Scifi-peli Eclipse on ollut vuoden 2011 tapaus suomalaisessa lautapelimaailmassa. Touko Tahkokallion ja Sampo Sikiön peli on ollut esillä prototyyppimuodossa eri pelitapahtumissa ja jo ennen julkaisua peli kiipesi Lautapelioppaan parhaat pelit -listalla 50 parhaan pelin joukkoon keskiarvolla, joka lupailee top-5-sijoitusta.
Ilo olikin suuri, kun alkuvuodesta selvisi, että Lautapelit.fi julkaisee Eclipsen. Julkaisijavalinta oli yllätys, sillä kyse on isosta, kalliista pelistä, jonka markkinat ovat pääasiassa ulkomailla. Ansio on Carcassonnen, Dominionin ja Menolipun: ilman niiden hyvää myyntimenestystä Lautapelit.fi ei julkaisisi jotain Eclipsen kaltaista.
Ennakkohype on ollut melkoista, kiitos suunnittelijoiden ahkeran pohjatyön BoardGameGeekissä ja nyt kun ensimmäiset kappaleet pelistä on saatu maailmalle Essenin lautapelimessuilla, peli on alkanut kiivetä BoardGameGeekin ranking-listalla ylöspäin. Veikkaan, että lopullinen paikka pelille löytyy BGG:n viidenkymmenen parhaan pelin joukosta (päivitys 2.1.2014: Eclipse on pitkään ollut BGG:n kuudenneksi parhaana pelinä).
Jos pidät enemmän videoista, katso Tuomon videoesittely Eclipsestä. Voit myös lukea suunnittelijan näkökulman pelin kehitykseen.
Pelistä ilmestyi kesällä 2020 uusi laitos Eclipse: Second Dawn for the Galaxy. Tämä arvostelu on kirjoitettu ensimmäisen laitoksen perusteella vuonna 2011, mutta lopusta löytyy näkemyksiä myös uudesta laitoksesta.
Pelin idea
Jos on koskaan pelannut Master of Orion -tietokonepeliä, tietää, mistä Eclipsessä on kyse. Peli edustaa 4X-genreä: explore, expand, exploit ja exterminate. Tutki, valloita ja valtaa! Pelaajat edustavat galaktisia sivilisaatioita, jotka laajenevat ja liittävät uusia tähtijärjestelmiä imperiumiinsa. Sivussa opitaan uutta teknologiaa sekä kehitetään ja rakennetaan avaruusaluksia, joilla sitten puolustetaan imperiumia ja vallataan lisää elintilaa.
Jokaiselle pelaajalle on oma laji, joista jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Myös keskivertoihmisillä voi pelata. Oman lajin erikoispiirteet on osattava hyödyntää, jos aikoo pärjätä galaksinvalloituksessa.
Peli kestää yhdeksän kierrosta, joiden aikana pelaajat keräävät voittopisteitä kartoittamalla galaksia, rakentamalla imperiumiaan ja taistelemalla. Eniten pisteitä kerännyt kruunataan pelin lopussa, noin kahden-kolmen tunnin pelin jälkeen, galaksin hallitsijaksi.
Nerokas resurssi- ja toimintamekaniikka
Eclipsen ydin on sen nerokkaassa resurssi- ja toimintamekaniikassa, joka poistaa pelistä vaivalloisen kirjanpidon ja tekee isoista imperiumeista tuottoisia ja rikkaita, mutta myös kömpelöitä toimimaan ja kalliita ylläpitää.
Resurssien – tiede, raha, raaka-aineet – tuotantoa lisätään pelaamalla kuutioita laudalle. Tähtijärjestelmissä on eri resursseja vastaavia planeettoja ja kun tähtijärjestelmän valloittaa, sen planeetat saa asuttaa. Rahaplaneetoille kuutiot tulevat oman pelaajalaudan raharadalta, tiedeplaneetoille tiederadalta ja niin edelleen. Kun kuutio siirtyy peliin, sen alta paljastuu isompi numero. Näin resurssien tuotannon näkee yhdellä silmäyksellä.
Pelaajilla on myös puulätkiä, joilla on kaksi tehtävää: niillä merkitään valloitetut tähtijärjestelmät ja käytetyt toiminnot. Vuoron lopussa käytettyjen lätkien määrä kertoo, kuinka paljon imperiumin ylläpito maksaa rahaa. Tässä on kerrassaan nerokas tasapainomekanismi. Mitä enemmän lätkiä käytät toimintojen tekemiseen, sitä enemmän saat aikaiseksi, mutta sitä kalliimman hinnan joudut maksamaan. Jos laajennat imperiumiasi, lätkät menevät pelilaudalle, jossa ne pysyvät. Isompi imperiumi joutuu siis maksamaan kalliimmat ylläpitokulut tehdessään saman määrän toimintoja kuin pienempi imperiumi. Mekanismi on yksinkertainen, mutta nerokas.
Toimintaa!
Toimintoja on tarjolla kuusi: kartoitus, rakentaminen, tutkimus, alusten parantelu, liikkuminen ja vaikutusvalta.
Kartoituksessa pääsee lisäämään peliin uuden heksan. Pelialue on alussa tyhjä lukuunottamatta pelaajien aloitusmaailmoja ja galaksin keskusta. Pelaajien kartoittamat heksat määrittävät, millainen pelialueesta muodostuu, joten galaksi on joka pelissä erilainen.
Rakentamisessa käytetään raaka-aineita ja tuotetaan avaruusaluksia ja muita rakennelmia, kuten orbitaaleja, monoliitteja ja avaruusasemia.
Tutkimuksessa ostetaan uusia teknologioita maksamalla tiederesurssia. Varsinaista teknologiapuuta pelissä ei ole, mutta teknologiat antavat alennusta toisiin saman ryhmän teknologioihin, joten halpojen ostaminen ennen kalliimpia on fiksua. Tiedettä saa kuitenkin kehittää vapaasti haluamaansa suuntaan ilman pakottavaa teknologiapuuta, joten peleissä riittää vaihtelua.
Alusten parantaminen päästää pelaajan kehittelemään alustensa pohjapiirroksia. Valtaosa kehitettävästä teknologiasta on alusten osia: moottoreita, tykkejä, ohjuksia, tähtäystietokoneita, kestävämpiä runkoja ja niin edelleen. Pelaajilla on muutama alusmalli ja vapaat kädet kehitellä aluksista sellaisia kuin haluavat.
Liikkuminen päästää alukset liikkeelle. Yhdellä siirrolla saa siirtää kolmea alusta, matka riippuu moottoreista. Heksalta toiselle liikkuminen riippuu siitä, miten madonreiät heksojen välille asettuvat, eli jokaisesta heksasta ei pääse automaattisesti jokaiseen viereiseen. Pelilauta ei siis ole aivan avoin ja omia asemiaan on mahdollista suojata vihollisilta luovalla kartoituksella.
Vaikutusvaltatoiminnolla voi levittää omia lätkiään galaksiin ja kipata kuutioita peliin. Alueet kartoitetaan ja sitten valloitetaan, mutta tähtijärjestelmiä voi myös hylätä, jos tuntuu, että resursseja tarvitaan muualla.
Sotaa!
Sotiminen on olennainen osa Eclipseä. Kun pelaajien alukset kohtaavat, on aika taistella. Sotiminen perustuu nopanheittoihin. Jokaista tykkiä kohden saa heittää yhtä noppaa. Tykistä riippuu, paljonko osuma tekee vahinkoa. Kuutosella osuu ja osumatodennäköisyyttä voi parantaa lisäämällä alukseen tähtäystietokoneita. Vastapuolen suojakilvet vähennetään nopanheitosta.
Alus tuhoutuu ensimmäisestä osumasta, paitsi jos sillä on kestävämpi runko, jolloin se voi ottaa vastaan enemmän vahinkoa tuhoutumatta. Aloitekyky ratkaisee, kuka ampuu ensin. Ohjukset ammutaan ihan ensimmäisinä, mutta vain kerran taistelussa.
Sotiminen on melko nopeaa ja tehokasta, etenkin kun pelaajat hieman kehittävät aluksiaan. Sotiminen myös kannattaa: siitä saa voittopisteitä. Jos osallistuu taisteluun eikä pakene, saa yhden voittopistelaatan. Jokaisesta tuhotusta aluksesta saa lisälaatan. Laatat ovat arvoltaan 1–4 voittopistettä ja niistä saa pitää vain yhden. Lisäksi pelaaja voi pelin aikana kerätä vain 3–5 laattaa, riippuen lajistaan.
Voittajien (ja häviäjien) nimet kirjoitetaan historiaan
On hyvä, että häviäjäkin saa tilaisuuden ansaita pisteitä – voittajat toki muistetaan historiankirjoituksessa kauniimmin, mutta tokihan historiankirjoihin kirjataan, kenet voittajat voittivat. Voittopistejärjestelmä kannustaa myös taistelemaan jo aikaisemmin, kun arvokkaita laattoja on jäljellä enemmän. Myöhemmin pelissä sotiminen ei ole yhtä kannattavaa, kun parhaat laatat on viety pussista ja oma lauta on jo täynnä eli lisäpisteitä saa vain vaihtamalla nykyisiä laattoja parempiin.
Sotiminen on onnistuttu tasapainottamaan melko hyvin. Sotiminen voisi olla varma tie voittoon tai hyvä juttu niille pelaajille, jotka eivät ole taisteluissa mukana, mutta Eclipsessä on löydetty hyvä tasapaino siitä väliltä. ”Antaa toisten sotia” ei ole automaattisesti paras strategia ja sotiminen on hyödyllistä jo pelin alkuvaiheissa. Vastustajaksi saa myös neutraaleja vihollisia, jotka vartioivat osaa galaksista.
Mukana on myös diplomatiaa. Solmimalla rauhansopimuksen saa pisteitä ja hieman lisätuotantoa. Sopimuksen voi myös rikkoa, jolloin saa petturin leiman. Viimeisin petturi menettää pisteitä pelin lopussa.
Näyttävä peli
Jo prototyypit Eclipsestä olivat kaunista katseltavaa ja lopullinen peli on todella näyttävä tapaus. Pelin ulkoasu on tyylikäs ja erittäin toimiva. Pelaaminen on helppoa. Pelaajien omat pelilaudat ovat todella isoja ja peli vaatii muutenkin runsaasti pöytätilaa, varsinkin kuudella pelaajalla, mutta pelilaudan sisältö on järjestelty hienosti ja jokaiselle asialle on selkeä paikkansa. Pelin design on täynnä nokkelia sääntömuistutuksia, esimerkiksi eri lajien erikoissäännöt löytyvät pelaajien alustoilta kätevästi.
Pelin avaruusaluksiin löytyi näppärä ratkaisu jo protovaiheessa. Eclipse käyttää samoja aluksia kuin Galactic Emperor -peli. Nämä alukset ovat sittemmin löytäneet tiensä muun muassa Eminent Domainiin. Alukset eivät ole mitään huippuhienoja, mutta ne ovat selkeitä ja ajavat asiansa. Pidän myös siitä, että alukset ovat kovaa muovia monissa peleissä käytetyn pehmeän kumimaisemman muovin sijasta.
Pakolliset vertailut
Eclipseä verrataan väistämättä Twilight Imperiumiin, joka on eeppisen scifin ykkösnimiä. Peleillä on ainakin yksi selvä ero: siinä missä Twilight Imperiumia varten pitää järjestää kokonainen pelipäivä ja 6–10 tuntia aikaa, kokeneet pelaajat pelaavat Eclipsen noin 30 minuutissa pelaajaa kohden. Aloittelijoiden pitää varata vähän enemmän aikaa, mutta muuten lupaus pitää. Kuusinpelinkin pystyy siis pelaamaan vain kolmessa tunnissa, kun pitää vauhtia yllä.
Eclipse on selvästi enemmän optimointiin ja taloudellisesti toimivan imperiumin rakentamiseen keskittyvä europeli, toisin kuin draamaa ja yllättäviä käänteitä sisältävä jenkkipeli Twilight Imperium. Peliaika lienee käytännössä useimmilla erittäin hyvä syy valita Eclipse ennemmin kuin Twilight Imperium.
Toinen, tuoreempi kilpailija genressä on GMT:n Space Empires 4X, joka puolestaan muistuttaa enemmän perinteistä sotapeliä 4X-mausteilla. Erilaisista peleistä on siis kyse.
Sopivasti vaihtelua ja satunnaisuutta
Pelissä on paljon vaihtelua: lajeja on seitsemän erilaista ja galaksi kehittyy joka pelissä eri tavalla. Pelissä on hyvää satunnaisuutta, joka tuo vaihtelua, mutta ei hallitse peliä. Ongelmia voi tulla lähinnä alkupelin galaksinkartoitusvaiheessa, jossa huono tuuri voi tuoda vähän hankalan aseman, mutta ei se mikään selkeä pelinratkaisija ole.
Taisteluissa nopat voivat tuoda yllätyksiä, mutta pelaajilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa todennäköisyyksiin varustamalla aluksiaan sopivalla tavalla. Riskejä voi ottaa, mutta vika on oma, jos tulee nenille. Lisäksi taisteluissa häviäminen ei ole välttämättä mikään katastrofi.
Hyvä alku auttaa aina ja rikkaat rikastuvat. Vaikka pelimekaniikka aiheuttaakin suurelle imperiumille vaikeuksia toimia runsaasti, se ei tasoita peliä aivan tasaiseksi. Välillä nähdään pelejä, joissa muut pelaajat voivat vain todeta, että ylivoimaista voittajaa olisi pitänyt lyödä enemmän ja aikaisemmin.
BoardGameGeekissä on pidetty itkuvirsiä Eclipsen satunnaisuudesta. Peli voi kieltämättä vaikuttaa alkuun hyvin tuuripitoiselta ja aloittelijat pelaavat usein tavalla, joka vielä korostaa pelin satunnaisuutta (esimerkiksi kartoittavat galaksia varovaisesti, jolloin päätyy herkemmin asuttamaan kehnoja osia galaksista).
Suomen paras lautapeli
Eclipse on todella hieno peli. Se kiipesi kovaa vauhtia kohti Lautapelioppaan parhaiden pelien listan kärkeä ja vei ykköspaikan Through the Agesilta. Myös kansainvälistä menestystä pelille on helppo povata, innostus on ollut kouriintuntuvaa – esimerkiksi Drakkenstriken videoarvostelu on melkoista ylistystä.
Ylisanoihin on helppo yhtyä. Eclipsen pelimekaniikka on yksinkertaista ja selkeää – peli on helppo opettaa uusille pelaajille ja kun pelaajat osaavat pelin, yksittäiset vuorot etenevät ripeästi ja odottelua ei tule. Erilaisia strategisia lähestymistapoja on paljon, avaruusaluksia voi kehitellä mielensä mukaisesti monin eri tavoin ja sotimattakin voi pärjätä.
Eclipse on vaikuttavinta, mitä suomalainen lautapeliteollisuus on tähän mennessä tuottanut. Tässä pelissä on aineksia klassikoksi ja mestariteokseksi, josta puhutaan vielä vuosien päästä. Hattu päästä ja Maamme-laulu soimaan – tässä on kaikkien aikojen paras suomalainen lautapeli.
Toinen mielipide
Eclipse kuuluu suosituimpien lautapelien kastiin maailmanlaajuisesti. Se saavutti julkaisunsa jälkeen nopeasti suosiota ja luonnollisesti kritiikkiä. Nyt kun suurin alkuhuuma on laantunut, pelin todellinen suosio on helppo nähdä: se on edelleen korkealla.
Eclipse tukee 4X-lautapelien elementtejä hyvin, se on riittävän yksinkertainen pelimekaniikoiltaan että sen oppii parissa pelikierroksessa ja se on riittävän syvällinen, että pelissä riittää haasteita. Pelistä on helppo pitää ja sen uudelleenpeluuarvo on kohdallaan.
Eclipse ei kuitenkaan ole täydellinen peli, kuten ei ole moni muukaan markkinoilla oleva peli. Pelissä on paljon satunnaisuutta, mikä jonkin verran vesittää pitkälle ulottuvaa taktikointia. Satunnaisuutta on mielestäni hieman liikaa. Satunnaisuus kuitenkin myös lisää pelin uudelleen peluuarvoa.
Peli tarjoaa syvällisen kokemuksen ja helpon ponnahduslautan astetta eeppisempään peliin eli Twilight Imperium: 3rd Editioniin. Peleissä on paljon samaa ja Eclipseen onkin selvästi lainattu paljon elementtejä kulttimaineessa olevasta TI:3:stä.
Eclipsessä on riittävän paljon erilaisia elementtejä että samanlaiseksi pelikerrat eivät tule kovinkaan nopeasti. Peliä on testattu riittävästi, joten sen mekaniikka ei ole rikki ja siinä ei ole havaittavissa selkeästi ylivoimaista taktiikkaa, vaikka jotkut taktiikat tuppaavat olemaan hieman toista parempia.
Eclipse kaipaa kuitenkin lisäosia rinnalleen. Pelin ensimmäinen lisäosa Rise of the Ancients tuo mukavasti lisää pelin sisältöön ja sen suosittelenkin hankkimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Peli on rakennettu niin, että siihen on helppo lisätä sisältöä muuttamatta itse peruspeliä miksikään.
Eclipseä tulee pelattua jatkossakin paljon, mutta satunnaisuutta soisi olevan vähemmän. Peli on melko hintava, mutta jos pitää 4X-peleistä, niin tähänkin kannattaa tutustua.
Lisäosat
Peliin on ilmestynyt kaksi lisäosaa. Ensimmäinen lisäosa Rise of the Ancients lisää peliin uusia rotuja ja uusia teknologioita. Ancientsit ovat aikaisempaa vahvempia ja lyövät kovemmin takaisin. Lisäksi peliin mahtuu mukaan jopa yhdeksän pelaajaa. Lisäosan palikat ovat modulaarisia, eli niistä voi ottaa mukaan mitä haluaa.
Lautapelioppaassa on julkaistu erillinen arvostelu Shadow of the Rift -lisäosasta.
Eclipse: Second Dawn for the Galaxy
Päivitys 9.7.2020: Vuonna 2018 Eclipsen uusi laitos, Second Dawn for the Galaxy keräsi rahoitusta Kickstarterissa. Kickstarter-kampanjasta vastasi Kolossal Games ja melko kolossaalinen katastrofi se olikin. Toimitukset luvattiin maaliskuulle 2019, mutta lopulta uusi laitos julkaistiin vasta heinäkuussa 2020. Nyt peli on käsillä ja kampanjan vaiheet voidaan jättää taakse. Mitä saatiin?
Uusi peli on jälleen iso boksi. Olisin voinut vannoa, että boksi on aikaisempaa isompi, mutta kun tsekkasin faktat, se on itse asiassa tismalleen saman kokoinen kuin edellinenkin (päivitys 20.7.2020: ei pidä paikkaansa, katsoin vääriä mittoja, uusi boksi on melkein kaksi kertaa aikaisempaa suurempi). Sisältä paljastuu runsaasti tavaraa, laatikko ei edes mahdu täysin kiinni ennen kuin pahviosat naksuttelee kehikoistaan irti ja asettelee paikoilleen GameTrayzin lokerikkoihin. 149 euron hinta on kirpeä, mutta sille saa vastinetta.
Mitä boksissa sitten on alkuperäiseen verrattuna? Second Dawn on luonnollisesti päivitetty ulkoasultaan ja sääntöjensä puolesta. Alkuperäisen pelin loistavan selkeä symboliikka on säilytetty, mutta muuten ulkoasu on näyttävämpi ja tyylikkäämpi. Alkuperäiset bulkkifiguurit on korvattu Ship Pack 1:stä tutuilla alusfiguureilla ja ancienteille, guardianeille, GCDS:lle, orbitaaleille ja monoliiteille on omat figuurinsa. Nopat ovat kustomoidut ja siten aikaisempaa helppokäyttöisemmät.
Pelimekaniikkaa on tuunattu. Yksi näkyvimmistä eroista on pelin lyhentäminen kahdeksaan kierrokseen. Teknologioiden hintoja on säädetty, heksoja on tuunattu, eri rotujen aloitusasemia on tasapainotettu. Harvinaiset teknologiat ja guardianit on tuotu Rise of the Ancients -lisäristä osaksi peruspeliä. Suunnittelija Touko Tahkokallio listaa muutoksia tarkemmin tässä artikkelissa. En ole niin kokenut Eclipse-konkari, että osaisin sanoa muutosten toimivuudesta sen enempää, muuta kuin että hyvältähän ne vaikuttavat näin pari kertaa uutta laitosta pelattuani.
Onko Eclipse: Second Dawn of the Galaxy sitten hyvä ostos vai ei? Vaikeimmassa paikassa ovat varmasti pitkäaikaiset fanit, joilla on lisäosia alkuperäiseen Eclipseen: peliin on jo investoitu paljon, 149 euroa on kova hinta (kun mukaan lasketaan alusständit, pelimatto ja muut pikku bonukset, puhutaankin jo yli 200 eurosta), ja uudesta laitoksesta puuttuu paljon vanhojen lisäosien sisältöä, vaikka jotain Rise of the Ancientsin osia onkin tuotu mukaan. Lisäosia lienee luvassa, mutta niistä saa sitten taas maksaa lisää. Isoin rajoitus on pelaajamäärä, toistaiseksi uudella laitoksella sen maksimi on kuusi – mutta veikkaan, että monestakin syystä yli kuuden hengen pelit ovat olleet harvinaisia tähänkin asti.
Uusille pelaajille kakkoslaitosta on helppo suositella, etenkin kun ykköstä ei uutena enää saa (toki jos löytää hyvän diilin ykköslaitoksesta joltain uuteen versioon päivittäjältä, ykkösversio on edelleen aivan kelpo peli ja hyvään hintaan ostettuna varmasti houkutteleva diili). Second Dawn for the Galaxy on upea paketti, jossa on aikaisempaa ykköslaitosta enemmän sisältöä jo ilman lisäosia. Kasvojenkohotus on tervetullut ja pelaamisesta on tullut entistä miellyttävämpää uusien GameTrayz-lokerikkojen vuoksi.
Miinuspuolella Eclipse on edelleen aivan tolkuton tilarohmu. Kuuden hengen ruokapöytä tuntuu ahtaalta jo kaksinpelissä, nelinpelin kanssa olisi todellakin sommittelemista. Pöydältä vaaditaan leveyttä, tavalliset 80–90 cm leveät pöydät ovat herkästi liian pieniä Eclipselle, kiitos massiivisten pelaajalautojen. Pelin laatikon kylkeen painettu kesto 25 minuuttia pelaajaa kohden on myös hyvä vitsi, aloittelijoiden – joille tällä tiedolla on enemmän merkitystä – on syytä varautua ensialkuun vähintään tuplasti enemmällä ajalla. Kokeneet pelaajat tuohon 25 minuuttiin pystyvät kyllä, mutta on varmasti porukoita, joilla tunti pelaajaa kohden ei ole aluksi liikaa, kahdeksaan kierrokseen lyhennetystä pelistä huolimatta.
Faktat Eclipsestä
Suunnittelija: Sampo Sikiö, Touko Tahkokallio
Julkaisija: Lautapelit.fi (2011, 2020)
Mutkikkuus: Sääntökirja on paksu, mutta peli on silti selkeä. Erilaisia vaihtoehtoja on rajallisesti. Peli on suhteellisen vaivaton opettaa uusille pelaajille.
Onnen vaikutus: Sattumaa on mukana tuomassa vaihtelua ja epävarmuutta. Tuurin armoilla pelaaja on lähinnä avaruuden kartoittamisessa, mutta siinäkin on erilaisia mahdollisuuksia.
Vuorovaikutus: Galaksi on ahdas ja parhaat paikat ovat keskellä kaikkien lähellä, joten taistelua on luvassa nopeasti. Seiniä voi pystyttää ja diplomatiaa harjoittaa, mutta kilpailu galaksin herruudesta on kiivasta.
Teema: Klassinen scifi-4X on toteutettu Eclipsessä hienosti. Ossi Hiekkalan upea kuvitus luo scifi-tunnelmaa hyvin.
Uudelleenpelattavuus: Eri lajit ja galaksin rakentuminen eri tavalla joka kerta riittävät tuomaan peliin vaihtelua aivan tarpeeksi. Saatavilla oleva teknologia vaihtelee myös pelistä toiseen. Pelattavaa riittää pitkäksi aikaa.
Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa, säännöt ovat englanninkieliset.
Pelaajamäärä: 2–6, toimii kaikilla pelaajamäärillä.
Pituus: Kokeneilla pelaajilla noin puoli tuntia pelaajaa kohden. Ensimmäisiin peleihin kannattaa varata reilusti enemmän aikaa.
Parks
Root
Disc Cover
Die Macher
Pax Pamir
878 Vikings: Invasions of England
Exodus: Proxima Centauri
Heroes of Land, Air & Sea
Star Wars: Imperial Assault
Tikal
Gaia Project
Small World
64 vastausta aiheeseen “Eclipse”
”Eclipse on vaikuttavinta, mitä suomalainen lautapeliteollisuus on tähän mennessä tuottanut. Tässä pelissä on aineksia klassikoksi ja mestariteokseksi, josta puhutaan vielä vuosien päästä. Hattu päästä ja Maamme-laulu soimaan — tässä on kaikkien aikojen paras suomalainen lautapeli.”
Aikamoista ylistystä, kun ottaa huomioon että kyse on vain lautapelistä. Artikkeli voisi olla hieman objektiivisempi!
Kyseessä on arvostelu, jonka kuuluukin olla subjektiivinen. Jos arvostelijan mielestä peli on huikeutta, se kuuluukin toitottaa fanfaarein.
Tiedän tasan minkä verran random tyyppien jutuille internetissä kannattaa antaa painoarvoa, mutta opetetaan nyt medialukutaitoa sen verran, että kirjoittaja saattaa joskus käyttää tekstin tehokeinona liioittelua, jota ei ole laisinkaan tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi.
Siivosin joskus vuosia sitten oikein perinpohjaisesti lautapeliarvosteluistani kaikki tarpeettomat ”mielestäni”-loivennukset, koska kaikkihan nämä ovat lähtökohtaisesti minun mielipiteitäni.
Peliä useamman kerran pelanneena ja Mikon juttuja lukeneena voin kertoa että Mikon kirjoittama artikkeli on erittäin objektiivinen enkä oikein pysty ymmärtämään miten muutama ylisana voi tehdä artikkelista subjektiivisen. Ja sitä paitsi Mikon humoristinen loppukaneetti on täysin totta. Tosin, suomalaisilla on ärsyttävä tapa haukkua itseään ja siitä tässäkin ilmeisesti on kyse, sillä eihän nyt Suomessa ole mitään hyvää. Tai ei ainakaan semmoista, mitä pitäisi kehua. En itsekään pidä nationalismista, mutta Eclipsen kohdalla heilutan Suomen lippua kaksin käsin lähinnä kolmesta syystä. Ensinnäkin Eclipse on epäsymmetrinen peli, jolloin tasapainon kehittäminen voi olla todella vaikeaa ja juuri tähän pelin suunnittelijat ovat käyttäneet paljon aikaa. Tämä kertoo siitä että tulevaa kohderyhmää (= pelaajia) arvostetaan ja heille halutaan mahdollisimman hyvä pelikokemus. Toiseksi pelissä on nerokkaan yksinkertainen kirjanpitomenettely. Jo pelkästään tämä asia on hatunnoston arvoinen. Kolmanneksi Eclipsen suunnittelijat, kehittäjät ja kustantajat ovat osoittaneet että pienenkin markkina-alueen maassa voidaan kehittää hienoja lautapelejä. Noin yleisesti ottaen Eclipse ansaitsee hehkutusta täysin riippumatta siitä minkä maalaiset ihmiset sen ovat tehneet.
Mukavaa, että tämän foorumin aktiiveja muistutetaan että kyse on vain lautapeleistä. Ilman tätä tärkeää muistutusta tämä asia olisi varmaankin meiltä lautapeliharrastajilta jäänyt täysin tiedostamatta. Nyt tunnen olevani parempi ihminen.
”Tiedän tasan minkä verran random tyyppien jutuille internetissä kannattaa antaa painoarvoa, mutta opetetaan nyt medialukutaitoa sen verran, että kirjoittaja saattaa joskus käyttää tekstin tehokeinona liioittelua, jota ei ole laisinkaan tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi.”
Niin mutta voi kai randomeilta tyypeiltä oppia jotain silloin tällöin, vai mitä? Joskus voi olla ihan hyvä tarkastella asioita muualta käsin.
”Eclipse on vaikuttavinta, mitä suomalainen lautapeliteollisuus on tähän mennessä tuottanut. Tässä pelissä on aineksia klassikoksi ja mestariteokseksi, josta puhutaan vielä vuosien päästä. Hattu päästä ja Maamme-laulu soimaan — tässä on kaikkien aikojen paras suomalainen lautapeli.”
Luulin että kyseinen kohta oli silkasti pelkkää omasta mielipiteestä kumpuava lausahdus. Nyt voin sanoa että kyse on muutamasta ylisanasta ja ymmärsin väärin sisällön. Mutta ehkä jos kyse on _oikeasti_ kerran niin hyvästä pelistä eikä kritiikkiä löydy, niin ei kai siinä mitään pahaa ole, enkä tarkoittanut loukata. Ilmeisesti moni lautapeliharrastaja pitää tästä ja seisoo tuolla parhaimpien listassa, niin kai kyseessä on sitten hyvä peli, so what.
Anteeksi jos jokin on väärin, korjatkaa, haukkukaa ja nöyryttäkää pientä ihmistä suuressa internetin maailmassa miten haluatte, ei haittaa yhtään.
Anteeksi sekavista viesteistäni, muuten. Minulla ei ole sitä jotain mitä ilmmeisesti olette hakemassa takaa, kuten (aivoja?).
anteeksi jos tämä nyt ajautuu off topiciksi, ei voi mitään halusin vain ilmoittaa mielipiteeni.
Jepjep, ei tässä nyt ketään ole tarkoitus haukkua tai nöyryyttää.
Mutta on se hyvä peli, kuten arvostelusta ja lukijoiden arvioista voi nähdä.
Miten toi sääntö ”aluksia täytyy olla heksalla yhtä monta kuin vastapelaajalla” tulkitaan? Esim. jos pelaajalla on heksalla 3 alusta ja vastustaja siirtää sinne 5 alusta niin jos 3 alusta omistavalla pelaajalla ei ole varaa hankkia enempää aluksia heksalle niin mitenkä tehdään. Ja mielestäni tälläinen sääntö ei ole kovin hyvä sillä pelaaja jolla on paljon resursseja voi 10 alusta siirtämällä jonkun huonon pelaajan heksalle nyhtää tältä pelaajalta kaikki resurssit.
Ei ainakaan noin… Jos pelaajalla on heksassa kolme alusta ja vastustaja siirtää sinne viisi, pelaajan ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Sääntö liittyy pinningiin eli sitomiseen – nyt puolustajan kolme alusta sitovat hyökkääjän viidestä aluksesta kolme. Puolustaja ei voi liikuttaa aluksiaan pois, koska ne ovat sidottuja. Hyökkääjä voi poistua kahdella aluksella, kolmen ollessa sidottuja.
Kenenkään ei siis koskaan tarvitse rakentaa aluksia vain siksi, että vihollisia änkeää samaan heksaan.
”Aikamoista ylistystä, kun ottaa huomioon että kyse on vain lautapelistä.”
No, tämä on lautapelifoorumi. Täällä puhutaan lautapeleistä, haukutaan lautapelejä, arvioidaan lautapelejä, ylistetään lautapelejä.
Olen toki samaa mieltä, että kyse on vain lautapelistä. Samaa mieltä lienevät muutkin harrastajat. Eclipse ei käännä Suomen lamaa suunnattoman viennin kautta nousuun, se ei ole Nobelia ansainnut eikä varmaan brändiryhmäkään moisesta harrastetekeleestä kovin paljoa välitä Suomen imagon kannalta. Mutta täällä harrastepiirissä Eclipse on Suomelle iso juttu, vähintäänkin sen hatunnoston arovoinen, ja mikä jottei vähän Finlandiaakin soittelisi siinä taustalla!
Päteekö sama sääntö myös kun puolustajalla on enemmän aluksia kuin hyökkääjällä? Ja voiko populaatiokuutiot tuhota ilman taistelua? Eli jos pelaaja hyökkää heksalle jonka omistaja ei viitsi puolustaa sitä eli ei siis siirrä heksalle yhtään alusta. Niin voiko hyökkääjä tuhota taistelu vaiheessa kuutiot?
Pätee. Jos heksassa on useamman pelaajan aluksia, jokainen alus sitoo kaikkien muiden pelaajien aluksia, eli jos A:lla on 3 alusta, B:llä on 2 alusta ja C:llä 4, kaikkien pelaajien kaikki alukset ovat sidottuja! Vasta jos C:llä olisi heksassa 6 alusta, yksi niistä saisi poistua heksasta.
Populaatiota saa tuhota ilman taistelua, mutta samat säännöt pätevät, eli automaattisesti homma käy vain neutronipommeilla, muuten pitää ampua.
Kun saa discovery laatan niin voiko sen molemmat puolet käyttää eli ensin ottaa laataan bonukset ja sitten laittaa sen sivuun voittopisteeksi?
Ei, joko bonukset tai pisteet, mutta ei ikinä molempia. Valinta on myös tehtävä heti.
Mitä tarkoittaa heksan hylkäämisääntö explore toiminnolla? ”if you discard the tile, your turn ends immediately” saatko tehdä enää mitään koko vuoron aikana vai etkö saa tehdä enää explore actionia vuoron aikana vai jotain kolmatta asiaa?
Se tarkoittaa ihan juuri sitä, mitä siinä lukee, eli vuorosi päättyy välittömästi.
Kiitoksia Mikko. Toinen kysymys: saako saman kierroksen aikana tehdä useamman research- toiminnon? Tietysti odottamalla vuoroasi ja käyttämällä toisen influence discin.
Tämä selvisi eli saa.
Onkohan tähän peliin saatavissa suomenkielisiä sääntöjä?
Ei ole, ainakaan virallisesti.
Hei, mikä kellokuutio teillä on pelissä käytössä?
Olen itse pohtinut ajastinta peli roundeille ja kun näin samanlaisen BGG:n Eclipse 2nd expansion kuvan playtestissä niin alkoi kiinnostaa :)
Se on DGT Cube.
Pelin kestosta sen verran, että ensimmäinen peli kahdella pelaajalla kesti 8h, toinen peli kolmella pelaajalla 5h, seuraava oli vain hieman nopeampi, mutta tuntiin per pelaaja ei olle vielä päästy, mielestäni tuo 30m pelaaja kohden on yltiö optimistinen. 60-90min /pelaaja lienee realistisempi kunhan peli alkaa olla hallussa.
Kahdeksan tuntia kahdella pelaajalla? Miten sellainen on edes mahdollista? 30 minuuttia pelaajaa kohden vaatii paitsi kokeneet, myös melko nopeat pelaajat, mutta oikeilla pelaajilla se on jopa alitettavissa.
Jep, 8h 2 pelaajaa kuulostaa kyllä kummalta :D , meillä meni ekaan peliin 5 hengellä 4,5h. 8h kuulostaa enemmän Axis and Allies peliltä : D
Ja 30-40 peliä myöhemmin menee 30 min per pelaaja, joskus jopa 20min. Riippuu kyllä aina pelaajista, joskus hidas pelaaja venyttää peliä kunnolla.
Minulla olisi yksi epäselvyys sääntöihin liittyen. Kun Eridiani empire nostaa pelin alussa kaksi mainelaattaa niin pitääkö se ne molemmat vai vain toisen niinkuin taisteluissa?
Molemmat saa pitää.
Ensimmäinen peli alkoi siitä kun paketti avattiin ja alettiin ohjeita lukemaan ja nappuloita irroittelemaan, jos näitä ei laske ensimmäiseen peliin mukaan niin toki se vähän nopeutuu, mutta pointtini oli vähän varoittaa sellaisia jotka paketin tilaavat ja katsovat, että bussi lähtee kolmen tunnin päästä, hyvin ehditään :D. Jo pelilaudan kasaamiseen menee sen verran aikaa että aika ripeästi pitää kyllä vuoron sujua kun 30m/pelaaja peleihin päästään. Tosin meidän porukalla ei päästä kyllä missään pelissä ohjeaikoihin, vaikka ihan kokeneita pelaajia on porukka, ei taida oikein kukaan olla sellainen pelaaja joka heti vuorollaan tietää mitä tekee vaan aina punnitaan vaihtoehtoja.
Onko netissä Eclipseen sääntöjä? Äskön tuli peli tilattua ja ajattelin, että jos säännöt olisivat digitaalisessa muodossa niin voisin hiukan tutkailla niitä niin paketin saapuessa pääsisi nopeammin pelaamaan, ei tarvitsisi sääntöjä ihan alusta asti alkaa lukemaan silloin :)
Ovathan ne. Ihan niinkin kekseliäällä Google-haulla kuin ”eclipse rules” löytyy heti.
Hmm… onko Eclipsestä olemassakaan muuta kuin englanninkielinen versio? Katselin tuossa, että saksan Amazonista saisi paketin muutaman kympin edukkaammin kuin Suomesta, mutta ohessa ei ollut mitään mainintaa kielestä (tai oma saksan ymmärrys ei riittänyt). Saksaksi kun ei kovin mielelleen haluaisi itse pelin ohjeita lueskella :)
Nyt en muista, onko saksankielistä laitosta olemassa, ranskankielinen ainakin on. Voipi olla, että germaaniversio oli monikielinen, jossa saksaksi on vain ohjekirja, joka taas löytyy englanniksi netistä. Ranskankielisessä pelin muutkin komponentit ovat ranskaksi.
Mitä pitää tehdä jos peli jää jumiin? Minulle kävi taistelussa niin ettei kumpikaan ei pystynyt osumaan toiseen shieldien takia, eikä kumpikaan voinut poistua heksasta pinningin takia.
Julius, peli ei voi mennä jumiin. Kuutosella osuu aina suojista riippumatta, joten taistelut ratkeavat kyllä lopulta.
Julius, myöskään pinning ei vaikuta taistelusta perääntymiseen. Eli voit vaikka taistelun ensimmäisenä siirtona päättää perääntyä. Kunhan vieressä on heksa johon on laillista perääntyä (ei vastustajaa).
Ok, tämä selvä
Pelasimme viikonloppuna kaverin kanssa kahdestaan ensimmäisen kerran Eclipseä. Luimme siis ensin säännöt ja sitten pelasimme pari peliä. Ajattelin varmistaa tuohon heksassa olevien alusten sitomiseen, että meneekö se niin kuin pelasimme.
Kaverillani oli 3 alusta ( 1 cruiser, 2 dreadnoughtia) ja minulla 6 (Interceptoreita). Pelin viimeisellä vuorolla menin kaverini ohitse niin, että 3 alusta jäi siihen heksaan, jossa hänen aluksensa olivat, mutta loput pääsivät ohi ja tuhosin neutronipommeilla kolmesta hänen heksastaan hänen kuutionsa. Ja ymmärsimme, että silloin myös lätkät poistuvat eikä niistä heksoista siis saa pisteitä.
Pelasimmeko oikein? Onko siis väliä vain alusten määrällä eikä tyypillä?
Juuri näin, määrä vain ratkaisee. Ilman sitä interceptorit olisivat melko turhia, nyt niillä voi kätevästi sitoa isompia aluksia ja tehdä juuri tuollaisia selustaiskuja.
Onko arvostelun ensimmäisessä kuvassa oleva tapahtuma mahdollinen? Miten punaisen hallitsevalla laatalla voi olla mustan avaruusasema?
Sehän on punainen avaruusasema, ei siinä mitään mysteeriä ole.
Vielä kysymys. Tarvitseekopelin ensimmäisellä kierroksella nostaa alku teknologioden lisäksi pelaajamäärän mukaan lisää?
Alussa nostetaan teknologioita pelaajamäärän mukaisesti, kuten ohjekirja sanoo. Seuraavan kerran teknologioita nostetaan lisää ensimmäisen kierroksen lopussa Upkeep-vaiheessa, jolloin teknologiat muutenkin nostetaan.
Kysymys konkurssin tekemisestä Eclipsessä. Saako pelaaja tehdä tietoisesti konkurssin pelissä? Eli esim. pelaaja, joka jäänyt pisteissä selvästi muita jälkeen käyttää kaikki resurssinsa/rahansa taisteluihin viimeisellä vuorolla ja sabotoi toisen pelaajan peliä, vaikka upkeep vaiheessa tekee konkurssin.
Laastine, saa. Taktinen konkurssi, jossa mennään yli varojen ja poistetaan sitten kuutioita turhilta planeetoilta on ihan tavanomainen strategia, ja aivan täysin yli varojensa voi myös pelata.
Kysymys missileistä: eli niilläkö ammutaan ensin kahdella oranssilla nopalla jokaista missileä kohti, ja sitten vielä uudestaan aluksen omalla vuorolla taistelussa? Kuulostaa vähän turhan ylivoimaiselta, kun ottaa huomioon ettei se ase vaadi yhtään energiaa.
Ei, missilet ammutaan vain kerran, ei toista kertaa omalla vuorolla.
Olisiko joku testannut Eclipsen toista lisäosaa eli Shadow of the rift, millainen se on? Entä osaisiko joku suositella kumpi on parempi lisäosa: Rise of the ancients vai Shadow of the rift?
Voisiko tuosta toisesta lisurista saada jopa arvostelun? =)
Saisihan siitä, jos joku peliä pelannut sellaisen kirjoittaisi. Minä en ole pelannut Shadow of the Riftiä.
Ellei joku muu ilmoittaudu, voin Shadow of the Riftin ottaa työn alle ensi kuussa.
Lyhyesti: Rise of the Ancients of parempi lisäri. SotR toimii paremmin yhdessä RotA:n kanssa kuin ilman.
Jes, kiitoksia Heikki, hoida pois, muita vapaaehtoisia tuskin ilmestyy.
Hienoa Heikki, jos ehdit tuon arvostelun tekemään.
Varmistaisin myös, että eikö pelin alussa voikin heti halutessaan alusten parantelu toiminnolla laittaa niihin lisää esim. Ionikanuunan, perussuojan tai elektronitietokoneen?
Kyllä, juuri näin.
Neljän pelikerran jälkeen on jäänyt sellainen vaikutelma, että pelissä on tosiaan liian paljon vaikutusta tuurilla. Erityisesti on hämmästyttänyt avaruuden heksojen tason suuri vaihtelu. Varsinkin heti pelin alussa tuuri heksojen nostamisessa tuntuu vaikuttavan turhan paljon. Siinä missä toinen saa heksan, jossa on kaksi muinaista vihollista (alussa vaikea vallata), niin toinen saa heksan, jossa ei ole vihollisia, mutta on löytölaatta (discovery tile). Ja tällaisesta löytölaatasta saattaa saada esim. +8 rahaa, joka on alussa varsin merkittävä resurssimäärä.
En ole ainakaan vielä oikein käsittänyt, miksi avaruuden kartoittamiseen on pelintekijä halunnut noilla löytölaatoilla luoda näin suuren tuurielementin.
Saxi, väitän että yliarvioit satunnaisuuden määrää jonkin verran ja pelitaitojen kehittyessä löytöretkeily paljastuu tasapuolisemmaksi.
Kokenut pelaaja nimenomaan haluaa muinaisia lähistölleen alussa, koska niitä voittamalla saa merkittäviä hyötyjä, eikä niiden voittaminen niin vaikeaa ole, kun tietää, mitä tekee.
Suunnittelijan näkökulmia löytyy Lautapelioppaassa julkaistusta jutusta.
Voi hyvinkin olla, että tosiaan vielä aloittelijana arvioin satunnaisuuden vaikuttavammaksi kuin se onkaan.
Saako muinaisten voittamisesta kuitekaan muuta hyötyä kuin mainelaatan eli voittopisteitä? Toki alla on myös löytölaatta, mutta itse kyllä ainakin tällä kokemuksella mieluummin valitsisin heksan, jossa on löytölaatta, mutta ei muinaista. Näin vältyn aluksen rakentamiselta, mahdolliselta päivitykseltä ja liikkumiselta, mutta saan silti resursseja löytölaatan muodossa.
Mieluusti kuulisin muiltakin kokeneemmilta pelaajilta kommentteja, että tuntuvatko heksat useamman pelin jälkeen tasapainoisemmilta. Vai oletteko kokeneet asian ongelmalliseksi ja ratkaisseet asian jollakin home rulella?
Onko kukaan pelannut iPad-versiota tuosta pelistä? Onko sen perusteella mahdollista oppia säännöt niin, että lautapelin pariin olisi helpompi myöhemmin siirtyä?
Olen pelannut. Voi sitä kokeilla; ainakin iPad-versio pelaa säännöt oikein, joten pelin kulku tulee tutuksi. Varsinaisen sääntöjen oppimisen kannalta se voi olla vähän musta laatikko, en osaa sanoa, miten se toimii.
Olen pelannut nyt pari erää Steam-versiota tietokoneella. Lautapeli on ollut muutaman kuukauden tulossa pöytään, mutta aina on mennyt pupu pöksyyn. Noiden parin digitaalisen matsin jälkeen alkaa olla sellainen tuntuma, että saisin nyt ohjekirjasta heti irti enemmän kun tiedän miten se peli etenee. Ei siitä peliä kuitenkaan opi kovin helposti, sillä mikroprosessori tekee kaiken taustatyön ja itse voi vain klikkailla vuoroja eteenpäin. Taktiikkaa voi oppia, mutta mekaniikka on edelleen osittain mysteeri. Kynnys analogisen version pelaamiseen on kyllä tuon kautta madaltunut ja H-hetki lähenee koko ajan.
Muutaman pelin pelanneena pelissä on mielestäni liikaa ”nurkassa nysväämistä”. Eli se tunne liikkuvista ja aikaansaavista massiivisista armeijoista puuttuu. Ei ehkä jaksa pelata enempää, koska löytyy parempiakin.
Olisipa hauska kuulla, mikä peli tekee saman, mutta paremmin.
Tänään kun tätä 2nd dawn- painosta alkaa saamaan pelikaupan hyllystä, on meillä ennakkotilaus ollut testissä jo viikon. Joka päivä on pelattu ja tänäänkin pelataan. Peli on todella nopea oppia ja menee meillä kaksinpelinä jo siihen tuntiin, mitä laatikon kyljessä kestoksi luvataan. Aiempaa kokemusta ei ole ensimmäisestä painoksesta, mutta tämä on hyvä. Pelimatto on niin keskeinen osa pelilautaa tässä pelissä, että oikeastaa mukana pitäisi olla vakiona vaikka pahvinen korvike. Meille tuli matto, joten ei haittaa. Täällä tykätään arvosanoin 9 ja 10 pelistä ja sinne lukemille laittaisin arvosanan tälle kirjoituksellekin. Nyt kokeilemaan, meneekö pelin loppu puuroksi, jos pelataankin 9 kierrosta kaksinpeliä.
Hyvä esittely Mikolta uudesta laitoksesta. Nyt olen minäkin kaksi peliä julkaistua versiota pelannut, joten kerron omat fiilikseni.
Tämä uusi pelilaatikko on aikaisempaa isompi, ja aika selvästi, eli jossakin on väärää faktaa. Sitten mennään mielipide- ja osittain tottumiskysymyksiin. Minulle vanhat silmäluvulliset nopat, joihin on kauttaaltaan peleissä tottunut, olivat paremmat. Sama pätee toistaiseksi moneen muuhunkin pelissä päivitettyyn ulkoasuun, mutta ehkä olen vain niin omaksunut alkuperäisen pelin ilmeen. Tuotannon ja resurssit trackaava lokerikko on kiva, mutta tekee myös muiden pelin seuraamisen vähän työläämmäksi, kun myös pelilautoja pitää vilkuilla. Teknologialaattalokerikko on oikeasti kätevä uudistus ja lisä. Toki myös alusosalaattalokerikko, mutta tähän tarkoitukseen ovat kokeneet pelaajat hankkineet kaupoista sopivia lokerikkoja jo alusta alkaen.
Hyvin tuttu peli sieltä pelilaatikosta löytyy, nyt entistä hiotumpana. Hyvä juttu on, että ne muutamat sääntömuutokset on helppo toteuttaa myös ensimmäisellä edikalla, jota ei Toukon sanoin tarvitse pitää vanhentuneena. Olen silti hieman pettynyt, ettei virallista päivityssettiä ole tarjolla. Siihen olisi mielestäni riittänyt ohjekirjan ja samojen pahvikomponenttien tarjoaminen, vaikka osa pahveista olisikin sitten ollut turhia ilman 2. edikan täyttä sisältöä. 150 euroa en uudesta versiosta maksaisi, kun alkuperäinen lisäosineen hyllystä löytyy, mutta noin kolmanneksella täydestä hinnasta olisin valmis pahvikomponentit päivittämään.
Eclipse on minulle edelleen se kirkkain tähti suomipelien taivaalla, vaikka nykyään siellä jo moni muukin tuikkii.
No sitähän minäkin, että kyllähän tämä isommalta näytti. BGG:ssä lukee kakkosedikan kohdalla kokona sama 40 × 28 × 9 cm kuin ekalla edikalla, mutta nyt kun viivottimella mittaa, niin tämä uusihan on 45 × 31 × 13 cm eli tilavuus on kasvanut kymmenestä litrasta yli 18 litraan eli melkein tuplaantunut.
Yksi pieni, mutta tärkeä, muutos on teknologialätkissä. Uudessa laitoksessa näkee suoraan kuinka paljon ko. teknologian päivitys vie energiaa. Enää ei tarvitse erikseen kaivaa upgradelaatikkoa esille nähdäkseen, että mahtuuko kyseinen päivitys omiin aluksiin.