Kategoriat
Peliarvostelut

Diabolo

Michael Schacht hallitsee pienet ja näppärät pelit, Coloretto on luultavasti Schachtin parhaimpia suorituksia tässä genressä. Diabolo on samaa kaliiberia, yksinkertainen pikkupeli, jossa on joku ovela jippo mukana.

Pelin idea

Diabolon kansiPelin tarkoituksena on viritellä viiden värin arvot siten, että kädessä olevat kortit olisivat mahdollisimman arvokkaita. Pöydälle pelataan viiden värin kohdalle korkeintaan viisi korttia, jotka jakautuvat hyvään ja pahaan puoleen.

Eri puolten korttien arvojen summa ratkaisee tuloksen. Jos hyvällä puolella on enemmän kuin pahalla, väristä voi saada pisteitä, mutta jos paha puoli hallitsee, miinuksia on tiedossa. Pisteytykseen päästään, kun kolme väriä on lukittu, eli kierros voi päättyä yllättäen.

Pisteet menevät pelaajalle, jolla on kädessään suurin summa kyseessä olevan värin kortteja. Pisteiden määrä ei riipu pöydällä olevista korteista, vaan kädessä olevista. Koukku on siten selvä. Isojen korttien pelaaminen kädestä pöytään hyvälle puolelle vahvistaa väriä, mutta pisteet olisivat arvokkaita kädessä. Toisaalta kädessä jemmattu iso kortti voi olla myös iso miinus.

Diabolo on pikkumukava peli, mutta ei mikään pitkäaikainen ilo. Ongelmana on lähinnä hallinnan puute. Jos lukitset jonkin värin pahaksi ja nostat heti perään viitosen samaa väriä, olet pulassa ja sillä hyvä. Peliä on tarkoitus pelata useampi jako tasoittamaan tuuria, mutta sittenkin — lopputulos jää vähän puolitiehen. Peli on onneksi nopea, mutta Coloretto on edelleen Schachtin täytepeleistä paras.

Suunnittelija:
Julkaisija: Amigo
Ilmestymisvuosi: 2006
Pelaajamäärä: 3-5
Pituus: 30 min

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *