia vastaavat kaupat mahdollisimman lähelle tuotantoa. Mitä lähempänä satamaa kauppa on, sitä tuoreempaa on kala ja niin päin pois.

Mutka matkassa on se, ettei tiestä koskaan tiedä, miten se asettuu. Mukamas hyvälle paikalle asetettu kauppa voikin päätyä olemaan hyvinkin pitkän matkan päässä.

Fresh Fish onkin varsin poikkeuksellinen laattojenlatomispeli. Pelaajat eivät pelaa laattoja pöytään suoraan, vaan rakennettavat tontit tulee ensin varata. Halutessaan voi mennä laattapinolle, mutta varaaminen on sellaista herkkua, että sitä tehdään, jos se vain on mahdollista.

Kun laattapinolle mennään, mahdollisia tuloksia on kaksi, pinosta nousee joko turha laatta tai kauppa. Turha laatta sijoitetaan jollekin omista tonteista ja varausmerkki otetaan takaisin käytettäväksi myöhemmin. Varsinkin alkupelissä rakennukset ovat tarpeettomia, mutta pelin edetessä loppuaan kohden niiden merkitys nousee, sillä rakennuksilla voi ohjailla tien rakentumista.

Kauppaa kaupoista

Toinen vaihtoehto on kauppa. Kauppaa ei saa rakentaa suoraan, vaan rakennusoikeudesta käydään huutokauppaa. Sokkohuutokaupan voittaja saa rakentaa kaupan omalle tontilleen. Rahaa on käytössä 15 yksikköä neljän laatan ostamiseen. Rahaa ei saa mistään lisää ja siitä saa lopussa pisteitä, joten tuhlaamista kannattaa harkita kahdesti.

Koska tietyn kaupan jo rakentaneet eivät osallistu huutokauppaan, viimeinen rakentaja saa kauppansa ilmaiseksi. Jos oma varaus on hyvällä paikalla eikä lainkaan vaarassa jäädä tien alle, rahankäyttö on tuhlausta. Toisinaan taas rahaa pitää polttaa enemmänkin, ettei oma kauppa jää kauas tuotannosta.

Tienrakennuksen alkeet

Tienrakennus perustuu kahteen hyvin yksinkertaiseen sääntöön. Kaikkien tuotantolaitosten ja kauppojen on saatava yhteys tiehen, toisaalta kaikkien rakentamattomien tonttien ja teiden tulee muodostaa pelin lopussa yhtenäinen kokonaisuus.

Säännöt ovat yksinkertaiset, mutta niiden toteuttaminen ei ole helppoa. Jos teiden rakentumista ei ymmärrä, peliä on vaikea hallita. Siksi Fresh Fish ei sovi kaikille. Paremmillekin tulee virheitä silloin tällöin. Jokaisen rakennuksen jälkeen on tarkistettava huolella, minne teitä ilmestyy. Asiaa mutkistavat vielä sääntökirjan virheet, mutta ainakin minun pelini mukana tuli asian korjaava lisäys.

Teiden hahmottaminen on joka tapauksessa pelin tärkeimpiä ja kiinnostavimpia haasteita. Taidokas pelaaja osaa rakentaa turhia rakennuksia sellaisille paikoille, että tiet tekevät oikeat mutkat. Vähemmän kokeneelle pelaajalle tiestön rakentuminen näyttäytyy helposti hieman kaoottisena. Uskon, että sitä se ei kuitenkaan ole — aivan varma en vielä ole.

Huonot komponentit

Pelin graafinen suunnittelu on valitettavasti hieman kehnonlaista. Laatat ovat yksinkertaisesti rumia. Mitääntekemättömiä laattoja on kolmea eri lajia, yhdelläkin olisi varmaan selvitty, jolloin peli olisi hieman loogisempi.

Pahin ongelma ovat kuitenkin varattujen tonttien merkkinä käytettävät pikkukuutiot. Ne ovat hävyttömän pieniä ja huonon värisiä. Suosittelen korvaamaan ne jollain paremmilla pelivälineillä, itse vaihdoin tilalle lasihelmiä, jotka piristivät peliä huomattavasti. Komponenttiongelmat ovat harmillisia, mutta eivät missään nimessä pilaa peliä.

Yhteenvetoa

Kokonaisuutena Fresh Fish on hyvinkin tuoretta tavaraa. Laattojenasettelupelejä on nähty, mutta ei tällaisia. Pelissä on avainasemassa se tila, johon laattoja ei pelata. Rakentamisen epäsuoruus — rakentaminen varausten kautta — tuo myös omaa väriään peliin. Tällaisiin piirteisiin en ole vielä muissa peleissä törmännyt.

Pienistä ulkoasupuutteistaan huolimatta Fresh Fish on erinomainen peli. Pelin uudelleenjulkaiseminen oli Plenary Gamesilta kulttuuriteko, olisin vain sittenkin toivonut julkaisijaksi jotain suurempaa firmaa, joka olisi toteuttanut pelin paremmin ja jakelisi sitä laajemmin. Parempi Plenary Gameskin kuin ei mitään, kuitenkin, peli sentään löysi tiensä Suomenkin pelikauppoihin. Älyllisesti haastavien pelien ystävien kannattaa liittää Fresh Fish kokoelmiinsa.

Suunnittelija: Friedemann Friese
Julkaisija: 2F-Spiele / Plenary Games
Ilmestymisvuosi: 1997
Pelaajamäärä: 2-5
Pituus: 60 min