Carolus Magnus käsittelee nimensä mukaisesti Kaarle Suurta, jonka jälkeläisiä pelaajat ovat. Pyrkimyksenä on saada Kaarle Suuren valtakunta hallintaan tämän kuoltua hallitsemalla valtakunnan alueita. Keskeistä kamppailussa on viiden paladiinisuvun hallitseminen.
Käytännössä teemalla ei ole suurtakaan merkitystä, peli on varsin abstrakti suunnittelija Leo Colovinin tapaan. Paladiinitkin ovat värillisiä puukuutioita. Teema ei ole kuitenkaan täysin merkityksetön, sillä sitä voi käyttää pelin selittämiseen.
Pelin idea
Pelilauta koostuu 15 palasesta, jotka asetellaan kehään irralleen toisistaan. Jokaiseen palaseen asetetaan pelin alussa yksi satunnaisesti valittu paladiini. Pelaajat saavat aluksi satunnaisen joukon paladiineja.
Vuorollaan kukin pelaaja asettaa ensin kolme tai neljä paladiinia joko hoviinsa tai laudan alueille, siirtää sitten Kaarle Suurta eteenpäin ja heittää lopuksi noppia täydentääkseen paladiininsa.
Pelissä valitaan vuorojärjestys mielenkiintoisella tavalla, joka on tuttu myös El Grandesta. Jokaisella pelaajalla on numerolaatat yhdestä viiteen. Järjestyksessä edellisen kierroksen numeroiden mukaan pienimmästä isoimpaan pelaajat valitsevat yhden numeron. Numeroa, jonka toinen pelaaja on jo käyttänyt ei saa käyttää jos on valinnanvaraa.
Kierros etenee numerolaattojen järjestyksen mukaisesti. Pelaaja saa liikuttaa Kaarlea korkeintaan laattansa osoittaman aluemäärän verran, joten numeron valintaan liittyy mielenkiintoinen annos päätöksentekoa ja taktikointia.
Kuningas lepää ja rakentaa
Kun Kaarle Suuri päätyy jollekin alueelle, lasketaan siellä olevat paladiinit. Pelaaja, joka kontrolloi enemmistön alueen paladiineista, saa alueelle linnansa. Paladiineja kontrolloi se pelaaja, jonka hovissa niitä on eniten.
Jos samalla pelaajalla on kaksi linnaa viereisillä alueilla, yhdistyvät alueet yhdeksi suureksi alueeksi. Linnat lasketaan yhdeksi paladiiniksi, joten ne auttavat suojelemaan alueita. Pelin voittaa pelaaja, joka saa ensin tietyn määrän linnoja peliin tai se, jolla on eniten linnoja aluemäärän laskiessa alle neljän yhdistymisten myötä.
Carolus Magnusta voi pelata kahdesta neljään pelaajaa. Jokaisella pelaajamäärällä se on hieman erilainen. Kaksinpelissä voittajan ratkaisee usein noppatuuri. Pelissä voi laskea vuoroja jonkin verran eteenpäin ja silloin ainoa satunnaistekijä, täydennysnopanheitot, ratkaisee usein pelin. Silti peli on mielekästä kaksinkin. Peli on nopeaa ja mukavaa viihdettä.
Kolmella pelaajalla on pelaajilla enemmän kuutioita, mutta linnoja tarvitaan voittoon vähemmän. Toisaalta, alueista kiistelee kolme pelaajaa. Tilanteiden laskeminen käy paljon vaikeammaksi ja pelistä tulee kaoottisempaa ja yllätyksellisempää.
Peli on edelleen varsin hyvä, mutta venyy helposti parituntiseksikin, jos pelaajat ovat tasaväkisiä ja nopanheitot eivät ratkaise peliä jonkun eduksi. Pelin lopussa voi olla lisäksi epämiellyttäviä tilanteita, joissa pelaaja joutuu ratkaisemaan pelin jommankumman vastustajansa hyväksi.
Neljällä pelaajalla peli on joukkuepeliä, jossa saman joukkueen pelaajilla on yhteiset linnat, mutta erilliset kontrollit. Tällöin itselle turhia värejä, joissa kaverilla on kontrolli voi huoletta pelata laudalle. Nelinpeli vaikuttaisi parhaalta tavalta pelata.
Lue Carolus Magnuksen suomenkieliset säännöt.
Suunnittelija: Leo Colovini
Julkaisija: Winning Moves / Rio Grande Games
Ilmestymisvuosi: 2000
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 60 min