Escape the Room: The Secret of Dr. Gravely’s Retreat

Vuosi on 1913. Olette onnekkaasti voittaneet ilmaisen majoituksen Foxcrest Retreatissa, jossa kuuluissa Dr. Gravely on kehittänyt edistyneimmät kylpylähoidot ja rentoutusmenetelmät varakkaille vierailleen. Kun pitkän matkan jälkeen pääsette Foxcrestin hoitolaitokseen, saattekin huomata, ettei terveyshoitola olekaan niin terveellinen paikka…

The Secret of Dr. Gravely’s Retreat on toinen Escape the Room -sarjan peleistä. Ensimmäinen, Arvoitus tähtitieteilijän kartanossa, on julkaistu suomeksi, tämän joutuu vielä toistaiseksi pelaamaan englanniksi. Toivottavasti tämäkin suomeksi saataisiin, sillä kyseessä on jälleen kerran aivan mainio pakohuonepeli.

Arviossa koitetaan välttää juonipaljastuksia, mutta jos haluat erittäin lyhyen tiivistelmän ilman mitään salaisuuksien paljastumisen vaaraa, lue tämä ja lopeta sitten: The Secret of Dr. Gravely’s Room on edeltäjänsä tavoin taitavasti tehty ja tyylikäs pakohuonepeli, jossa on mukavasti ratkottavaa. Pelin vaikeusaste on melko helppo ja ongelmien ratkominen on enimmäkseen suoraviivaista, joten kokeneita konkareita peli ei pitkään pitele. Pelissä on enemmän tarinaa kuin Exiteissä ja Unlockeissa, eli jos olet pakohuoneissa kiinnostunut nimenomaan tarinoista, tämä on varma valinta.

Pulmanratkontaa

Kuviot ovat tuttuja edellisestä Escape the Room -pelistä. Laatikosta paljastuu nippu kirjekuoria, johdanto, ratkaisupyörä ja ohjekirja. Ohjekirjassa opastetaan ratkaisupyörän käyttö ja annetaan vinkkejä peli-illan pitäjälle.

Jokaisessa kirjekuoressa on päällä pulma, jonka ratkaistuaan kirjekuoren saa avata. Sisältä löytyy sitten juonta edistäviä lappusia, uusia pulmia sisältäviä pienempiä kirjekuoria ja apuvälineitä pulmien ratkaisemiseen. Peli etenee hyvin suoraviivaisesti: kerralla on esillä muutama pulma, joista käytännössä yhtä pystyy ratkomaan, muut odottavat lisäapujen saamista. Näin peli varmistaa, että pelin edetessä avautuva juoni paljastuu oikeassa järjestyksessä.

Pulmissa on vähänlaisesti mitään uutta ja yllättävää, aika tuttuja juttuja pakohuoneita pelanneille, ja Escape the Room -sarjan mukaisesti vaikeustaso ei ole kokeneen pelaajan näkökulmasta erityisen vaikea: peli sijoittuu ehdottomasti helpoimpaan päähän kokeilemiani, Exitien vaikeusasteikolla se olisi korkeintaan 2/5. Muutaman uuden jipon peli sentään antoi ratkottavaksi, jollaisia en näissä pakohuonepeleissä ole ennen nähnyt.

Pulmien ratkaisut perustuvat ratkaisupyörään, kuten aiemmassa pelissä ja Exiteissä. Ratkaisu on aina neljä värillistä kuviota, jotka pitää pyöritellä ratkaisupyörään oikean symbolin kohdalle järjestykseen, jolloin pyörän keskelle pitäisi ilmestyä sama symboli. Menetelmä on vähän tylsä, mutta toimiva ja helppokäyttöinen.

Toimiva pakohuonepaketti

Tarinaa pelissä on enemmän kuin Exiteissä yhteensä. Pulmat ovat edelleen sekalainen joukko ongelmia ratkottavaksi, mutta pulmien ohella kuorista paljastuu kohtauksia, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Useampikin pelaaja on pitänyt Arvoitusta tähtitieteilijän kartanossa parhaana pakohuonepelinä juuri tarinallisuuden vuoksi ja jos näin kokee, pitää tästäkin varmasti aivan yhtä paljon. Kiperien pulmien ystäville Exitit tarjoavat kierompia haasteita.

Escape the Room on edeltäjänsä tavoin kertakäyttöinen, mutta palautettavissa alkuasetelmiinsa. Se vaatii vähän vaivannäköä ja ThinkFunin sivuilta löytyvät kokoamisohjeet, mutta tuloksena on peli, joka on täysin pelattavissa uudestaan, eli pelin voi kierrättää seuraavalle omistajalle pienellä vaivalla. Siitä plussaa.

Pelin pelaamiseen ei tarvita älylaitteita, mutta vinkit ovat vain netissä. Vinkkisysteemi on ihan hyvä, pari vinkkiä tehtävää kohden ja sitten ratkaisu, eli jumiin ei pitäisi jäädä.

Vain pienemmille porukoille

Laatikon kylkeen on präntätty pelaajamääräksi 3–8, joka on melkoisen optimistinen arvio. Suosittelisin sopivaksi pelaajamääräksi 2–4 pelaajaa. Osin kyse on omista mieltymyksistäni – minä ainakin pidän pakohuonepeleissä enemmän tehdä itse kuin katsella vierestä – mutta osin myös pelin rakenteesta.

Oikeassa pakohuoneessa isompi porukka on hyvä, koska tutkittavaa on enemmän. Tässä pelin lineaarinen rakenne tarkoittaa sitä, että kerralla on ihmeteltävänä tasan yksi pulma ja siitä ei kyllä riitä tekemistä kovin monelle pelaajalle yhtä aikaa. Sanoisin siis, että neljä on järkevä maksimipelaajamäärä pelille.

Toivottavasti The Secret of Dr. Gravely’s Retreat saadaan suomeksi jossain vaiheessa ja toivon mukaan sarja saa jatkoa – vaikka itse pidänkin enemmän Exiteistä ja Unlockeista niiden suuremman vaikeustason vuoksi, näille helpommille, mutta juonipitoisemmille on selvästi oma yleisönsä.

Kolmatta Escape the Roomia ei ole vielä ilmestynyt, mutta samat tekijät ovat tehneet MacGyver: The Escape Room Gamen. Sitä ei valitettavasti lisenssisyistä Euroopassa tähän tietoon nähdä.

Faktat Escape the Room: The Secret of Dr. Gravely’s Retreat -pelistä

Suunnittelijat: Nicholas Cravotta, Rebecca Bleau

Julkaisija: ThinkFun (2016)

Mutkikkuus: Sääntöjen opiskelu ja pelin aloittaminen on helppoa, pulmien vaikeusaste on sitten pelaajista kiinni. Ihan sieltä vaikeimmasta päästä pakohuonepelejä The Secret of Dr. Gravely’s Retreat ei ole ja vinkkien avulla kaikki saavat pulmat ratkottua.

Onnen vaikutus: Kaikki on pelaajien hoksottimista kiinni.

Vuorovaikutus: Yhteistyön määrä on pelaajista kiinni, pulmien ratkominen on kyllä paljon helpompaa yhteistyössä.

Teema: Tarina etenee pulmien ratkomisen myötä. Pakohuonepelien mittapuulla tarina on vahvasti mukana, mutta voi siitä aivan hyvin olla välittämättäkin.

Uudelleenpelattavuus: Peli on visusti kertakäyttöinen, mutta resetoitavissa, eli sen voi lainata kaverille tai myydä pois, kun on itse pelannut.

Kieliriippuvuus: Pelissä on paljon englanninkielistä tekstiä. Pulmat eivät suurelta osin edellytä kielitaitoa, joten kaikkien pelaajien ei tarvitse olla kielitaitoisia, kunhan mukana on vähintään yksi englantia riittävästi osaava, joka suomentaa muille.

Pelaajamäärä: 3–8, todellisuudessa 1–4. Yli neljällä pelaajalla tekemistä ei mitenkään riitä kaikille pelaajille.

Pituus: 60–120 minuuttia. Pelin ratkaisemiseen annetaan kaksi tuntia aikaa ja sen pitäisi kyllä riittää hyvin.