Kategoriat
Peliarvostelut

First to Worst

Kuka tuntee kavereiden metkut parhaiten? Vuoden 2026 Vuoden partypeli -voittaja auttaa ottamaan asiasta selvää. Kumpi voittaa, minimalismi vai tiputanssi? Entä miten niitä vastaan pärjää frisbeegolf? First to Worstin parissa vertaillaan asioita, joita ei pitäisi verrata.

Vuoden 2026 partypelin tittelistä kisasivat finaalissa First to Worst, Aivopähkinä sekä Kalajuttuja. Varsin laadukkaasta kolmikosta pisimmän korren veti yksinkertainen tutustumisleikki First to Worst.

Absurdia vertailua

First to Worstin kannessa on viiden hymynaamapalleron skaala tyytyväisestä tyytymättömään.

First to Worstin idea on äärimmäisen yksinkertainen. Pelissä pelaajat asettavat järjestykseen viisi aivan täydellisen satunnaista asiaa tai esinettä, jotka voivat oivat mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Pelaajista yksi toimii vuorollaan arvottajana, jonka tehtävä on järjestellä esiin nousseet viisi asiakorttia ”tärkeysjärjestykseen” asettamalla numerokortit 1–5 kuvapuoli alaspäin asiakorttien viereen.

Arvottajan tehtyä työnsä muiden pelaajien tulee päätellä, miten arvottaja on korttinsa pelannut. Pelimuodosta riippuen pelaajat toimivat joko yksin tai tiiminä keskustellen. Joukkuepeli palvelee mielestäni hieman paremmin pelin vahvuuksia. Vaikka koossa olisi hyväkin kaveriporukka, itsestään selviä valintoja ei oikeastaan ole. Pohtiminen kavereiden kanssa onkin mielenkiintoista, ja pisteytyssysteemi tekee joukkuepelistäkin jännittävän.

Joukkuepelissä pelaajat saavat pisteen jokaisesta oikein menneestä sijoituksesta. Väärin menneistä pisteen saa peli. Pelaajien tavoite on voittaa peli, joka ei ole missään nimessä helppoa hyvälläkään kaveriporukalla.

Peli loppuu, kun jokainen pelaaja on toiminut kerran arvottajana. Oikeastihan pelaajat voivat itse määrittää, milloin peli loppuu. Pienemmillä pelaajamäärillä yksi kierros on nopeasti ohi.

Keskellä rivi aihekortteja (erämaat, jalkapallo, akateeminen vartti, salsa, suorat urheilulähetykset) ja niiden ylä- ja alapuolella rivit numeroita 1-5.
Tässä tapauksessa tuomari on ollut muiden pelaajien kanssa samaa mieltä erämaiden, akateemisen vartin ja salsatanssin arvostuksesta, mutta jalkapallo ja suorat urheilulähetykset menivät ristiin. Tuloksena siis 3–2 pelaajien eduksi tältä kierrokselta. Kuva: Tatu Isotalo

Yksinkertaisesti toimiva

First to Worst on äärettömän yksinkertainen ja suoraviivainen seurapeli, eikä se yritä olla mitään muuta. Peli luo raamit mielenkiintoiselle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, joka on pohjimmiltaan hyvän seurapelin tavoite. Pelatessa voi jopa oppia jotakin uutta kanssapelaajista.

Luettuani säännöt pohdin, mahtaako pelin perusidea olla tarpeeksi vahva ja viihdyttävä. Huoleni osoittautuivat hyvin nopeasti turhiksi. Aihekorttien laaja kirjo pelastaa pelin tekemällä vertailuista täysin absurdeja. Sanat voivat olla esimerkiksi satunnaisia arkisia esineitä (kahvi, tohvelit, homejuusto), erittäin laajoja universaaleja käsitteitä (astrologia, salaliittoteoriat, kulttuurien moninaisuus) tai oudon spesifejä asioita, joista pelaajilla ei ole mitään käryä (80-luvun jumppavideot). Jos vertailut olisivat helppoja ja loogisia, pelissä ei olisi mitään hauskaa.

Pelimuodoista suosin ehdottomasti joukkuepeliä, joka tekee näkyväksi sen ajatusprosessin, joka yksilöpelissä jäisi pään sisään. Varsinkin arvottajan on erittäin viihdyttävää kuunnella kanssapelaajien kiistaa siitä, onko listan ykkösenä coverbändit vai airfryer. Jos kaikki pelaisivat toisiaan vastaan, nämä pohdinnat jäisivät kuulematta.

Yksilöpelissäkään ei ole mitään vikaa, ja varsinkin suurella pelaajamäärällä lienee järkevää jakautua useaan kilpailevaan joukkueeseen.

Mitä kohderyhmään tulee, peliä ei mielestäni kannata pelata huonosti toisensa tuntevien ihmisten kesken, sillä hyvälläkin kaveriporukalla haastetta riittää. Pelin ainoaksi pieneksi heikkoudeksi arvioisinkin sen, ettei se sovellu täysin vieraiden ihmisten kanssa pelattavaksi. Toisaalta seurapelejä pelataan useimmiten kavereiden tai perheen kanssa.

First to Worst on Vuoden peli -statuksen arvoinen. Peli on nopea, kompakti ja tyylikäs seurapeli joka onnistuu perustehtävässään vähintään kiitettävästi.

Valikoima First to Worstin aihekortteja (esim. "oliivit", "autoretket", "lemmikkien pukeminen", "Titanic", "meemit", "ihmisten tarkkailu").
Aihekorteissa on monenlaisia aiheita, joten pähkäiltävää riittää. Kuva: Tatu Isotalo

Faktat First to Worstista

Julkaisija: Dyce Games (2024), Peliko (2026)

Mutkikkuus: Jopa partypeliksi todella yksinkertainen.

Onnen vaikutus: Jos tuntee toiset pelaajat hyvin, tarvitsee arvailla vähemmän.

Vuorovaikutus: Pelin sielu ja sydän. Peliä pelatessa ihmiset ovat keskiössä.

Teema: Korttien sisältö on monenkirjavaa.

Uudelleenpelattavuus: Käytännössä rajaton. Kortteja on 280 ja samojen korttien tulo uudestaan ei haittaa yhtään.

Saavutettavuus: Kortit ovat suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Periaatteessa lukutaitoa ei vaadita pelaamiseen, sillä asiakortit ovat esillä kaikkien näkösällä.

Pelaajamäärä: 2+. Pelin perusluonne ei muutu pelaajamäärän vaihtuessa.

Pituus: Riippuu täysin pelaajamäärästä ja pelaajien toiveista. Peliä on helppo venyttää haluamansa pituiseksi. Yksittäinen kierros menee vartissa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Tatu Isotalo

Tatu Isotalo edustaa lautapelioppaassa paitsi Turkua, myös nuorisoa. Ticket to Ridestä ja Carcassonnesta lautapeliuransa aloittanut Tatu on ennen kaikkea armoton Dominion-fani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *