Descent: Journeys in the Dark

Fantasy Flight Games päivitti vuonna 2005 julkaistun Descent: Journeys in the Darkin uuteen asuun vuonna 2012. Pelimekaniikka perustuu vuonna 2004 julkaistuun Doom-lautapeliin ja samaa mekaniikkaa on sittemmin kierrätetty Star Wars: Imperial Assaultiin.

Descent: Journeys in the Dark 2nd Edition sijoittuu yhä Terrinothin fantasiamaailmaan, johon sijoittuvat myös muutamat muut FFG:n lautapelit, kuten esimerkiksi Runebound ja Runewars.

Pelistä ilmestyi vuonna 2021 uusi versio Descent: Legends of the Dark. Tämä sovellusvetoinen peli muistuttaa uutta Mansions of Madnessia tai Journeys in Middle-earthia.

Sankarit vastaan pelinjohtaja

Descent perustuu skenaarioihin, joissa sankarit taistelevat pahaa Overlordia vastaan. Skenaarioissa on erilaisia tavoitteita ja ne vaikuttavat toisiinsa: jos esimerkiksi Overlord voittaa kaksi skenaariota peräkkäin saattaa hän saada jonkinlaisen bonuksen tiettyyn myöhemmin pelattavaan kenttään. Skenaarioiden järjestys ei ole tiukasti sidottu, vaan edellisen skenaarion voittaja voi valita seuraavan pelattavan skenaarion. Kampanjan lopussa lasketaan voitetut skenaariot.

Peli toimii erittäin sujuvasti ja sääntökirjaa ei ensimmäisen kahden skenaarion jälkeen juurikaan tarvitse. Asiat toimivat hyvin intuitiivisesti ja ne sisäistää nopeasti.

Pelaajat saavat itse valita hahmojensa aktivoimisjärjestyksen. Tämä mahdollistaa reagoimisen Overlordin toimiin ja etenemistaktiikan suunnittelemisen. Liikkuminen tapahtuu käyttämällä hahmojen liikepisteitä ja yhdellä pisteellä voi liikkua yleisesti ottaen yhden ruudun, mutta poikkeuksiakin on, sillä maastolla on vaikutuksensa liikkumiseen ja taktiikoihin: esimerkiksi vedessä liikkuminen kuluttaa kaksi liikepistettä.

Taistelussa katsotaan hahmon käyttämät varusteet, erikoiskyvyt ja taidot, jonka jälkeen heitetään oikeanlaisia noppia. Puolustaja heittää puolustusnoppia, joihin vaikuttavat hahmojen käyttämät loitsut, ominaisuudet, esineet tai hirviöiden erikoisominaisuudet. Tulosten tarkastaminen on nopeaa ja helppoa.

Overlord voi pelata vuorollaan kortteja sankarien harmiksi. Tarjolla on esimerkiksi kortti, jolla voi ottaa yhden sankareista haltuunsa Overlordin vuoron ajaksi. Ryhmän loitsija on ihmeissään, kun kääpiö kirveineen kääntyy ja lyökin hirviön sijaan loitsijaa. Overlord liikuttaa hirviöitä ryhmä kerrallaan ja yrittää suorittaa skenaarion tehtävän tai tuhota kaikki hahmot yhtäaikaa.

Jokaisen pelatun skenaarion lopussa katsotaan voittajat ja yleensä voittajalle on tarjolla parempi palkkio. Häviäjä saa yleensä kokemuspisteitä. Seikkailujen välissä hahmot voivat hankkia kaupungista varusteita, mutta rahaa on tarjolla suhteellisen niukasti ja näin ollen kannattaa miettiä, mitä oikeasti tarvitaan.

Kokemuksella sankarit voivat ostaa uusia kykyjä ja Overlord uusia kortteja. Peli ei kokonaisuudessaan ole missään nimessä lyhyt, sillä kaikkien seikkailujen pelaaminen vie aikaa yhteensä noin 20 tuntia, mutta yksittäiseen pelisessioon ei tuntikausia mene. Pelin pihvi on kuitenkin seikkailujatkumossa, eli satunnaiseen pelailuun Descent sopii kehnonlaisesti.

Onko vähemmän enemmän?

Descent oli ensimmäisessä versiossaan taattua fantasialautapeliä. Peli oli kuitenkin pitkähkö noin neljän tunnin pituudellaan ja komponenttien määrä teki pelin aloittamisesta hankalaa ja työlästä. Muutoksia onneksi tehtiin uuteen painokseen useita. Esimerkiksi yhden pelikerran pituus on selvästi lyhentynyt. Peli koostuu noin tunnin mittaisista seikkailuista, jotka on suunniteltu jatkumoksi.

Hirviöiden määrä on vähentynyt edellisestä versiosta, toisaalta miniatyyrien yksityiskohtia on lisätty. Komponenttien määrä yleisellä tasolla on vähentynyt, mikä tekee pelistä helpommin hallittavan. Nyt ei tarvitse täyttää lautaa erilaisilla asioilla.

Overlordin ja pelaajien toimintoja on virtaviivaistettu ja siistitty. Tämä näkyy selkeänä toimintana ja aikaisempaa vähäisempänä sääntökirjan selaamisena. Hirviökorttien takaa löytyy esimerkiksi kätevästi selitykset erikoisominaisuuksista.

Karttapalat ovat muuttuneet edellisestä versiosta, nyt niitäkin on vähemmän. Karttapalojen suunnittelussa on selkeästi kiinnitetty huomiota pelattavuuteen.

Pelimekaniikkaan on kiinnitetty huomiota. Joitakin epäloogisuuksia on karsittu, esimerkiksi kaupunkiin palaaminen onnistuu vain pelattavien skenaarioiden väleissä, ei kesken kartan pelaamisen. Hahmoista ei myöskään enää tule ylivoimaisia, jolloin tietty vaaran tuntu säilyy, vaikka lähellä olisi vain yksi pienempi hirviö.

Peliin on tuotu nyt myös mahdollisuus löytää esineitä seikkailun aikana. Nämä esineet määritellään satunnaisesti korttien avulla ja hahmo voi viereissä ruudussa ollessaan tutkia määritellyn alueen ja löytää esimerkiksi parannusjuoman. Yksi mielenkiintoisimmista uudistuksista on taitoheittojen lisääminen, joka on tuttua jo Runeboundista.

Jäikö laatikkoon tavaraa?

Figuureja on vähintäänkin riittävästi. Hirviöiden määrät on suhteutettu siihen, kuinka paljon hirviöitä voi yhtä aikaa olla kartalla. Esimerkiksi yksikin Varjolohikäärme on vaikea vastustaja ihmisvelholle ja haarniskoidulle kirvettä heiluttavalle äkäiselle kääpiölle.

Erilaisia pahvilätkiä on melkoinen määrä ja ne kannattaakin lajitella esimerkiksi minigrip-pusseihin pelilaatikkoon. Skenaarion kartta tehdään pahvisista karttapaloista, jonka jälkeen kartalle asetellaan tarvittavat hirviöfiguurit, kohteet ja useimmista kartoista löytyvä skenaarion pääpahis.

Komponentit ja taide ovat laadukkaita ja hyvin tehtyjä. Hirviöfiguurien laatuun olisi voinut kiinnittää hieman enemmän huomiota, vaikka eivät nekään huonoja ole.

Jännittävä ja toimiva peli

Descent toimii jouheasti ja tulee varmasti ilmestymään pelipöydällemme monesti. Erityisen kiitoksen ansaitsee pelin yksinkertaistaminen edelliseen painokseen verrattuna. Pelissä on kuitenkin säilytetty mukana taktista elementtiä riittävästi, että puhtaaksi nopparalliksi pelaaminen ei mene. Huonolla taktiikalla on huomattu olevan selkeästi huonot tulokset.

Peli on kilpajuoksu hahmojen ja Overlordin kesken, sillä yleensä molemmat yrittävät saada jonkun tietyn tehtävän suoritettua. Tehtävä ei ole aina sama molemmille osapuolille. Eräässä skenaariossa hahmojen täytyy esimerkiksi pelastaa vankilasta henkilö. Overlord taas yrittää vankien joukosta löytää tämän henkilön kuulustelemalla kaikkia yksi kerrallaan. Tälläinen asettelu pakottaa molemmat osapuolet toimimaan aggressiivisemmin, mikä taas nopeuttaa pelin pelaamista.

Suosittelen Descentiä kaikille luolastojen tyhjentämisestä pitäville, peliä selkeästi paranneltu edellisestä versiosta. Uuteen versioon on ehditty julkaista jo Lair of the Wyrm -lisäosakin, joka tuo peliin salahuoneet, uuden sankarin ja muuta mielenkiintoista sisältöä.

Jos vanha peli löytyy hyllystä, FFG on julkaissut käännössäännöt, joilla vanhan pelin voi muuttaa uudeksi. Vanhan pelin monet lisäosat eivät ole valitettavasti yhteensopivia uuden pelin kanssa.

Faktat Descent: Journey in the Darkin toisesta laitoksesta

Suunnittelija: Adam Sadler, Corey Konieczka, Daniel Clark, Kevin Wilson

Julkaisija:  Fantasy Flight Games (2012)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset ja pienellä opettelulla peli pääsee täyteen vauhtiin.

Onnen vaikutus: Noppien käyttö taisteluissa ja taitoheitoissa tuo satunnaisuutta. Toisaalta liikkuminen ja kykyvalinnat ovat pelaajien omissa käsissä.

Vuorovaikutus: Peli on tiukkaa kilpailua Overlordin ja sankaripelaajien välillä. Sankaritiimin on lisäksi tehtävä yhteistyötä selvitäkseen hengissä.

Teema: Vahvasti teemallinen fantasialautapeli.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä, skenaarioissa riittää pelaamista.

Kieliriippuvuus: Säännöt ovat englanniksi ja ne on syytä hallita hyvin.

Pelaajamäärä: 2–5, mutta peli on parhaimmillaan vähintään kolmella pelaajalla.

Pituus: 120 min.

Jutun kansikuva: Guido Gloor / BGG. CC BY-SA-NC 3.0.