Chromino on dominoa väreillä. Pelinappulat ovat kolmesta neliöstä koostuvia suorakaiteita, joissa on eri värejä, ja niitä lätkitään pöytään niin, että värit sopivat yhteen. Palikan saa pelata pöytään, kun sen saa koskettamaan samanväristä palikkaa kahdesta kohtaa ja pelin voittaa, kun käsi on tyhjä.
Yksinkertaista hupia
Chrominon perusidea on helppo kuin mikä ja säännötkin oivaltaa nopeasti. Sitten vain pelaamaan! Pelaaminen on helppoa, joten Chromino sopii sikäli hyvin koko perheen peliksi. Ihan lastenpeli se ei ole, pienimmät pelaajat eivät välttämättä tajua ja pelaaminen vaatii vähän varovaisuutta, että palikat pysyvät pöydällä ojennuksessa, mutta koululaisten kanssa peli sujuu varmasti.
Paketista löytyy itse asiassa kolme eri muunnelmaa pelistä. Perusversiota voi helpottaa lapsille niin, että vain yksi värikontakti riittää. Tämä tekee Chrominosta sopivan pienemmillekin lapsille. Haastavampaa peliä haluavat voivat pelata käden tyhjentämisen sijasta pisteistä, jolloin sillä, miten ja millaisen laatan pelaa, on merkitystä. Tällä tavoin peliin tulee kenties hieman enemmän strategista ulottuvuutta.
Tiiviistä ohjelapusta löytyy itse asiassa kaksi erilaista pisteenlaskumuunnelmaa, kolme eri muunnelmaa laattojen nostamissäännöstä ja kaksi muunnelmaa laattojen pitämisestä kädessä. Peliä voi myös pelata yksin. Säännöt mainostavat nettisivuja, joilta pitäisi löytyä lisämateriaalia, mutta ainakaan tätä kirjoittaessani sivut eivät olleet käytössä.
Kelpo perhepeli
Jos hakee peliä, joka sopii koko perheelle koululaisesta isovanhempiin, Chromino on nappivalinta. Idea on dominoista tuttu ja helppo omaksua, mutta pelissä on vähän uutta ajatusta perusdominoihin verrattuna. Siistit muovinappulat kestävät käyttöä ja ovat värikkäitä ja hyvän näköisiä.
Qwirkle on samaa sukua, pidän itse sitä vähän kiehtovampana, mutta se lienee makuasia. Peliharrastajalle Chromino ei tarjoa ihmeempiä, mutta helposti lähestyttävää, kevyttä älypeliä etsivä saa siitä hyvin pelattavaa ja tuumittavaa.
Faktat Chrominosta
Suunnittelija: Louis Abraham
Julkaisija: Lautapelit.fi (2010), Asmodée (2010)
Mutkikkuus: Hyvin yksinkertainen, nopeasti opittu ja opetettu.
Onnen vaikutus: Melko korkea, varsinkin helpommilla säännöillä.
Vuorovaikutus: Kukin yrittää pelata omia laattojaan. Kun toisen pelaajan laattoja ei näe, niihin ei voi oikein varautuakaan.
Teema: Peli on abstrakti, mutta miellyttävän värikäs.
Uudelleenpelattavuus: Riittävä.
Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.
Pelaajamäärä: 1-8.
Pituus: 30 minuuttia.