Carcassonnen nimi on lähtöisin Ranskasta, jossa sijaitsee Carcassonnen kaupunki. UNESCOn maailmanperintölistalle päässyt linnoituskaupunki on suosittu turistikohde ja monen merkittävän historiallisen tapahtuman näyttämö.
Lautapeli puolestaan on laattojenasettelupelien perusteoksia, jossa pelaajat kilvoittelevat Carcassonnen kaupungin rakentajina ja yrittävät saada omat seuraajansa pelattua parhaille paikoille pisteiden tienaamisen kannalta. Koska pelilauta rakentuu laatoista pelin edetessä, Carcassonnen seutu muotoutuu joka pelissä eri tavalla.
Carcassonne on 2000-luvun palkituimpia pelejä ja noussut jo modernin klassikon asemaan. Vuonna 2001 sekä Spiel des Jahresin että Deutscher Spiele Preisin voittanut peli nappasi myös Suomen Vuoden peli -palkinnon vuonna 2004. Myös Lautapelioppaan vuosiäänestyksessä peli on selvinnyt voittajaksi kaksi kertaa (vuosina 2005 ja 2017) ja menestynyt muutenkin vahvasti.
Laattojenasettelua ranskalaisittain
Carcassonne on hyvin yksinkertainen peli. Pelaajat rakentavat kaupunkia ympäristöineen laatoista, joissa on kuvattu peltoja, teitä, luostareita ja kaupunginmuureja. Pelaajilla on käytössään joukko seuraajia, meeplejä, joita voi pelata laatoille tuottamaan pisteitä.
Kun joku laudalle muodostuva alue valmistuu, pelaajat saavat pisteitä ja alueella olleet seuraajat palaavat takaisin pelaajien reserveihin. Pistearvo riippuu valmistuneen alueen koosta, eli mitä pidempi tie tai suurempi kaupunki, sitä enemmän kertyy pisteitä. Luostarin arvo riippuu sitä ympäröivien laattojen määrästä.
Pisteet saa se pelaaja, jolla on eniten seuraajia alueella. Haasteena on se, että seuraajia ei saa pelata alueille, joilla on jo nappula, olkoon sitten oma tai vieras. Tähän ongelmaan on kuitenkin helppo ratkaisu. Mikään ei nimittäin estä rakentamasta kaverin kaupungin viereen omaa kaupunginnurkkaa, johon laittaa seuraajan, ja yhdistämästä näitä sitten myöhemmin.
Jos useammalla pelaajalla on kohteessa yhtä monta seuraajaa, kaikki saavat täydet pisteet – joskus kannattaakin tehdä yhteistyötä, koska kaksi pelaajaa rakentaa helposti isomman kaupungin kuin yksi, mutta yhteistyössä on tietysti aina se riski, että toinen saa livautettua kohteeseen ennen valmistumista vielä yhden seuraajan, jolla vie kaikki pisteet.
Maanviljelijät pelloillaan
Carcassonne on enimmäkseen yksinkertainen peli. Laattojen pelaaminen on hyvin intuitiivista puuhaa, kuka tahansa ymmärtää selittämättä, miten laattoja saa ja ei saa pelata. Kuvioiden (teiden, kaupunkien ja peltojen) on sovittava yhteen, siinä kaikki. Seuraajien asettelun logiikka vaatii vähän enemmän, mutta nopeasti senkin oivaltaa.
Isoin mutka pelissä on pelloille pelattavat maanviljelijät. Näiden merkitystä uuden pelaajan on vaikea hahmottaa ja peliä kannattaakin pelata ensialkuun ilman maanviljelijöitä. Maanviljelijät jäävät laudalle koko pelin ajaksi ja niiden pistearvo riippuu siitä, kuinka monta valmistunutta kaupunkia maanviljelijän pellolla pelin lopussa on. Jos kaupunkeja valmistuu paljon ja tiet eivät rajaa peltoja, potti voi olla hurja. Maanviljelijöiden mahdollisuuksien hahmottaminen vaatii pelin tai pari kokemusta pohjalle.
Pelissä riittää runsaasti mielenkiintoisia haasteita. Seuraajia on rajallisesti, joten niitä ei voi räiskiä menemään – mikään ei harmita niin paljon kuin nostaa täydellinen luostarilaatta, johon ei ole laittaa seuraajaa.Pelaajien on myös tasapainoteltava yhteistyötä ja omatoimisuutta. Toisten pelaajien rakennelmiin voi yrittää kiilata mukaan, tai sitten niitä voi pyrkiä sabotoimaan. Jos suuri kaupunki jää keskeneräiseksi, pisteitä jää saamatta paljon.
Carcassonne on siitä hauska peli, että sitä voi pelata leppoisasti yhteistyössä tai raivokkaan aggressiivisesti. Pelin tunnelma riippuu siitä, millä mielellä pelaajat sitä pelaavat. Kotipeleissä peli on rennompi kuin MM-kisoissa, joissa sitä pelataan kaksinpelinä shakkikellojen tikittäessä siirtoihin käytettyä aikaa. Tärkeintä on, että pelaajat ovat kaikki samalla asenteella mukana.
Lisäosat ja uudet laitokset
Carcassonneen on ilmestynyt melkoinen joukko laajennoksia. Video-osastolta löytyy runsas setti Carcassonne-esittelyvideoita.
Pelistä ilmestyi vuonna 2015 uusi laitos. Uudessa laitoksessa on sisällön puolesta vähänlaisesti muutoksia: suomenkielisen pelin säännöt on päivitetty joiltain osin vastaamaan saksalaisia (peltojen ja pienten kaupunkien pisteytys) ja lisäksi peruspaketissa on uusi Apotti-minilisäosa mukana. Ennen kaikkea pelin ulkoasu on uudistettu. Vanhat lisäosat ovat yhteensopivia uuden laitoksen kanssa, mutta laattojen ulkonäkö on erilainen. Lisäosistakin tulee pikkuhiljaa uusia laitoksia.
Joki, Spiel des Jahresia juhlistamaan tehty minilisäosa sisältyy nykyisin peruspeliin. Se muuttaa hieman pelin alkuvaihetta. Aluksi pelataan jokilaatat, joista rakentuu karttaa halkova joki.
Kirkot ja kievarit (Inns & Cathedrals) lisää peliin kievarit, jotka parantavat teitä ja katedraalit, jotka tekevät kaupunkien rakentamisesta riskialttiimpaa, mutta onnistuessaan entistä tuottoisampaa. Katedraaleista eivät kaikki pidä, mutta muuten lisäosa on erittäin hyvä ja peliä tasapainottava.
Kirjurit ja kauppiaat (Traders & Builders) tuo peliin kauppatavaroita, joita saa kaupungeista. Keräämällä enemmistöjä eri tuotteissa saa pisteitä. Possut taas lisäävät peltopisteitä. Kirjurit antavat pelaajille lisävuoroja. Tämä lisäosa tekee pelistä jo hivenen mutkikkaamman.
Lohikäärme ja linnanneito (The Princess & The Dragon) tuo taikaportit, joilla voi lisätä seuraajia jo pelissä oleville laatoille ja prinsessan ja lohikäärmeen, joita käyttämällä seuraajia pystyy poistamaan pelistä. Tämä lisäosa muuttaa peliä jo varsin radikaalisti.
Torni (The Tower) sisältää laattatornin pelilaattojen säilyttämiseen pelin aikana ja pienempiä torneja, joita pelataan laudalle. Torneihin voi vangita muiden pelaajien seuraajia.
Kreivi ja kuningas on suomalainen erikoisuus, johon on koottu kolme pienempää lisäosaa. Joki 2 (River 2) on vastaava kuin aikaisempi jokilisäosa, yhdistämällä nämä joesta saa aikaisempaa pidemmän. Kreivi (The Count of Carcassonne) lisää peliin 12 laatasta koostuvan Carcassonnen kaupungin ja kreivin, jonka avulla seuraajia saa laudalle yllättävillä tavoilla. Kuningas (King) lisää peliin kuninkaan ja maantierosvon. Ne antavat lisäpisteitä suurimman kaupungin ja pisimmän tien rakentajalle. Lisäksi mukana on Tähystäjä (Scout), joka laajentaa alkuperäistä Carcassonne Kivikautta muutamalla laatalla.
Kärryt ja kartanot (Abbey & Mayor) sisältää uusia nappuloita, maastolaattoja ja turboluostarit, joiden ei tarvitse sopia viereisten palojen kanssa yhteen. Pormestarit pelataan kaupunkeihin, joissa niiden arvo riippuu kilpien määrästä. Kartanoilla voi pisteyttää pellot jo pelin aikana. Kärryt voivat siirtyä viereiselle alueelle, kun niiden nykyinen alue (tie, kaupunki tai luostari) valmistuu.
Katapultti (Catapult) lienee omaperäisin tähänastisista lisäosista. Kun pelaaja nostaa markkinalaatan, alkaa katapulttikierros. Sen aikana pelaajat pääsevät ammuskelemaan oikealla katapultilla, tavoitteenaan saada osumia sopiviin kohteisiin pelilaudalla. Sattuneista syistä tämä lisäosa jakaa mielipiteitä, eikä siitä ole julkaistu uutta versiota uudella kuvituksella.
Basaarit ja bastionit (Bridges, Castles and Bazaars) sisältää kolme erillistä juttua: sillat, basaarit ja bastionit. Siltojen avulla tiet voivat ylittää pikkukaupunkeja, basaarin tullessa peliin pelaajille myydään joukko laattoja (valuuttana toimivat voittopisteet) ja bastioneilla saa pisteitä toisten tekemistä rakennelmista, jos ne osuvat bastionin vaikutusalueelle.
Pedot ja paimenet (Hills & Sheep) lisää sekin kolme uutta ominaisuutta. Kukkulat kätkevät alleen laattoja piiloon pois pelistä ja antavat hallitsijalleen voiton tasapeleissä alueita pisteytettäessä. Viinitarhat lisäävät vieressään olevien luostarien arvoa. Paimenet antavat mahdollisuuden tienata lisäpisteitä pelloilta, mutta mukana on riskiä: uhkarohkean paimenen lampaat joutuvat suden ruoaksi.
Teltta ja tirehtööri (Under the Big Top) tuo peliin sirkuksen, joka kulkee alueelta toiselle. Kun teltta pystytetään, se vetää puoleensa lähistön seuraajia. Seuraajat voivat muodostaa ihmispyramideja (joita onkin pinottu aina Carcassonnen ilmestymisestä alkaen). Tämä oli ensimmäinen lisäosa, joka ilmestyi vain uudelle painokselle.
Carcassonne Big Box sisältää samassa laatikossa peruspelin ja kaksi ensimmäistä lisäosaa (Kirkot ja kievarit sekä Kirjurit ja kauppiaat) ja lisäksi kuusi minilisäosaa. Muissa kuin perussetin laatoissa on kätevä pieni symboli osoittamassa, mihin laajennokseen laatta kuuluu. Lisäksi mukana on sääntöjen selvennyksiä, jotka koskevat nimenomaan eri laajennosten yhteiskäyttöä.
Carcassonne 10-vuotisjuhlapainos on meeplen muotoinen laatikko, josta löytyy peruspeli ja Joen sijasta uusi Juhlat-minilisäosa. Myös pistelauta on meeplen muotoinen ja varsinaiset meeplet ovat puun sijasta läpinäkyvää muovia. Lopputulos on varsin tyylikäs ja ihan hyvä vaihtoehto peruspelille.
Minilisäosat ovat kuusi pientä pakettia (Liiturit, Viestit, Lossit, Kaivokset, Noidat, Rosvot) ja kaikkien miniosien ostajalle bonuksena tuleva Viljaympyrät. Minilisäosat esitellään parhaiten Tuomo Pekkasen videoilla.
Kun kaikki laajennokset yhdistetään, saadaan varsin laaja peli. Mikäli aikaa ei ole käytössä useita tunteja, kannattaa harkita, käyttääkö kaikkia lisäosia. Hyvä idea on poistaa satunnainen joukko laattoja pelistä – tämä vaikeuttaa myös laattojen laskemista ja esimerkiksi kaupunkien sulkemisen mahdollisuuksien arvioimista, mikäli pelaajat ovat kokeneita ja tuntevat laattavalikoiman jo ulkoa.
Sisarpelit
Carcassonne-perhe on laajentunut myös sisarpeleiksi, joista osa muistuttaa peruspeliä enemmän ja osa vähemmän.
Carcassonne Kivikausi (2002, uusi versio 2020) on erinomainen peli, joka muuttaa hieman peltopisteytystä ja siirtää pelin kivikaudelle. Tähän ei ole lisäosia, mutta peliä on toisaalta viritelty siinä määrin paremmaksi, ettei se tarvitse lisäosia samalla tavalla kuin peruspeli. Kivikaudesta ilmestyi uusi, kauniimpi painos vuonna 2020.
Carcassonne: The Castle (2003) on Reiner Knizian suunnittelema kaksinpelattava Carcassonne. Paljon kaksinpelejä pelaavalle linnaversio onkin paras valinta. Laattojen pelaaminen on tässä versiossa vapaampaa kuin muissa, kun ainoastaan tiet rajoittavat asettelua. Toisaalta pelaamista rajoittavat muurit, joiden sisäpuolella pelin on pysyttävä. Kokeneet Carcassonne-pelaajat saavatkin huomata monien asioiden muuttuneen. Tämä on oma suosikki-Carcassonneni.
Liitonarkki Carcassonne (Ark of the Covenant, 2005) on uskonnollisteemainen versio pelistä, joka muistuttaa oikeastaan enemmän Kivikautta kuin peruspeliä. Mukana on liitonarkki, joka tuottaa pelaajille pisteitä liikkuessaan kartalla. Peliä voi suositella muillekin kuin uskonnollisesta aiheesta kiinnostuneille, sillä sitä on kehuttu yhdeksi parhaista Carcassonne-versioista.
Carcassonne: The Discovery (2005) on abstrakteista peleistä tunnetun Leo Colovinin työtä. Peli on sekä yksinkertaisempi että syvällisempi kuin perus-Carcassonne. Laattojen pelaaminen on yksinkertaisempaa, mutta pelaajien kohtaamat päätökset ovat silti haastavia. Alueet saa pisteyttää koska tahansa – valmiit alueet ovat toki arvokkaampia, mutta koska pelaajilla on vain neljä seuraajaa, päätökset alueiden pisteyttämisestä ovat riipiviä.
Carcassonne: The City (2007) on Carcassonne, jossa pelaajat rakentavat yhtä ulkomuurin ympäröimää kaupunkia. Peli on syvällisempi ja vaativampi kuin perus-Carcassonne ja tarjoaa mielenkiintoisia haasteita myös kokeneille Carcassonne-veteraaneille. Peli on myös näyttävä, kiitos kaupungin ympärille kohoavien puumuurien. Lue Carcassonne: The Cityn suomenkieliset säännöt.
Carcassonne: Uusi maailma (New World: A Carcassonne Game, 2008) pistää pelaajat asuttamaan uutta maailmaa. Uudisasukkaat etenevät rannikolta sisämaahan rakentaen samalla kaikenlaista hienoa – mutta jos pelaaja etenee liian hitaasti, saa huomata jäävänsä jälkeen ja ilman pisteitä. Pelissä on jatkuva paine saada rakennukset valmiiksi ajoissa.
Carcassonne Korttipeli (2009) on yksinkertainen settienkeräilykorttipeli hieman Coloretton tapaan. Carcassonnen kanssa sillä on vähänlaisesti tekemistä, kuvitusta lukuunottamatta.
Carcassonne Etelämeri (2013) on aurinkoinen Carcassonne, jossa rakennelmien saattaminen valmiiksi tuottaakin tuotteita eikä pisteitä. Banaanit, helmet ja kalat on sitten erikseen muutettava pisteiksi myymällä ne laivoille.
Carcassonne: Gold Rush (2014) jatkaa Etelämeren aloittamaa Around the World -sarjaa viemällä Carcassonnen villiin länteen. Kultakaivoksista kaivetaan kultaa, rautatiet levittäytyvät, intiaanien kanssa käydään kauppaa ja joskus ehkä ryöstetään toisen pelaajan kultasaalis.
Carcassonne: Star Wars (2015) on Star Wars -aiheinen Carcassonne, jossa teiden sijasta on avaruuden kauppareittejä, luostareiden sijasta planeettoja ja niin edelleen. Mukana on myös noppaa heittäen käytävää taistelua planeettojen hallinnasta. Aika omituinen versio on parhaimmillaan joukkuepelinä.
Carcassonne: Over Hill and Dale (2015) on maatalousaiheinen peli, jossa pelaajat viljelevät hedelmiä ja vihanneksia pelloillaan. Hyvin lähellä alkuperäistä olevassa muunnelmassa laudalle pelatut seuraajat voivat vaeltaa polkuja pitkin. Peliä kehutaan alkuperäistä paremmaksi, mutta yleisesti ottaen se on herättänyt kovin vähän huomiota.
Carcassonne Amazonas (2016, suom. 2020) on Amazonasin sademetsiin sijoittuva peli, jossa jippona on pelin etenemistä määrittelevä joki. Kun jokea kartoitetaan, pelialuekin laajenee. Seuraajia on vähän, mutta seuraajan pelaamisen sijasta voi edetä joella eteenpäin, mikä on pisteiden kannalta tärkeää.
Carcassonne Safari (2018) on Afrikkaan sijoittuva Carcassonne, jossa pisteiden kerääminen perustuu teillä ja pensaikoissa oleviin erilaisiin eläimiin. Alueen laajentaminen ei siis välttämättä kasvata pistesaalista.
Carcassonne: Sumujen sankarit (2022) on yhteistyöpeli, jossa pelaajien on kerättävä riittävä pistesaalis. Tehtävää vaikeuttaa Carcassonnessa vellova sumu, jossa on vaarallisia kummituksia. Niistä pääsee onneksi eroon saamalla kohteita valmiiksi ja jättämällä niitä pisteyttämättä. Sumua ja kummituksia voi käyttää myös tavallisen Carcassonnen lisäosana.
Carcassonnesta on olemassa myös mobiiliversioita useimmille eri alustoille.
Opi pelaamaan
Tuomo Pekkasen videoesittely
Faktat Carcassonnesta
Suunnittelija: Klaus-Jürgen Wrede
Julkaisija: Hans im Glück ja Rio Grande Games (2000), Lautapelit.fi (2004, 2015)
Mutkikkuus: Peli on erittäin yksinkertainen. Säännöt ovat intuitiiviset ja ne omaksuu vaivattomasti.
Onnen vaikutus: Tuurilla on jonkin verran merkitystä, se voi joskus ratkaista voittajan. Esimerkiksi luostarien kasautuminen yhdelle pelaajalle voi olla kohtalokasta. Taidokkain voittaa kuitenkin useimmiten.
Vuorovaikutus: Toisia pelaajia on mahdollista kiusata torppaamalla näiden rakennuksia. Myös valtaukset ovat tärkeitä. Peliä voi kuitenkin pelata halutessaan myös rauhallisemminkin.
Teema: Teemalla ei oikeastaan ole merkitystä, mutta peli on miellyttävän näköinen ja kaupunkien rakentumista on mukava katsella pelin edetessä.
Uudelleenpelattavuus: Tätä peliä jaksaa pelata pitkään ja lisäosilla voi taistella kyllästymistä vastaan halutessaan.
Kieliriippuvuus: Peli on täysin kielivapaa, mutta kun suomenkielistä peliä saa joka marketista edullisesti, ulkomaankielisiä ei kannata metsästää.
Pelaajamäärä: 2–5, lisäosilla enemmän. Toiset pelaavat lähes yksinomaan kaksinpeliä, toisia moninpelin kaoottisempi ote miellyttää enemmän.
Pituus: 15–60 min. Nopeimmillaan Carcassonne on todella nopea, useiden lisäosien kanssa pelattuna peli voi puolestaan venyä jopa useiden tuntien mittaiseksi.
Carcassonne: Sumujen sankarit
Caylus
El Grande
Orléans
Strasbourg
The Castles of Burgundy
Amun-Re
Carcassonne Kivikausi
Le Havre
Carcassonne Amazonas
Notre Dame
Guillotine
79 vastausta aiheeseen “Carcassonne”
[…] vaativat päässälaskemista pisteiden hahmottamiseen ja strategian suunnitteluun. Esimerkiksi Carcassonne ja Catanin uudisasukkaat ovat joitakin tämäntyyppisiä pelejä. En tunne kasvatustiedettä […]
Heips.. Tuli ostettua Saksasta tuommoinen Carcassonne: Kivikausi peli, mutta ohjeet olivat saksaksi (yllättäen..). Pystyisikö joku laittamaan linkkiä tai lähettämään ohjeet vaikkapa PDF tiedostona osoitteeseen tommi_paappanen AT hotmail.com
Suomenkielisiä sääntöjä tuskin on jaossa, mutta englanniksi löytyy Rio Grandelta: http://www.riograndegames.com/uploads/Game/Game_49_gameRules.pdf
[…] ennenkuin E saapui töistä kotiin. Ilta meni peli-illassa tuttavilla, nelisen tuntia kului yhden Carcassone-matsin parissa, sillä otimme mukaan useita lisäosia. Tänään viimeinen ruusu löysi paikkansa, […]
Viitsisikö joku vastata pariin kysymykseen? Ensiksikin, miten tutkimusmatkailijat oikein liikkuvat? Mikäli laattoja ei ole suoraan niiden edessä, niin liikutetaanko niitä sivuille päin ensin? Toinen kysymys olisi, että pisteytetäänkö kesken jääneet kaupungit yms. mikäli niillä oleva nappula joudutaan poistamaan tutkimusmatkailijan ylitettyä kyseisen rivin?
Ja nuo tasangot joille metsäsätäjät asetetaan voivat näköjään olla aika suuria, ilmeisesti vain tiet voivat ne katkaista? Viimeisessä pelissä yksi tasanko kattoi milei koko pelikentän? Hieman epämääräistä.
Anteeksi, tuo edellä lähettämäni kommentti siis koskee carcassonne uusi maailma-peliä.
Jasonille: Aina, kun jokin asia tulee valmiiksi (tiet, kaupungit jne.) siten, että joku pelaajista saa pisteitä, tutkimusmatkailija siirtyy länteen (vasemmalle), mikäli siellä vain ylipäätään on laattoja. Ainoastaan sarakkeella on väliä eli tutkimusmatkailija voi hypätä kokonaan toiselle riville. Kesken jääneitä kaupunkeja yms. ei pistetytetä, joten ne on parempi saada valmiiksi ennen kuin tutkimusmatkailijat ohittavat ne kokonaan. Tosin taakse jääneet kaupungit yms. voi saada pisteytettyä vielä tämänkin jälkeen (esim. kaupunki laatalla valmiiksi, oma nappula ko. laatalle, pisteytys, siirrä tutkimusmatkailijaa, poista tutkimusmatkailijoiden itäpuolella olevat nappulat). Tiet ja kaupungit voivat katkaista tasangot, joista tosiaankin voi tulla melko isoja.
Saako keskeneräisiä kaupunkeja, teitä ja maatiloja siis vallata ja ryhtyä rakentamaan uudelleen sen jälkeen, kun nappulat on kerran jouduttu poistamaan niiden jäätyä tutukimusmatkailijoiden jälkeen? Tämä olikin yllättävä käänne.
Jasonille: Oman ymmärrykseni mukaan mikään ei estä keskeneräisten tutkimusmatkailijoiden jälkeen jääneiden kaupunkien yms. rakentamista valmiiksi. Etenkin silloin kannattaa rakentaa valmiiksi, kun sen saa tehtyä yhdellä laatalla. Järjestyshän menee: laatan asettaminen, oman seuraajan asettaminen, pisteytys, seuraajien poistaminen pisteytetyltä alueelta, tutkimusmatkaajan siirtäminen, itäpuolelle jääneiden seuraajien poistaminen (ei metsästäjiä).
Eivät näytä oikeen sellaisilta lautapeleiltä mitä minä pelaisin. Lähinnä lasten kanssa tulee pelattua heille sopivia pelejä :)
Carcassonne toimii mainiosti jo nelivuotiaille, kun vähän helpottaa säännöistä. Varsinaisia lastenpelejä löytää lastenpelit-osastolta.
Carcassonne sopii kyllä lastenpeliksikin, kunhan mukana on aikuisia. Kyllä sitä on aika paljon tullut pelattua, mutta Dominion ja erityisesti Catan ajavat kyllä ohi ja kovaa. Tietenkin tämä on mielipidekysymys, mutta maantierosvot, sun muut pistekortit eivät kauaa jaksa suosikkipelinä pysyä. Pelin suosituksi tekee luultavasti kätevä koko ja nopea pelattavuus. Kyllä pelin ideakin on kelvollinen, mutta suosikkipelieni listalla on vähän pidempiä strategiapelejä. Carcassonne ei minulla vain jostain syystä enää lyö niin korkealta läpi.
Minulla oli pitkään aika samanlainen fiilis Carcassonnesta parin vuoden pelaamisen jälkeen, mutta nyttemmin olen taas alkanut arvostaa peliä enemmän ja nostin arvosanani täälläkin viiteen tähteen. Auttoi, kun hommasin iPadin ja peliä tuli pelattua aika paljon tietokonetta vastaan. Ei Carcassonne mikään syvällinen strategiapeli oli, mutta sellaisena vartin pikapelinä se on kyllä todella hyvä, kun ei sotke peruspelin toimivia ja tiiviitä kuvioita millään lisäosilla. Lisäksi pelin säännöt ovat noin pääsääntöisesti fantastisen selkeät.
peli on todellakin pitkähkö lisäosilla…tuntuu jo että kolme lisäosaa alkaa olla maksimi jos peliajan haluaa pitää kohtuullisena
Muutama peli on meillä tosiaan mennyt siinä kun yksi ja sama pelaaja on rohmunnut itselleen neljä, viisi luostaria. Carcassonnen tuurivaikutus on onneksi sellainen, että sitä voidaan pienentää kotisäännöillä ihan ilmankin lisäosia.
Yksi hyvä variaatio on jättää keskeneräiset rakennelmat pisteyttämättä, jolloin torppaamisella on suurempi merkitys (konfliktit lisääntyvät – hyvä vai huono juttu, jokainen päättää itse) ja luostarien merkitys vähenee, kun siitä yhdeksän pisteen potista ei välttämättä saakaan suurinta osaa talteen.
BGG:stä löytyy myös toimivia pisteytysvariaatioita luostareihin ja teihin liittyen. Hyväksi on havaittu.
On niin helppo vaikkei yksinkertainen peli vanhan äijänkin oppia.
En muistanutkaan lautapelien hienoutta. Kiitos Joulupukille.
Onko jotain special mestaa josta löytää lisäosia? Vaikka käytettynä?
Kaikkea mahdollista Carcassonne-rompetta saa ainakin suoraan julkaisijalta eli Lautapelit.fi:stä, käytettyjä kannattaa katsella sieltä, mistä käytettyä tavaraa ylipäätään, esim. Huuto.netistä.
Kiitos Mikko!
Huutonetitin ja googletin jo ajat sitten koko EU.n ja ameriikankin. =)
Special mestana kangasteli Lautapeliharrastajien oma,
”Arizonan autiomaahan rakennettu” varastoalue…
Vaikka Lautapelioppaan piiloitetuilla sivuilla… =)
Well sellaista ei ehkä ole; vielä…
Lautapeliseuran foorumilla on käytettyjen pelien myyntipalsta, mutta eipä siellä juuri Carcassonneja näy, ne kun pidetään itsellä…
Jos (sääntöjen) kieli ei ole ongelma, Saksan Amazonista saa Carcassonne-kamaa varsin halvalla, mutta etenkin pienemmissä lisäreissä hintaero on niin pieni että käytännössä sen häviää postikuluihin. Ja tokihan suomalaista kannattaa tukea ja ostaa Lautapelit.fi:stä, hinta-huvi suhde on kuitenkin Carcassonneissa varsin kohdallaan…
Hei,
Minulla olisi yksi tarkentava kysymys koskien ”kirkot ja kievarit” -lisäosan kirkkoa. Jos kaupunki valmistuu, niin saako itse ”kirkko”-palasta 3 pistettä? Säännöissä ei tätä suoraan kerrota, mutta esimerkkikuvasta jää oletus, ettei kirkkopalaa lasketa kaupungin pisteytyksessä. Onko jollain tarkempaa käsitystä tästä?
Toinen kysymys liittyy ”kirjurit ja kauppiaat” -lisäosaan. Saako sian ja/tai kirjurin sijoittaa huolimatta pellon, kaupungin tai tien voimasuhteista, kunhan niissä on oma seuraaja?
Kiitos jo etukäteen!
Juha, katedraalin esimerkki on hieman harhaanjohtava. Katedraalista saa kolme pistettä. Huomaa, että kaupungissa on yksi laatta, jossa on kaksi osaa kaupunkia: sitä ei kuulu laskea kahteen kertaan, vaan kerran, koska kaupunkipisteet lasketaan laatoista, ei laatoilla näkyvistä kaupungin osista. (Olettaen, että esimerkki on sama, mistä tässä BGG-ketjussa puhutaan).
Sioista ja kirjureista sanotaan ainakin englanninkielisissä säännöissä vain, että ne saa laittaa alueelle, jossa itsellä on seuraaja ja että alueella saa olla muidenkin pelaajien seuraajia. Voimasuhteilla ei siis ole merkitystä.
Kiitos Mikko nopeasta ja selventävästä vastauksesta! Olin tosiaan katsonut esimerkkiä huolimattomasti ja laskenut kyseisen kaksiosaisen kaupunkilaatan kahteen kertaan. Vähän ihmetyttikin, miksei muka katedraalista saisi pisteitä.
Mä haluaisin hankkia Carcassonnen seuraksi jonkun lisäosan, mutten osaa valita. Suositelkaa mulle jotain! Yhden meinasin siis nyt aluksi hankkia ja perusversio mulla on siis toi juhlapainos, jossa ei ole sitä jokea mukana.
Kirkot ja kievarit on ainakin varma valinta, se ei muuta peliä liikaa. Kievarit tekevät teistä vähän tuottoisampia, mikä on ihan hyvä muutos.
Kiitos Mikko vinkistä, taidan tosiaan päätyä nyt sitten tuohon lisäosaan.
Hei. Innostuttiin pitkästä aikaa uudestaan lautapeleistä ja tuli hankittua muutamia kehuttuja pelejä.
Carcassonnea ollaankin sitten pelattu oikein urakalla. Erinomainen peli, mutta säännöistä olisi muutama kysymys.
Meille on uusin versio pelistä, jossa tuli joki ja apotti mukana.
Katsoin jostain videosta, että kahden laatan kaupungista saisi vain kaksi pistettä, mutta tässä meidän Carcossonnen säännöistä ei ole asiasta mainintaa, joten ollaan annettu neljä pistettä. Lisäksi jos teen jos teen tuollaisen kahden laatan kaupungin, jolla ei ole ennestään seuraajaa, niin voinko laittaa siihen jälkimmäiseen laattaan seuraajan ja ottaa sen heti pois ja kuitata ne neljä pistettä?
Toni, tuosta on tosiaan ollut kahta sääntöä, mutta nykyinen oikea sääntö on, että kahden laatan kaupungista saa neljä pistettä.
Täällä ollaan myös innostuttu tuosta pelistä. Tällä hetkellä omistan tuon 2. Painoksen peruspelistä, jossa tosiaan tuli nuo joki ja apotti mukana. Huomenna olisi tarkoitus hankkia kirkot ja kievarit lisäosan 2. Painos. Onko noista muista lisäosista tulossa 2. Painosta? Jos on , niin onko se seuraava sitten kirjurit ja kauppiaat? Ja mikä on minilisäosien laita?
Nekku, eiköhän kaikista lisäosista ole tulossa uudet painokset, se vain ottaa aikansa. Minilisäosista en osaa sanoa. Kirjurit ja kauppiaat pitäisi tulla toisena, kyllä.
Okei, sitä hieman arvelinkin. Uusia lisureita odotellessa.
Hei, tuli ostettua Viestit minilisäosa, ja haluaisin kysyä loppupisteyksestä. Eli kun tavallisen seuraajan ja viestinviejän nappulan pisteet lasketaan yhteen, tarkoittaako se sitä, että toista nappulaa siirretään sen tuloksen verran. Esim. Kummatkin nappulat ovat 30 pisteen kohdalla, eli yhteensä 60 pistettä. Toinen nappula menee pois ja toista siirretään 60 pistettä eteenpäin. Ymmärsinkö oikein vai laskinko väärin.
Ei, vaan siirretään toista 30 pistettä, niin että jäljelle jäävä ainoa nappula näyttää kokonaispisteet eli 60 pistettä.
Ok. Kiitos.
Vielä yksi kyssäri. Meillä on tosiaan se 2015 versio, jossa tuli joki ja apotti lisäosat.
Peltojen laskenta säännöistä en löytänyt mainintaa joesta. Ollaan sitten pelattu niin, että joki ei jaa rajoja ja tiet rajaa niinkuin säännöissä sanotaan. Näin meillä, miten muilla?
Toni, joki katkaisee pellot siinä missä tiekin.
Okei. Kiitti Mikko vastauksesta. Näin vähän ajattelinkin, mutta kun sääntökirja ei siitä mitään sanonut, niin ei otettu omiin sääntöihin mukaan. Otetaan nyt sitten jatkossa kun kuitenkin erilaisissa porukoissa tätä tulee pelattua.
Näköjään. Eipä tullut kääntäessä mieleen, eikä näemmä Hans im Glückille uutta sääntökirjaa tehdessä. Kaipa se on koettu niin ilmeiseksi, etteivät pellot jatku joen yli. Missään nimessä ne eivät sitä tee, sehän on yksi tuon jokilisäosan tärkeimmistä tehtävistä.
Terve, tuli ostettua lisäosa kärryt ja kartanot. Pelatessa tullut epäselvyyttä, että saako kartanon asettaa sellaiselle pellolle, jossa itsellä ei ole yhtään seuraajaa mutta muilla pelaajilla on? Selkeää ohjetta säännöissä ei tähän ole muuta kuin että tietysti siihen on kartanon asettajan pelattava itse ensin sopiva laatta, johon kartanon voi laittaa. Olemme pelanneet niin, että kartanon voi asettaa olipa pelaajalla pelloilla seuraajia tai ei.
Markus, kartano ei välitä siitä, onko pellolla seuraajia ja keneltä. Ainoastaan toinen kartano estää kartanon pelaamisen.
Kiitos vastauksesta. Toinenkin kysymys, jota olemme miettineet, vietteleekö linnanneito myös kirjurin viedessään muut ritarit, jos sen pelaa jo miehitettyyn kaupunkiin. Vai jääkö kirjuri kaupunkiin yksistään kaupunkiin?
Markus, säännöt puhuvat vain ritareista. Kirjuri ei ole ritari.
Kiitos, näin olemme myös tulkinneet.
Hei, ostin basaarit ja bastionit lisäosan, ja haluaisin kysyä parista laatasta:
1. Yhdessä laatassa on basaari ja sen vieressä talo, jonka lähellä on lampi. Onko tämä kievari?
2. Yhdessä laatassa on kaupunki, jonka sisällä näyttäisi olevan luostari. Pitääkö pelaajan siis valita, ottaako hän kaupungin vai luostarin?
1. Kyllä ne minusta ihan tavallisilta kievareilta näyttävät.
2. Jep, se on ihan normaali luostari, vain kaupungin sisällä. Seuraajan saa tietysti pelata kerralla vain toiseen, ihan samoin kuin vaikkapa tien ja luostarin yhdistävälle laatalle. Nokkela saa molemmat pelaamalla luostarin omaan kaupunkiin.
Kiitos vastauksista. Muutama kysymys vielä bastioneista:
1.Voiko bastionin asettaa silloin, kun se heti pisteytetään? Esim. Pelajaa rakentaa pikkukaupungin. Laatan asettaminen valmistaa kaksi lähellä olevaa luostaria. Saako pelaaja asettaa bastionin ja ottaa toisesta luostarista yhdeksän pistettä?
2.Saako pelajaa ottaa bastionilla myös omasta alueesta pisteet? Esim. Pelaaja valmistaa viiden pisteen tien. Tien yksi laatta on kyseisen pelaajan bastionin lähialueella. Ottaako pelaaja tien viisi pistettä vai myös bastionin viisi pistettä?
Toivottavasti ymmärsit:)
1. Ymmärsin, että bastioni pelataan nimenomaan heti pisteytyksessä. Jos yhtä aikaa valmistuu useampi kohde, ne saa tietääkseni pisteyttää haluamassaan järjestyksessä, eli kyllä, minä ainakin hyväksyisin tuollaisen siirron.
2. Sillä, kenen omistama alue valmistuu, ei ole bastionin kannalta mitään merkitystä. Bastionillahan on nimenomaan pakko ottaa ensimmäisenä valmistuvan kohteet pisteet, halusi tai ei, riippumatta siitä kenen hallussa alue on tai onko siellä seuraajaa ollenkaan. Eli kyllä, omasta tiestä saa viisi pistettä tiestä ja viisi pistettä bastionista.
Kiitos vastauksista. Ohjekirja ei kertonut näistä jutuista kovin tarkasti. Itse ajattelin nämä tilanteet juuri näin. Halusin vain varmistaa. Kiitos!
Nää kysymykset ei ikinä lopu:)
Jos pelaajalla on kaksi omaa bastionia oman kaupungin vieressä, ja kolmas bastioni, joka on vastustajan ja sijaitsee myös kaupungin vieressä, toimitaanko näin:
Pelaajaja pisteyttää kaupungin. Sen jälkeen hän pisteyttää omat kaksi bastionia samoilla pisteillä, eli toisin sanoen kolme kertaa kaupungin pisteet. Sen jälkeen vastustaja pisteyttää oman bastionin kaupungin pisteillä. Miten sitten toimitaan, jos kaksi yhden pelaajan bastionia ja toisen pelaajan yksi bastioni ovat samalla vaikutusalueella ja sitten jokin asia pisteytetään siinä vieressä?
Niin monimutkaista:-/
Ei se ole monimutkaista, vaan mutkistat tätä asiaa ihan itse =) Ei sillä ole mitään väliä, kenen bastioneita siinä vieressä on.
Asia on näin yksinkertainen: jos bastionin vieressä valmistuu jotain, bastioni pisteytetään.
Tämä ihan riippumatta siitä kenen bastioni se on ja kenen se pisteytettävä alue on, vai onko kenenkään – bastionihan toimii, vaikka valmistuva alue olisi ilman seuraajia.
Okei, kiitos:)
TAAS kysymyksiä:
1. Voiko silta päättää tien niin, että sillan toisella puolella olevalla laatalla ei ole tietä vaan peltoa?
2. Saako maantierosvo- ja kuningaslaatan jos ITSE rakentaa suuremman tien tai kaupungin kuin edellisen, vaikka ei omistaisikaan kyseistä kaupunkia/tietä.
3. Jos pelaajalla on oma luostari ja oma pyhättö vierekkäin, onko haaste silloin käytössä?
1. Ei. Silta on tie, joten sillan perään ei saa pelata laattaa, jossa tie ei jatku, ellei sitten pelaa laatalle saman tien siltaa.
2. En nyt ihan ymmärrä kysymystä. Maantierosvo ja kuningas menevät sille pelaajalle, joka rakentaa pelin aikana suurimman tien ja suurimman kaupungin, siinä ei liene mitään epäselvää? Järjestyksellä on sikäli väliä, että laattaa ei saa ottaa jos tekee yhtä suuren, pitää mennä ohi.
3. Ei, pitää olla toisen pelaajan hallitsema luostari tai pyhättö.
Kiitos vastauksista. Tarkoitin tuossa kakkos kysymyksessä sitä, että jos laitan laatan kaupunkiin, joka on toisen pelaajan, ja tämä kaupunki on sillä hetkellä suurin, kumpi saa kuningaslaatan? Laatan asettaja vai kaupungin omistaja?
Aivan. Kyllä, bonuslaatta menee todellakin pelaajalle, joka rakentaa sen suurimman kaupungin tai tien valmiiksi. Eli viimeisen laatan asettaja saa kuningas- tai maantierosvolaatan.
Ok:)
Hei, mulla on taas asiaa… eli luin Carcassonne sivustolta tuosta Kreivi lisäosasta, ja siellä sanotaan, että tuo Kreivi toimisi eri tavalla:
”Aina, kun pelaaja saa pisteitä, Kreivi suorittaa jonkun toiminnon, riippuen siitä missä korttelissa Kreivi on. Toiminto voi esimerkiksi antaa lisäpisteitä tai vangita pelaajan seuraajan joksikin aikaa. Pelaajien täytyykin olla valppaana Kreivin suhteen.”
Normaalistihan Kreivi toimii niin, että sinne kaupunkiin voi jemmata niitä seuraajia ja sieltä voi siirtää niitä pisteytettäviin alueisiin. Onko tietoa tuosta toisesta sääntövariantista?
Kreivihän tekee kahta asiaa: toinen on se, että jos pisteyttää jotain, mistä ei saa pisteitä, saa siirtää yhden seuraajan kreivin kaupunkiin ja myöhemmin sopivan pisteytyksen kohdalla seuraajan saa siirtää kaupungista pisteytettävälle alueelle. Tätä tarkoittaa tuo lisäpisteiden antaminen.
Sen lisäksi kun pelaaja pelaa seuraajan kreivin kaupunkiin, hän saa siirtää kreiviä johonkin kaupungin kortteleista. Korttelista, jossa kreivi on, ei saa siirtää seuraajia laudalle. Tähän siis viitataan seuraajien vangitsemisella.
Eli ei ole kyse mistään toisesta sääntövariantista, vaan ihan niistä oikeista ja alkuperäisistä Kreivin säännöistä, sinulta vain puuttuu niistä puolet eli tuo kreivin liike kaupungissa.
Aaa… nyt ymmärsin. Tulkitsin sen tekstin eri tavalla…
Pieni epäselvyys kärryistä. Ohjeissa sanotaan, että kärryä ei saa siirtää valmiille tielle, mutta voiko kärry kulkea valmiin tien läpi toiselle tielle, kaupunkiin tai luostariin. Ja voiko kärry kulkea samaa tietää pitkin monta kertaa saman pelin aikana?
Nekku, jos nyt oikein ymmärsin mitä kysyt niin vastaus on ei. Kun kärryn tie, kaupunki tai luostari valmistuu, kärry pitää siirtää valmistuneen alueen vieressä olevalle alueelle. Se ei siis voi kulkea valmistuneen tien läpi.
Toki jos kärry on tiellä, se voi rullata tätä tietä pitkin ja poistua tieltä kummasta päästä tahansa, mutta jos kärry on vaikkapa luostarissa, se ei voi lähteä tietä pitkin ajelemaan mennäkseen jonnekin kauemmas, vaan se on mentävä tästä luostarista lähtevälle tielle, jos sellainen on.
Kärry ei siis voi kulkea samaa tietä pitkin monta kertaa, koska kun tie on valmis, kärry ei voi koskaan enää palata sille.
Thanks:)
Hei!
Olen aikoinaan hankkinut Carcassonne peruspelin sekä lisäosat 1-8 (ja lisäksi muutamia erikoisuuksia, kuten joidenkin saksalaisten pelilehtien mukana tulleita lisälaattoja sekä oivallisen Kataarit -lisäosan). Pelaaminen loppui sittemin vuosiksi vanhemmuuden mukanaan tuoneisiin haasteisiin, mutta nyt olen kaivanut pelit uudelleen esiin ja alkanut pelata tyttäreni kanssa.
Olen käynyt läpi pelin sääntöjä ja tullut siihen olettamukseen, että nykyään käytetään uutta peltopisteytystä (3p/kaupunki pellolla) ja pikku kaupungista saa myös neljä pistettä. Tämä aiheuttaa jonkin verran tulkintahankaluuksia niiden lisäosien kanssa, joiden säännöissä on käytetty vanhaa pisteytystä.
Lisäosan Basaarit ja Bastionit säännöissä törmäsin erikoisuuteen: ”Maatilalla oleva linna on 5 pisteen arvoinen, kun pelissä on mukana lato (5. laajennus). Mikä ihmeen lato? 5. lisäosa on kokoelma pieniä lisäosia (joki, kreivi ja kuningas), mutta mitään latoa en sieltä löytänyt.
Luulen, että hankin vielä sen 9. lisäosan niin kauan kuin sitä on saatavilla, jotta kokoelmastani ei mitään olennaista puuttuisi. Ja toinen juttu on se, että tuo 9. lisäosa taitaa edelleen ollut tehty sillä vanhalla kunnon piirrosjäljellä, joka sopisi siis yhteen vanhan peruspelin kanssa.
Ja kohtalaisen varma olen siitä, että katapultti pysyy edelleen laatikossaan. Yksi kerta riitti sen kanssa.
Monia hauskoja hetkiä on tullut pelin parissa taas vietettyä. Kiitokset vielä asiantuntevasta sivustosta, josta on ollut paljon apua sääntöjen selvittämisessä.
JP
JP, viides viittaa tuossa alkuperäiseen numerointiin, jossa viidentenä on Kärryt ja kartanot. Lato on siis kartano.
Hei, hienoa, että jaksat vastata kärsivällisesti kysymyksiin!! Meillä on tarkentava kysymys Carcassonneen, mutta esitän sen tarkennusten jälkeen. Nyt kysyn, mitä lautapeliä suositat Carcassonneen hullaantuneille, jotain muutakin voisi kokeilla. Aikuisia pelaajia 4 tai 5. Kiitos vinkeistä.
Arja, jonkin verran rajoittaa valikoimaa tuo viides pelaaja, mutta hyviä, suunnilleen Carcassonnen tasoisia suomeksi ilmestyneitä pelejä ovat muun muassa Menolippu, Kingdom Builder, Bohnanza, Honshu, 7 Wonders ja Alhambra.
Moikka. Onko neljännestä lisäosasta tehty vanhasta versiosta uutta painosta lainkaan? Jjossa on kannessa ja laatoissa tornin kuva. 1-3 ja 5 lisäosista uusinta painos on tehty. 6-9 tulivatkin jo heti alkuunsa symbooleilla. Itse olen saanut lisäosa kakkosen hommattua itselle näistä ja muut 1, 3-5 on on hakusessa.
Marko, en tiedä; asiaa kannattaa tiedustella suoraan Lautapelit.fi:ltä.
Hei!
Mistäköhän lähtien Suomessa on myyty Carcassonnea uudemmilla peltosäännöillä? Näppituntumalla sanoisin, että ensimmäisen piirrosversion noin viidenteen lisäosaan asti vähintään käytössä oli alkuperäinen tapa laskea maanviljelijöiden ja 2 palan kaupunkien pisteet.
Kyselen vain tässä päivittäessäni sivua http://juhani.iki.fi/carcassonne/, joka toki ei ole enää niin tarpeellinen, kun Suomessakin peliä myydään nykyään niillä uudemmilla säännöillä.
Juhani, varman tiedon saa Lautapelit.fi:ltä, minun fiilikseni on että säännöt yhtenäistettiin muun maailman kanssa vasta uudessa laitoksessa 2015, mutta varmaksi en tiedä.
Ostin juuri Carcassonnen ja kysyisin, että jos puutarha jää kesken, kun peli loppuu, saako siitä loppupisteytyksessä siis samaan tapaan pisteitä kuten luostareista?
UusiPelaaja, kyllä, apottien pisteytys toimii joka suhteessa ihan samoin kuin luostarien, myös tuossa. Englanniksi säännöissä lukee näin: ”The abbot also has another special ability. On your turn during action 2 (Placing a meeple), if you decide not to place a meeple, you are allowed to take back your abbot. If you do so, you score as many points as the abbot is worth at that time, exactly like an end game monastery final scoring. During final scoring, abbots are scoring in the same manner.”
Hei! Ohjeessa puhutaan ”lossillisen tien” jatkamisesta – tarkoittaako tämä sitä että lossipalikan tulee olla rakennettuna tämän tien päähän? Eli toisin sanoen jos jatkaa vain laituriin päättyvää tietä niin lossipalikkaa ei saa siirtää sen tien jatkoksi?
Toinen lossikysymys, josta on peliporukassa kahta mielipidettä, voiko koskaan muuttaa toista lossia pelatusta laatasta lähtien?
Hei! Jos minulla ei ole ukkoja jäljellä ja saan ukon vapaanksi omalla laatallani. Saanko siirtää sen vapautetun ukon seuraavaan kohteeseen samalla vuorolla?
Mila, et saa. Järjestys on selvä: 1. pelaa laatta, 2. pelaa seuraaja, 3. pisteytä valmiit kuviot. Kun seuraaja vapautuu vaiheessa 3, et voi enää palata vaiheeseen 2 pelaamaan sitä.
Moi.
Meillä on vuoden verran pelattu carcassonnea lähes joka viikonloppu ja kaikki lisäosat on tullut hankittua. Ihan loistava peli siis. Ongelmatilanteisiin on löytynyt apu täältä tai ohjeita tarkemmin tulkitsemalla, mutta nyt on kaksi ongelmaa, joita tulkitsemme eri tavoin.
1. Voiko suurluostari-laattaa pelata viimeisenä laattana, eli kun kaikki muut palat on jo pelattu? Jos voi, niin jos perus laatat loppuvat pelaajan 1 kohdalla, pelaajalla 2 ei ole suurluostaria, mutta pelaajalla 3 sellainen on. Voiko siis pelaaja 3 laittaa laattansa peliin?
2. Toinen kysymys koskee kreivi ja kuningas lisäosaa, jossa pisimmän tien ”omistaja” saa pisteitä jokaisesta valmiista tiestä. Tämä ohje on hyvin selkeä, paitsi yhden laatan kohdalla. Eli ensimmäisessä lisäosassa on laatta, jossa on risteys, sekä kaksi alkavaa kaupunkia. Näihin kaupunkeihin siis menee pikkuruiset tiet. Lasketaanko nämä valmiiksi teiksi? Ohjeessa näistä puhutaan tie nimityksillä ja että ne on olemassa vain peltojen jakamista varten. Näihin teihin ei kuitenkaan voi asettaa seuraajaa, eli ne ovat valmiita teitä jo alunperinkin. Tässä on nyt pehjerauha koetuksella, kun ei tiedetä kumpi voitti. ?
Maaria, säännöissä ei suurluostarin kohdalla puhuta mitään pelin loppumisesta, eli se ei vaikuta siihen. Peli siis loppuu edelleen siihen, kun viimeinen laatta nostetaan. Sen mukaan suurluostaria ei saisi pelata. Löysin kuitenkin sellaisen tiedon, että Rio Granden Big Box -pelin säännöissä sanottaisiin, että pelin loputtua jokaisella pelaajalla on vielä tilaisuus pelata pelaamaton suurluostari vuorojärjestyksessä. Sen perusteella pelaaja 3 voisi suurluostarinsa vielä pelata. Tässä on nyt sen verran risteävää tietoa, että kannattaa varmistaa ennen peliä, että kaikilla on sama käsitys säännöistä, kovin suurta merkitystä ei ole miten päin pelaa.
Minä en laskisi noita pikkuteitä teiksi, koska niille ei voi pelata seuraajia. Ne eivät minusta silloin täytä ”valmiin tien” tunnusmerkkejä. Virallista vastausta en osaa tähän kuitenkaan sanoa.
Haluttaisiin varmistaa tuosta viljaympyrät lisäosasta, että onko niin että sen pelattua voi ottaa pois tai laittaa pelilaudalle myös halutessaan ison seuraajan normaalin sijaan?
Iris, Carcassonne: The Complete Annotated Rules täsmentää tätä sillä tavalla, että viljaympyröillä voi siirrellä seuraajia, ja seuraajiksi lasketaan tavalliset seuraajat, isot seuraajat, pormestarit, vankkurit ja haamuseuraajat. Possut, kirjurit, ladot ja lammaspaimenet puolestaan eivät ole seuraajia, joten niitä ei saa käsitellä viljaympyröillä.