Empires: Age of Discovery

Empires: Age of Discovery on päivitetty versio Age of Empires 3: Age of Discovery -pelistä ja on edelleen työläisten (uudisasukkaiden) sijoittelua ja aluehallintaa löytöretkien hengessä. Euroopan valtioiden kilpailu uuden maailman alueista ja rikkauksista tapahtuu kahdeksan pelikierroksen aikana, jotka on jaettu kolmeen, noin 100 vuotta vastaavaan aikakauteen.

Pelin aluksi kukin pelaaja saa valtion johdettavaksi sekä vähintään kymmenen rahaa vuorojärjestyksestä riippuen. Pelikierros alkaa uudisasukkaiden sijoittelusta, joita saa vähintään viisi tavallista, minkä jälkeen uudisasukkaiden toiminnot käydään järjestyksessä läpi. Tämän jälkeen saadaan mahdollisesti tuloa, aktivoidaan ja hyödynnetään omaan valtioon rakennettuja kykyjä ja valmistaudutaan seuraavalle kierrokselle.

Kolonistien asettelu ja hyödyntäminen

Pelikierros aloitetaan kolonistien vuoroittaisesta sijoittelusta eri kohteisiin (event box) alkaen aloitteen omaavasta pelaajasta. Uudisasukkaita on paitsi tavallisia, myös erikoistuneita: kauppiaita, lähetyssaarnaajia, kapteeneita sekä sotilaita. Mukana tuleva lisäosa lisää joukkoon vielä rakentajat. Kuten arvata saattaa spesialisteilla on mahdollista tehdä tehokkaampia toimintoja.

Aloite-boksista saa vähän rahaa, ja mahdollisesti voi parantaa asemaansa seuraavan kierroksen vuorojärjestyksessä.

Satamaan laitetaan uuden maailman löydetyille alueille (alussa vain Kolumbuksen löytämä Karibia) lähetettävät uudisasukkaat, joille on paikkoja rajoitetusti. Uuteen maailmaan saapuva kauppias tuottaa lähettäjälleen viisi rahaa, lähetyssaarnaaja vastaa kahta tavallista uudisasukasta (eli käännyttää alkuasukkaita) ja sotilas puolustaa siirtokuntaa, tai mahdollisesti hyökkää alueen toisiin siirtokuntiin. Rakentajat lisäävät alueiden arvoa pisteytyksessä. Lisäksi ensimmäisenä alueelle kolme kolonistia lähettänyt pelaaja saa alueen kauppatavaran.

Kauppatavaroita on tarjolla neljä joka kierroksella ja ensimmäisellä on suurin valinnanmahdollisuus. Kauppatavaroita on toistakymmentä erilaista (erona tosin vain niiden yleisyys) ja ne muodostavat siirtomaavalloille yhden tulolähteen settien keruu -mekaniikkaan perustuen. Sekalainen kolmen kauppatavaran setti tuottaa yhden rahan joka kierros, mutta kolmen samanlaisen tavaran setti tuottaa kolme ja neljän kuusi rahaa.

Jokerikauppatavarana toimivan kauppalaivan saa eniten panostava ja muut jäävät tyhjin käsin. Kauppalaivan kannalta kauppiaat ja kapteenit ovat kahden vahvuisia, ja mahdollisessa tasatilanteessa laivan vie vuorojärjestyksessä aikaisemmin oleva.

Rakennuksia on kullekin kierroksella tarjolla viisi, ja kullekin aikakaudelle on omat rakennuksensa. Rakennusten hyödyt jakautuvat välittömiin, kertakäyttöisiin ja toistuviin, ja ne voivat olla spesialisteja, rahatuloa tai erikoiskykyjä. Viimeisen aikakauden rakennukset antavat etupäässä pisteitä pelin lopussa eri tavoin, esimerkiksi neljä voittopistettä per kauppalaiva. Rakennusten hinta riippuu aikakaudesta (10/14/20 rahaa), ja rakentajalla saa vitosen alennuksen. Lisäosan myötä joukossa on myös pienimuotoisempaa ja kertaluonteista etua antavaa sotasaalista ilmaiseksi.

Löytöretki-boksista lähetetään väkeä löytämään uusia alueita, aluksi pelilaudalta ja myöhemmin muualta maailmasta, mitä varten on oma korttipakkansa. Löytöretkeiltäessä kapteenit vastaavat kahta kolonistia ja sotilaat tuottavat onnistuneissa retkissä lisätuloa. Löytöretki onnistuu, jos lähetettyä voimaa on vähintään yhtä paljon kuin vastassa olevilla alkuasukkailla (1–5). Epäonnistuessa menettää lähetetyt kolonistit. Onnistumisesta saa rahan lisäksi alueen löytöretkilaatan (voittopisteitä pelin lopussa) sekä ensimmäisen (tavallisen) kolonistin eli etulyöntiaseman uudelle alueelle. Löytöretki-boksi on ainoa, jossa kolonistit säilyvät kierroksesta toiseen.

Spesialisti-bokseissa voi kouluttaa vastaavan spesialistin seuraavalle kierrokselle.

Sodankäynti-boksi mahdollistaa hyökkäävät toimet toista pelaajaa vastaan. Sotilaat eivät kuitenkaan yllättäen tuota boksissa mitään etua. Taistelussa omat sotilaat voivat ampua tietyllä alueella jonkun toisen valtion kolonisteja (vastapuolen sotilaat ampuvat kyllä takaisin). Rahaa maksavassa sodassa valittua vastustajaa vastaan hyökätään kaikilla alueilla. Tappiot ovat deterministisiä, jokainen sotilas tappaa yhden vastustajan kolonistin.

Bokseihin saa sijoittaa uudisasukkaita vaikkei toimintoa aikoisikaan suorittaa, mikä käytännössä tarkoittaa rakennuksia ja sodankäyntiä.

Uuden maailman valloittajat

Eri valtioita on pelissä kuusi kappaletta, ja kaikkiaan niitä on Kickstarter-ekstrojen kautta olemassa yhdeksän. Kullakin valtiolla on oma, usein kerran tai kahdesti käytettävä erikoisvoimansa. Esimerkiksi Hollanti voi kerran pelin aikana viedä kauppalaivan vastaavan boksin voittajan nenän edestä. Englanti taas voi tyhjentää vankilansa eli järjestää sataman kolonistit haluamaansa järjestykseen lisäten muutaman oman joukkoon. Erikoisvoimat eivät ole ihan tasapainoisia, mutta toisaalta ne eivät ole pakollisia. Erikoisvoimien käytön rajoittuneisuudesta johtuen niiden poisjättäminen ei ole iso menetys.

Aluehallinta tarkistetaan kunkin aikakauden päätteeksi. Jos alueella on vähintään kolme kolonistia joltakulta pelaajalta, se pisteytyy. Enemmistön omaava saa kuusi voittopistettä ja aidolla kakkostilalla saa kaksi. Kahden pelaajan jakaessa enemmistön molemmat saavat kaksi pistettä ja loput jäävät kokonaan ilman. Kaikkiaan alueita on yhdeksän.

Pelin lopussa, kolmannen aluepisteytyksen lisäksi valtiot saavat pisteitä löytöretkistään, rakennuksistaan sekä taloudestaan (viimeisen kierroksen kauppatavaroiden tulojen verran), ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Lopussa piste-erot voivat olla hyvinkin suuria.

Löytöretkien rikkaudet ja haasteet

Empires: Age of Discovery on upean näköinen peli isolla laatikolla. Kauppalaivat ovat kauppalaivoja ja rahat muovikolikoita. Jokaista erilaista uudisasukasta vastaa oma figuurinsa. Muutamien figuurien (kapteenit ja sotilaat) on valiteltu sekoittuvan kauempaa katseltaessa, mutta tämä ei ole koskaan ollut minulle ongelma. Virhetulkintojen välttämiseksi toiset sekoittuvista figuureista ovat kuitenkin saaneet neliön mallisen jalusta pyöreän sijaan, mikä ei ole täysin tyylikäs ratkaisu pyöreiden kolonistien asetuspaikkojen kannalta.

Pelilauta on selkeä ja toimiva. Jäin kuitenkin kaipaamaan pelilautaa kiertävää pistetrackia (löytyy kuitenkin erilliseltä laudalta, minkä lisäksi pisteitä voi kirjata mukana tuleville pistearkeille). Pelilaudan toiselta puolelta löytyy maailma-variantti, mutta se vaatii omat komponenttinsa pelaamiseen, eikä se ole yhtä vetävä kuin Amerikka.

Parhaimmillaan peli on neljällä tai viidellä pelaajalla. Pienemmillä pelaajamäärillä kilpailu paikoista työläisten sijoittamisessa ei ole yhtä kovaa, vain satama skaalautuu pelaajien lukumäärän mukaan. Pelimekaanisesti Empires: Age of Discovery on nopea pelattava, mutta peliaika venyy helposti pelaajista riippuen.

Kallis, mutta halvempaakin on tarjolla

Empires: Age of Discoveryn pelaamisen suurin este on saatavuus – ja hinta. Peli maksaa noin 150 euroa. Yhdysvaltalaisista verkkokaupoista peliä voi saada huomattavasti halvemmalla, mutta posti- ja muut kuulut syövät helposti säästön.

Lähes saman pelikokemuksen kuitenkin saanee halvemmalla hankkimalla aikaisemman (käytetyn) Age of Empires 3: Age of Discovery -version pelistä, jonka voi halutessaan täydentää Builder-lisäosalla. Pelillisiksi eroiksi jäävät valtioiden erikoiskyvyt ja pienet erot rakennuslaatoissa. Vanhemman version omistajat voivat päivittää pelinsä (eli pahvikomponentit) upgrade packilla, mikä maksaa ”vain” yhden tai kahden peruseuropelin verran.

Empires: Age of Discovery on siis ilman muuta peli, jota kannattaa kokeilla ennen hankkimista. Minuun pelimekaniikka ja teema iskevät, mutta useat eivät ole pelistä samalla lailla innostuneet. Se on sääli, sillä parhaiten löytöretkeilyn rikkauksista nauttii yhdessä.

Faktat Empires: Age of Discoverystä

Suunnittelija: Glenn Drover

Julkaisija: Eagle-Gryphon Games (2015)

Mutkikkuus: Työläisten asettelua eri vahvuuksisilla työläisillä ja aluehallintaa, ei mitään erityisen monimutkaista.

Onnen vaikutus: Oikea rakennus oikeaan aikaan helpottaa peliä kummasti, ja toisaalta, jos sopivin pisterakennus ei tulekaan peliin, voi voitto jäädä uupumaan. Löytöretkissä voi kokeilla onneaan, jos siltä tuntuu. Onnen vaikutusta ja satunnaisuutta voi osittain vähentää erilaisin ohjekirjassa mainituin virallisin variantein.

Vuorovaikutus: Europelimäinen, ”vien jotain, jonka olisit tahtonut”. Poikkeuksena on sotiminen, joka on kuitenkin melko pienessä osassa, jos yhden tai kahden pelaajan ei anneta dominoida sotilaita.

Teema: Löytöretkeily istuu kivasti teemaksi, vaikka mekaniikat eivät välttämättä täysin aina sitä vastaakaan.

Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Satunnaisuutta on vain löytöretkilaatoissa sekä ilmestyvissä kauppatavaroissa ja rakennuksissa, eli ei hirveästi. Eri valtiot piristävät silti peliä.

Kieliriippuvuus: Peli on melko kieliriippumaton. Lähinnä rakennuslaatat sisältävät olennaista tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–6. Parhaimmillaan 4–5.

Pituus: 90–180 minuuttia.