Fifth Avenue

Alean laatupelisarjan yhdeksäs peli, Fifth Avenue, sijoittuu New Yorkiin, pilvenpiirtäjien huippuaikaan. Pelaajien tehtävänä on rakentaa pilvenpiirtäjiä Manhattanin keskustan arvotonteille. Kaupallisessa maailmassa rakennusten arvo riippuu tietysti niiden vieressä olevista kaupoista.

Vaikka peli julkaistiin Alean laatusarjassa, se sai varsin tylyn vastaanoton. Osittain se johtui pelin ensiesiintymisestä Gathering of Friends -pelitapahtumassa, jossa se teilattiin lähes täysin. Tämä maine jäi ikäänkuin päälle, eikä monikaan tainnut antaa pelille kunnollista tilaisuutta. Varsinainen syy Fifth Avenuen nihkeään vastaanottoon on kuitenkin pelin lievässä rikkinäisyydessä.

Asiaa ei auta se, että pelin ulkoasu on aika ruma. Kuvitus on vaisua ja kortit suorastaan epäkäytännöllisiä, sillä haaleita värejä on paikoin vaikea erottaa toisistaan.

Pelin idea

Hieman vaatimattoman näköinen pelilauta on jaettu seitsemään kortteliin, joissa jokaisessa on viisi eriväristä tonttia. Näille tonteille rakennetaan pilvenpiirtäjiä ja kauppoja. Jokainen tontti on kahden muun vieressä, eli tontille rakennettu pilvenpiirtäjä voi hyötyä näillä viereisillä tonteilla olevista kaupoista. Pelin aikana tulee pisteytyksiä, joissa rakentamistaan pilvenpiirtäjistä saa pisteitä.

Pelaajat tekevät joka vuoro kolme toimintoa tietyssä järjestyksessä ja valinnat voivat joskus olla vaikeita. Ensimmäisen toiminnon kohdalla on eniten valinnanvaraa, sillä tarjolla on oman pilvenpiirtäjävaraston kartuttamista, kauppojen rakentamista, korttien nostamista ja alueiden pisteyttämistä. Sen jälkeen nostetaan kortteja ja siirretään rakennustarkastajaa.

Valinnat eri toimintojen välillä ovat herkullisen vaikeita. Jopa niinkin perustoiminto kuin pilvenpiirtäjien ottaminen varastoon — yksinkertaisesti pakollinen toiminto, kun varasto on tyhjä ja huutokauppoja on tulossa — on vaikean päätöksen takana, jos tarjolla olisi jotain muuta vielä kiinnostavampaa. Esimerkiksi pisteysmahdollisuus voi olla tällainen houkute, sillä pisteytystä pelin aikana on perin harvoin tarjolla.

Pelaajat pyrkivät haalimaan itselleen kortteja, joita käytetään huutokaupoissa. Laudalla kiertävät rakennustarkastajat merkitsevät reittinsä ja kun rakennustarkastaja palaa lähtöruutuunsa, käydään huutokauppa kaikilla merkityillä alueilla. Huutokaupan voittaja saa rakentaa pilvenpiirtäjiä. Tontti määräytyy sen mukaan, minkä värisiä kortteja on käyttänyt.

Kukin pelaaja saa rakentaa vain yhdelle tontille kussakin korttelissa. Jos käy niin kurjasti, että kortteli täyttyy kaupoista ja muiden pelaajien pilvenpiirtäjistä, eikä itse ehdi rakentaa mitään, ei hätää — tällainen pelaaja voi edelleen osallistua huutokauppaan ja jos hän voittaa, alueelle julistetaan rakennuskielto. Alue pisteytetään vajain pistein ja tyhjennetään koko loppupeliksi. Rakennuskiellon uhka pitää kätevästi kurissa pelaajat, jotka yrittävät lastata kaiken yhteen kortteliin.

Huutokaupassa lyödään pöytään korttia, kunnes vain yksi on jäljellä. Ovelasti korteissa on kuvattu pilvenpiirtäjiä siten, että neljän pisteen korteissa on kolme pilvenpiirtäjää, viiden pisteen korteissa kaksi ja kuuden pisteen korteissa vain yksi. Suurin pelattu kortti kertoo, montako pilvenpiirtäjää saa rakentaa. Jos haluaa nopeasti valmista, ei kannata pelata arvokkaita kortteja, joita ilman voittaminen on tietysti vaikeampaa.

Pelin rikkovat kaupat

Kaupat ovat mielenkiintoinen osa peliä. Pelaajat rakentavat kauppoja vapaille tonteille. Pilvenpiirtäjät tuottavat pisteitä viereisillä tonteilla olevista erilaisista kaupoista. Kauppojen rakentaminen on aika helppo valinta, mutta siihenkin liittyy vaara, sillä kun kauppoja pelataan tarpeeksi, peli päättyy. Innokkaat kaupanrakentajat voivat saada pelin päättymään turhankin aikaisin.

Tämä on se kohta, jossa peli on hieman herkkä — peliä on nimitetty rikkinäiseksikin, mutta se on jo liioittelua. Kauppojen rakentaminen on yksinkertaisesti liian houkutteleva toiminto ja ajaa pelin helposti loppuun liian aikaisin, jolloin tuloksena on varsin lattea pelikokemus.

Kaupat vaikuttavat myös keskuspuiston pisteytykseen. Keskuspuisto on alue, jossa pidetään aina huutokauppa. Sinne kasatut pilvenpiirtäjät pisteytetään pelin lopussa. Osa kaupoista päätyy keskuspuistoon ja näistä kaupoista poimittujen kolmen kaupan sisältämien erilaisten kauppojen määrä ratkaisee keskuspuiston pisteet. Kyse on pienestä uhkapelistä, joka voi ratkaista tai olla ratkaisematta peliä.

1930-luvun El Grande

Fifth Avenuessa on jotain samaa kuin El Grandessa. Pilvenpiirtäjävarastosta pitää huolehtia kuin caballeroista hovissa ja alueiden hallinnasta tässäkin on kyse. Fifth Avenuesta puuttuu kuitenkin El Granden tietty tuhoisuus — vastapelaajien rakentamille pilvenpiirtäjille ei voi tehdä muuta tuhoa kuin rakennuskiellon. Peli onkin rakentavampi kuin El Grande. Klassikon tasolle ei muuten kuitenkaan päästä.

Fifth Avenue on mielenkiintoinen peli, joka ei ole Alean huippupelien veroisesta tapaus. Peli on turhan herkkä mitä kauppoihin tulee. Jos pelaajat rakentavat paljon kauppoja, pelikokemus voi olla varsin lattea. Pelistä puuttuukin sitä jotain. Fifth Avenue on ihan kiva peli, johon varsinkin El Granden ystävien kannattaa tutustua, mutta aivan parasta A-ryhmää Fifth Avenue ei ole.

Suunnittelija: Wilko Manz
Julkaisija: Alea, Rio Grande Games
Ilmestymisvuosi: 2004
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 60 min