Etsi ja löydä : Safariseikkailu

Kolmas kerta toden sanoo. Etsi ja löydä : Safariseikkailu on ilmestynyt jo kaksi kertaa aikaisemmin, ensin vuonna 2017 Muumi Viidakkoseikkailuna ja vuotta myöhemmin Coral Reefinä. Kummallakin kerralla peli pääsi Vuoden lastenpeli -kisassa finaaliin, mutta jäi vaille voittoa. Kolmannella kerralla Safariseikkailuna peli sitten vei pääpalkinnon.

Etsi ja löydä

Pelin perusidea on edelleen tismalleen sama kuin ennenkin. Pelilauta kootaan kahdestatoista palapelipalasta, joiden toisella puolella on vähän helpompi safari, jossa eläimet erottuvat taustasta paremmin, ja toisella puolella sitten vähän vilkkaampi versio, jossa kaikenlaisia häiriötekijöitä on enemmän.

Kortit jaetaan kahteen pakkaan ja sen jälkeen aletaan kääntää kortteja esiin yhtä aikaa molemmista pakoista. Korteissa on kuvattuna safarilta löytyviä eläimiä ja kun kortit on käännetty, pelaajien tehtävänä on löytää korteissa näkyvät eläimet safarilta ja osoitettava niitä sormillaan.

Voittaja saa palkkioksi eläinhahmon. Ensialkuun arvelin, että nämä muoviset eläinfiguurit ovat se syy, miksi Safariseikkailu vei viimein palkinnon, mutta nyt kun tarkistin, niin olivathan ne jo Coral Reefissä. Perimmäinen syy voittoon on siis sittenkin muualla kuin koreissa komponenteissa.

Pelin voittaa keräämällä ensimmäisenä viisi eläinhahmoa. Tarjolla on myös oikotie voittoon: joissain korteissa on kamerasymboleita ja jos molemmissa käännetyissä korteissa on kameran kuva, voittaja saa kameramerkinkin. Pelin voi voittaa myös hankkimalla kaksi kameraa.

Hauskaa nopeille

Mikäpä siinä, että hyvää peliä julkaistaan uudestaan ja uudestaan. Muumi viidakkoseikkailu on jo loppuunmyyty ja Coral Reefinkin saatavuus näyttäisi olevan heikentymässä. Kyseessä on kuitenkin aidosti hyvä lastenpeli, joten mikseipä tätä sitten pitäisi tarjolla vaikka sitten uudella nimellä.

Tästä versiosta ei ole valittamista. Kuvitus on miellyttävää ja toimivaa. Safariteema ei kestä lähempää tarkastelua, sen verran iloisesti se sekoittaa eri puolilla maailmaa eläviä eläimiä samaan ympäristöön, mutta uskollisuus todellisuudelle ei liene tällaisessa pelissä niin olennaista.

Isoin miinus Safariseikkailulle tulee siitä, että peli on armoton taitopeli. Peliä voi olla hankala pelata aikuisten ja lasten kesken. Jos pelaajat ovat tarpeeksi tasaväkisiä, peli toimii hienosti, ja kameramerkkien kerääminen tarjoaa oivan oikotien voittoon, joka voi tuottaa sopivasti yllätyksiä.

Jos pelaajia on kolme tai neljä, sääntökirjan ehdottama muunnelma, jossa kierroksen voittaja ei osallistu seuraavalle kierrokselle vaan kääntää vain kortit, on erinomainen idea ja tasoittaa peliä jonkun verran.

Olisin itse suonut pelille Vuoden lastenpeli -voiton jo Muumi viidakkoseikkailuna, se oli silloisista finalisteista mielestäni paras. Ei siis harmita nyt, että pelin kolmas inkarnaatio vei voiton.

Faktat Etsi ja löydä : Safariseikkailusta

Julkaisija: Tactic (2020)

Mutkikkuus: Peli on hyvin yksinkertainen ja helppo opettaa.

Onnen vaikutus: Ei ole, menestys on puhtaasti nopeudesta kiinni.

Vuorovaikutus: Etsiminen voi olla varsin intensiivistä, mutta mitään ilkeilyä tai suoraa vuorovaikutusta pelissä ei ole.

Teema: Kuvitus on kaunis, jotakuta saattaa vaivata se, miten safarille on sekoitettu kaiken maailman eläimiä.

Uudelleenpelattavuus: Jos pelaajat ovat riittävän tasaväkisiä, peli on houkutteleva ja puoleensavetävä, mutta taitoerot latistavat tunnelman nopeasti.

Kieliriippuvuus: Pelaaminen ei edellytä lukutaitoa.

Pelaajamäärä: 2–4

Pituus: 10–20 minuuttia