Kategoriat
Peliarvostelut

Fits

Aikoinaan Vuoden aikuistenpeli -palkinnon voittanut Fits tarjoilee hektistä ja kepeää laattojenasettelua parinkymmenen vuoden takaa.

Fits testaa pelaajien hahmotuskykynopeutta kevyen fillerin muodossa. Peli voitti Vuoden aikuistenpeli -palkinnon vuonna 2002.

Tätä Fitsiä ei tule sekoittaa samannimiseen Reiner Knizian tetrispeliin FITS, joka ilmestyi vuonna 2009. Molempien pelien julkaisija on Ravensburger, mikä tekee nimisekaannuksesta entistä oudomman.

Fitsin kansi

Täytä pelilauta

Pelin tarkoituksena on saa täytettyä oma pelilautansa mahdollisimman nopeasti erilaisilla laatoilla. Laattoja otetaan pelipöydän keskellä olevasta yhteisestä telineestä. 

Vuorollaan pelaaja heittää noppaa, joka kertoo, minkä muotoinen laatta pelaajan tulee pelilaudalleen noukkia. Tarjolla on neliöitä sekä kahdenkokoisia kolmioita. Laattoja on neljässä eri värissä, eikä laattaa saa asettaa toisen samanvärisen viereen. Noppa annetaan heti seuraavalle pelaajalle, ja laattojaan saa siirrellä vapaasti nopanheittojensa välissä. 

Nopasta voi tulla myös käsi, jolloin pelaaja saa napata itselleen laatan jonkun toisen pelaajan laudan reuna-alueelta tai vielä laudalle asettamattomista laatoista. 

Fitsin kaksinpeli
Kaksinpelin asetelma: pelaajien omat laudat ja keskellä laattateline. Kuva: Joonas Hannula

Nopeus on valttia 

Pelin säännöt ovat hyvin yksinkertaiset, ja pelaamaan pääsee samoin tein. Tärkeintä pelin rytmin kannalta on, ettei nopanheittoa jäädä kuhnimaan, vaan noppaa viskotaan aina samoin tein kun se kohdalle tulee. Rauhallista pohdiskelua kaipaaville peli onkin väärä valinta. Nopan voi toki halutessaan nakata suoraan seuraavalle pelaajalle, jos laattojaan haluaa hetkisen sovitella, mutta kovin monta kertaa siihen ei pelin tiimellyksessä kannata sortua.

Yksi erä ei varttituntia pidempään kestä, joten niitä voi hyvin pelata useamman putkeen. Peliä voi pelata myös hieman nuorempien lasten kanssa, kunhan on pelin temposta valmis hieman joustamaan. 

Pelin komponentit ovat kiitettävää tasoa. Laatat ja pelilaudat ovat isoja ja laatat sopivat myös hieman isompiin rähmäkäpäliin. Laattatelineessä laatat pysyvät näppärästi ja pelin pääsee aloittamaan käytännössä suoraan pelilaatikosta: sen kuin nakkaa telineen pöydälle.

Tähän liittyy tosin myös pelin suurin nillityksen aihe: pelilautojen ja telineen koosta johtuen pelilaatikko on näin kevyelle pelille todella suuri (esimerkiksi Dominionia syvempi ja lähes yhtä leveä). Tämän vuoksi sitä ei oikein viitsi raahata illanistujaisiin mukaan. 

Pelin saatavuus on myös heikkoa, onhan peli ehtinyt jo kahdenkymmenen vuoden ikään. Jos kuitenkin kaipaat kepeätä ja suhteellisen tuuripitoista nopeusaivojumppaa, kannattaa peli noukkia kyytiin sen sattuessa kävelemään vastaan esimerkiksi kirpputorin hyllyllä.

Täytetty pelilauta
Lopputulos voisi näyttää vaikka tältä. Kuva: Joonas Hannula

Faktat Fitsistä

Suunnittelijat: ,

Julkaisija: Ravensburger (1999)

Mutkikkuus: Hyvin yksinkertainen, säännöt on muutamalla lauseella kuitattu. 

Onnen vaikutus: Melko suuri. Jos noppa antaa sinulle vain pieniä kolmioita ja muille isoja, ei asialle paljoa pysty.  

Vuorovaikutus: Toisten pelilautoja ei juuri ehdi vilkuilemaan. Välillä toisilta pääsee kuitenkin varastamaan laattoja. 

Teema: Hyvin abstraktia laattalätkintää. 

Uudelleenpelattavuus: Kovin tiuhaa pelaamista peli ei kestä. Parhaimmillaan tämä onkin pikkufillerinä silloin tällöin pelattuna. 

Kieliriippuvuus: Komponenteissa ei ole lainkaan tekstiä. 

Pelaajamäärä: 2–4. Useammalla pelaajalla ehtii miettimään omaa siirtoaan hivenen pitempään. 

Pituus: Noin 15 minuuttia erää kohden. 

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *