Co-Mix

Oletko aina halunnut tehdä sarjakuvia? Co-Mix tarjoaa siihen mahdollisuuden. Tässä pelissä ei tarvitse osata piirtää, sillä sarjakuvaruudut tulevat valmiina. Riittää, että asettelet ne fiksuun järjestykseen ja kerrot niillä tarinan, joka lumoaa muut pelaajat. Helppo homma!

Kuvakerrontaa

Pelin säännöt ovat yksinkertaiset ja pelaaminen helppoa. Jokainen pelaajista saa kaksitoista korttia, joista kehittää tarina. Kortit ovat kaksipuoleisia, joten valinnanvaraa riittää. Edessä on pelilauta, josta löytyy joko kuusi tai yhdeksän ruutua täytettäväksi, riippuen siitä kuinka haastavaa peliä haetaan.

Tarinalle annetaan otsikko, jota kaikkien on noudatettava. Ohjekirjasta löytyy lista valmiista otsikoista, jos ideat ovat muuten vähissä. Kun otsikko on selvillä ja kortit kourassa, aletaan täyttää sivua. Kun ensimmäinen pelaaja on valmis, hän kääntää tiimalasin, jonka jälkeen muilla on tiimalasin valumisen verran aikaa (tiimalasi on melko iso, joten aikaa lienee 90 sekuntia) saada tarinansa valmiiksi.

Jos ei ehdi saada tarinaansa valmiiksi, sivu on täytettävä sattumanvaraisilla korteilla. Se vaikeuttaa kummasti tarinankerrontaa, joten kannattaa pitää huoli, että sivu on ainakin jotenkuten mallillaan. Kun sivut ovat valmiit, pelaajat kertovat kuvien tarinan: otsikon mukaisessa aiheessa pitäisi pysyä ja jokaista kuvaa pitää käyttää tarinassa jollain tapaa oikeassa järjestyksessä. Sitten on pisteenlaskun aika.

Konsensusta hakemassa

Tällaisissa tarinankerrontapeleissä pisteenlasku on aina herkkä paikka. Se ei saisi mahdollistaa liikaa taktikointia tai muuta hölmöilyä. Co-Mix onnistuukin varsin hyvin. Jokaisella pelaajalla on viisi pisteenlaskumerkkiä, joista jaetaan jokaiselle tarinalle yksi, myös omalle tarinalle. Pelaajien pitää valita, mikä tarina heidän mielestään oli omaperäisin, mikä kaikista sujuvin ja mikä vetosi tunteisiin eniten. Loput kaksi merkkiä ovat tyhjiä merkkejä.

Kun kaikki ovat jakaneet merkkinsä, ne paljastetaan. Tyhjät merkit poistetaan heti ja sen jälkeen tarkistetaan, mikä tarina oli ykkönen missäkin aihepiirissä: mikä sai eniten omaperäisyyspisteitä, mikä sujuvuuspisteitä ja mikä tunnepisteitä. Pistemerkit poistetaan muilta tarinoilta, jonka jälkeen jokaisen lajin pistemerkkejä on vain yhdellä tarinalla.

Lopuksi lasketaan pisteet. Jokaisesta omalle tarinalle jääneestä pistemerkistä saa yhden pisteen ja jokaisesta omasta peliin jääneestä pistemerkistä saa kaksi pistettä. Tässä on pelin juju! Kertomalla omaperäisen tarinan voi saada yhden pisteen jokaiselta pelaajalta, nelinpelissä neljä pistettä – mutta äänestämällä oikein voi saada kuusi pistettä. Menestyminen vaatii siis molempia: sekä hyvän tarinan kertomista että tarkkaavaista äänestämistä.

Konsensusäänestys estää myös monenlaista taktikointia. Toki jos kaikki päättävät yhdessä jättää äänestämättä johdossa olevaa pelaajaa, konsensuskaan ei auta, mutta se tosiaan vaatii kaikkien pelaajien yhteistyötä. Lähtökohtaisesti jokaisella pelaajalla on motivaatio äänestää aidosti parhaita tarinoita.

Sarjakuvaviihdettä isommallekin porukalle

Co-Mixin sääntökirja antaa vaikutelman mutkikkaammasta pelistä, mutta peli on oikeasti varsin yksinkertainen. Se sopii siksi seurapeliksi monenlaisille porukoille. Myös perheen kesken on mahdollista pelata, lapsille voi tarvittaessa antaa lisäaikaa tarinan miettimiseen. Pelissä pärjääminen on enemmän kiinni tarinankerrontalahjoista kuin pelaajien iästä.

Kaikille Co-Mix ei toimi, mikään varma hitti tämä ei ole. Tarinoiden keksiminen ei ole kaikkien mieleen ja aikapaine ärsyttää varmasti toisia. Oikealla porukalla Co-Mix kuitenkin toimii, pisteenlasku tekee tästä järkevää ajanvietettä. Korteista on hauskaa keksiä tarinoita: kun on valmis otsikko ja kortit, tarinaa ei tarvitse keksiä tyhjästä. Toisaalta korttikäsi voi olla runsaudestaan huolimatta hyvinkin hankala annettuun otsikkoon, tällaisesta tulee oma hupinsa.

Pelaajamäärä on lavea: laatikko lupaa pelin toimivan 3–10 pelaajalla. Tarinoita voi kuitenkin olla korkeintaan viisi, joten kuudesta pelaajasta eteenpäin Co-Mix on paripeli, jossa kaksi pelaajaa kehittelee tarinaa yhdessä. Tämä jakaa varmasti mielipiteitä: kuten Conceptin kohdalla, minua hirvittää ajatus, että joutuisin jakamaan tällaista luovaa prosessia toisen pelaajan kanssa. En siis voi kuvitellakaan pelaavani Co-Mixia yli viidellä pelaajalla. Jonkun toisen mielestä paripeli on varmasti hauskuuden huipentuma.

Pelin kesto on myös joustava: pelatkaa niin monta kierrosta kuin tahdotte. Yksi kierros kestää vähän alle kymmenen minuuttia.

Jos tarinankerronta ajatuksena miellyttää ja pelin taide viehättää silmää, Co-Mix on kokeilemisen arvoinen ja ihan mukavaa vaihtelua vaikkapa Dixitille.

Faktat Co-Mixista

Suunnittelija: Lorenzo Silva

Julkaisija: Horrible Games (2014), Competo (2015)

Mutkikkuus: Sääntökirja antaa kuvan vähän monimutkaisemmasta pelistä, mutta kunhan pisteenlaskuprosessin sisäistää, peli on muuten hyvin yksinkertainen.

Onnen vaikutus: Korttituurilla on jonkin verran merkitystä, mutta kun kädessä on kaksitoista korttia eli 24 sarjakuvaruutua, tarina pitäisi kyllä saada aikaiseksi.

Vuorovaikutus: Pelaaminen on toisaalta hiljaista miettimistä oman tarinan parissa, toisaalta yhteistä tarinankerrontaa ja äänestystä. Konfliktia pelissä ei ole.

Teema: Sarjakuva-aihe on hauska. On makuasia, pitääkö pelin kuvituksesta, mutta ainakin se on johdonmukaista.

Uudelleenpelattavuus: Kortteja voi yhdistellä monin eri tavoin ja erilaisilla otsikoilla saa erilaisia tarinoita. Jos perusidea miellyttää, Co-Mixissa riittää hupia pitkäksi aikaa.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 3–10, yli viidellä pelaajalla paripeli.

Kesto: Noin 10 minuuttia kierrosta kohden, hyvän pelin saa noin puolessa tunnissa.