Codenames

Välillä tulee pelejä, jotka herättävät huomiota. Codenames on sellainen. Yksi selitys huomiolle on pelin suunnittelija: tšekkiläinen Vlaada Chvátil on monenlaisia pelejä tehnyt maestro, joka on onnistunut luomaan monta erinomaista peliä – Through the Ages, Galaxy Trucker, Mage Knight, Dungeon Lords, Tash-Kalar… Piti näistä tai ei, tällainen ludografia on silti omiaan herättämään kateutta ja ihailua.

Luonnollisesti myös mielenkiintoa, etenkin kun Chvátil tekee jotain uudenlaista. Sanapeli Codenames herättikin heti runsaasti huomiota ja oli yksi Essenin messujen isoista hiteistä vuonna 2015. Peli saatiin onneksi suomeksikin vuoden 2016 alussa.

Codenames voitti vuonna 2016 Saksan vuoden pelin palkinnon eli Spiel des Jahresin.

Agenttijahtia

Pelin taustatarina liittyy vakoiluun: kaksi pelaajista on vakoojamestareita, jotka tietävät, ketä 25 koodinimen takana lymyää. Joukossa on yhdeksän ja kahdeksan punaista ja sinistä agenttia, yksi salamurhaaja ja loput ovat neutraaleja sivustakatsojia. Kummankin vakoojamestarin on saatava välitettyä omalle tiimilleen tieto siitä, ketkä ovat omia agentteja.

Tämä tapahtuu yksisanaisten vihjeiden avulla. Jokaiseen vihjeeseen liittyy lisäksi numero. Esimerkiksi ”Nokia 3″ tarkoittaa, että 25 koodinimen joukossa on kolme omaa agenttia, joiden koodinimet liittyvät jotenkin Nokiaan. Silloin sopivia koodinimiä voisivat olla vaikkapa puhelin, näätä tai kumisaapas.

Tiimi saa nyt osoittaa korkeintaan neljää (numero plus yksi) korttia, yksi kerrallaan. Jos osoitettu kortti on oma agentti, agentti merkitään ja arvailu voi jatkua. Vastapuolen agenttiin tai neutraaliin agenttiin osuminen lopettaa kierroksen, salamurhaajaan osuminen koko pelin.

Tavallisen numeron sijasta voi sanoa nollan tai rajattoman. Nolla tarkoittaa, että yksikään omista koodinimistä ei liity vihjeeseen ja arvata saa, niin monta kertaa kuin uskaltaa. Rajaton antaa tiimille rajattomasti mahdollisuuksia arvailla (vaikkapa aikaisemmilla kierroksilla ohi menneiden vihjeiden paikkaamista varten), mutta jättää tärkeän osan informaatiota vihjeestä vastapainoksi pois.

Peli päättyy, kun toinen joukkueista saa kaikki koodinimet arvailtua (aloittajatiimillä on yhdeksän koodinimeä, toisena pelaavalla tiimillä kahdeksan) tai kun toinen joukkueista osuu salamurhaajaan.

Pelinä kiinnostava seurapeli

Codenames on hieno seurapeli isommalle porukalle. Ennen kaikkea se on peli: esimerkiksi Concept on hauskaa ajanvietettä, mutta paketista on unohtunut peli. Myös Spyfallia pelatessa pisteenlasku tahtoo unohtua. Codenames on sen sijaan kiinnostava peli, jonka voittajalla ja häviäjällä on merkitystä. Peli on myös mukavan lyhyt, joten kerralla on helppo pelata useampi erä, jotta useammat pelaajista pääsevät kokeilemaan vakoojamestarin osaa.

Molemmat roolit ovat mielenkiintoisia. Vakoojamestarin paikka on luonnollisesti kiinnostavampi, mutta myös haastavampi. No, arvailijoillakin on kyllä pähkäilemistä, kun pitää miettiä, mitä vakoojamestari oikein tarkoitti. Vihjeet kun ovat harvoin aivan yksiselitteisiä. Tai voivathan ne olla – mutta silloin on vaikea saada arvattua useampaa kuin yhtä sanaa kerralla, ja se taas tarkoittaa toisena pelaavan joukkueen voittoa. Pelin aloittavan vakoojamestarin on siis pakko yrittää enemmän.

Vihjailun vaikeus riippuu tietysti paljon arvotusta sanavalikoimasta. Vihjeet pitää sovittaa niin, etteivät ne viittaa vastapuolen sanoihin, eivätkä missään tapauksessa salamurhaajaan. Vakoojamestarin on myös pohdittava, mitä merkityksiä pelaajat ymmärtävät – muistaako kukaan, että Nokian vaakunassa on näätä, tai jos sanoo vihjeeksi ”herkku”, tuleeko kenellekään mieleen karkit sanasta ”drop” (tuli, mutta sen jälkeen assosiaatiot lähtivät jonnekin kiertoradalle tuskastuttamaan vakoojamestaria, jonka on pidettävä pokerinaamansa peruslukemilla; onneksi tiimi lopulta päätyi takaisin alkuun ja valitsi oikeat sanat).

Pelin säännöt ovat seurapeliksi mukavan jämäkät. Säännöissä on mukavasti eroteltu jämptit säännöt, joista ei jousteta, ja joustavammat säännöt, joissa on vähän pelivaraa peliporukan mieltymyksistä riippuen. Esimerkiksi yhdyssanojen sallimisesta voi päättää itse, mutta peli kieltää viisaasti täysin keksityt yhdyssanat. Vihjeiden on myös liityttävä sanan merkitykseen, eikä niiden kirjoitusasuun – vaikkapa ”nelikirjaiminen” ei ole kelvollinen vihje. Riimit eivät kelpaa, elleivät ne liity merkitykseen. Englanninkielisessä ohjekirjassa on tästä hauska esimerkki: ”scale” on kelvollinen vihje sanalle ”snail” vain, jos jonkun pelaajan työnä on punnita etanoita.

Nappipeli

Codenames on erittäin toimiva peli. Se tarjoaa mukavan annoksen pähkäilyä, on hyvin joustava pelaajamääränsä suhteen, eikä kestä liian kauan. Lisäksi se on ihan oikea peli, eikä vain pelinomainen aktiviteetti.

Peli toimii erilaisilla pelaajamäärillä. Nelinpelissä arvailijat eivät pääse sekoittamaan joukkuekavereidensa päätä, toisaalta isommilla porukoilla arvailijoiden välinen keskustelu on hauskaa. Kolminpelissä yksi vakoojamestari antaa vihjeitä molemmille arvailijoille, jotka kilpailevat keskenään. Kaksinpelissä testataan, monessako kierroksessa peli ratkeaa. Isommilla porukoilla ei ole niin väliä, onko joukkueissa yhtä monta pelaajaa.

Peliin on saatavilla näppärä apusovellus (iOSille ja Androidille ainakin). Sovelluksella vakoojamestarit voivat tarkastella pelitilannetta puhelimen ruudulta, puhelin arpoo aloittajat ja vakoojien värit ja tarjoaa myös ajastimen, jos sellaista tarjoaa.

Tuomon videoarvostelu

Uudet versiot

Codenamesista on ilmestynyt lukuisia uusia versioita. Eri versioita on mahdollista myös yhdistellä keskenään. Codenamesia on myös mahdollista pelata käyttäen mitä erilaisempia sana- ja kuvakortteja. Esimerkiksi Dixitin korteilla saa aikaan melko hapokkaan Codenamesin.

Codenames: Pictures on sama peli, mutta nyt korteissa on sanojen sijasta kuvia. Kuvat ovat luonnollisesti kiusallisen moniselitteisiä. Tämä versio on ilmestynyt suomeksikin, vaikka tässä kielellä on tietysti kaikista vähiten merkitystä.

Codenames: Duet on myös suomeksi ilmestynyt versio kahdelle pelaajalle. Perus-Codenamesissakin on kaksinpelimuoto, mutta se ei ole yhtä hyvä kuin tämä varta vasten kaksinpelattavaksi suunniteltu versio.

Deep Undercover on K-18-versio, jossa sanat (onneksi ei kuvat) on valittu siten, että kaksimielisyyksille on reippaasti tilaa.

Disney Family Edition on Disney-teemainen versio, jossa on toisella puolella sanat ja toisella kuvat, joten lukutaidottomat lapsetkin voivat pelata. Lapsia varten on myös helpompi 4×4-ruudukolla pelattava peli, jossa ei ole lainkaan salamurhaajaa.

Codenames: Marvel on Marvel-teemainen peli, jossa on samoin mukana sekä kuvat että sanat. Codenames: Simpsons on sama Simpsons-teemalla.

Codenames: Harry Potter on Potter-teemainen versio Duetista, jossa korttien toisella puolella on sanoja ja toisella puolella kuvia.

Faktat Codenamesista

Suunnittelija: Vlaada Chvátil

Julkaisija: Czech Games Edition (2015)

Mutkikkuus: Säännöt ovat melko yksinkertaiset, mutta sallittujen ja kiellettyjen vihjeiden säännöt kannattaa käydä huolella läpi ennen ensimmäistä peliä.

Onnen vaikutus: Sanavalikoimaan sisältyy jonkunmoinen tuurielementti: helppo useamman sanan setti vie nopeaan voittoon, kiperästi omiin sanoihin törmäävä salamurhaaja taas voi haitata peliä. Suuresti tämä tuurielementti ei kuitenkaan peliin vaikuta.

Vuorovaikutus: Toisen joukkueen vuorolla arvailijoilla ei ole muuta tekemistä kuin katsella, mutta vuorot ovat onneksi melko lyhyitä ja katseleminenkin voi olla ihan hauskaa.

Teema: Vakoojateema ei istu pelimekaniikkaan ihan sataprosenttisesti, mutta toisaalta, on se hauskempi kuin ei teemaa ollenkaan.

Uudelleenpelattavuus: Sanavalikoima ei aivan heti kulu loppuun ja tarvittaessa sanakortteja on helppo väsätä itse lisää.

Kieliriippuvuus: Paljon tekstiä.Suomenkielinen laitos on kuitenkin suomalaisille pelaajille paras valinta. Jos pelaajien kielitaito on samalla tasolla, englanniksi pelaamiseen ei ole estettä. Peli ei edellytä natiivia kielitaitoa, etenkin kun vihjeet voi englanninkielisilläkin korteilla antaa suomeksi.

Pelaajamäärä: 2–8, enemmänkin toki sopii, jos pakko on. Parhaimmillaan yli neljällä.

Pituus: 15–20 minuuttia; aikaraja arvailuun voi olla ihan paikallaan, jos tuntuu, että peli venyy tuosta pidemmäksi ja venyminen häiritsee.