Campaign Manager 2008

Maailman suurin peli on Yhdysvaltain presidentinvaalit. Niissä kummankin pääehdokkaan kampanjoihin kerätään miljardiluokan budjetti vain muutamissa kuukausissa. Kampanjastrategiaa mietitään huolella. Pohditaan oman ehdokkaan hyviä puolia ja etsitään vastapuolelta heikkoja kohtia. Asioiden lisäksi mietitään myös sitä, minne alueille kampanjan kärki suunnataan. Yhdysvalloissa on käytössä osavaltiokohtainen valitsijamiesjärjestelmä, ja osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet. Osa osavaltioista on perinteisesti jomman kumman valtapuolueen — republikaanien tai demokraattien — käytännössä varmaa tukialuetta, mutta sitten löytyy niitäkin osavaltioita, joissa yhdenkin ihmisen äänellä on oikeasti merkitystä.

Kuulostaako lautapeliltä? Aivan, ja Twilight Strugglesta sekä 1960: Making of the Presidentistä tuttu poliittisten lautapelien konkari Jason Matthews onkin yhdessä Christian Leonhardin kanssa tarttunut aiheeseen, ja näin on syntynyt Campaign Manager 2008, hienosti noin 45 minuuttiin tiivistetty Barack Obaman ja John McCainin kamppailu vaa’ankielivaltioista vuoden 2008 vaaleissa.

Kuka voittaa osavaltiot?

Campaign Manager 2008 on kaksinpeli: toinen ottaa hoitaakseen Obaman kampanjan, toinen puolestaan McCainin. Tarkoituksena on voittaa puolelleen riittävän monta valitsijamiestä 20 vaa’ankieliosavaltiosta. Jokainen osavaltio on jaettu kahteen pääkysymykseen, talouteen ja puolustukseen, ja osavaltion valitsijamiehet voittaa itselleen saamalla yksipuolisen kannatuksen sen pääkysymyksessä. Näissä kysymyksissä Obamalla ja McCainilla on osavaltiosta riippuen jonkin verran pohjakannatusta, ja lisäksi niissä on äänestäjiä, jotka eivät ole vielä päättäneet kantaansa — juuri heitä, joihin kampanja pitää kohdistaa!

Kumpi on pääkysymys osavaltiossa, riippuu tilanteesta, mutta siihen pystyy vaikuttamaan. Jos talous näyttää itselle vahvemmalta, kannattaa yrittää vaikuttaa myös siihen, että se valikoituu osavaltion pääkysymykseksi. Pääkysymyksen lisäksi jokaisessa osavaltiossa on nimettynä kaksi erilaista avainäänestäjäryhmää, kuten vanhukset, naiset, latinot, korkeasti koulutetut, juutalaiset konservatiivit ja niin edelleen. Myös siihen, kumpi osavaltion avainryhmistä on se tärkeämpi, voi omalla pelillään vaikuttaa. Näihin avainryhmiin vaikuttaminen määrää usein alunperin neutraalien äänien kohtalon.

Osavaltion voittamiseen tarvitaan osavaltiosta riippuen kolmesta viiteen kannatuspistettä. Eri osavaltioiden antamat valitsijamiesmäärät poikkeavat melko reippaastikin toisistaan, esimerkiksi Florida antaa yksin enemmän valitsijamiehiä kuin Montana, New Hampshire, West Virginia, Nevada ja New Mexico yhteensä. On siis tärkeää voittaa juuri oikeissa valtioissa.

Pelin kulku

Pohjimmiltaan Campaign Manager 2008 on korttipeli. Alussa kummankin pelaajan pitää kasata oma kampanjapakka. Kumpikin nostaa 45 kortin pakastaan aina kolme korttia kerrallaan, pitää niistä yhden ja heittää kaksi muuta pois. Näin pelaajalle muodostuu 15 kortin pelipakka, jolla koko varsinainen presidenttipeli pelataan.

Varsinaisen pelin aikana pelaaja voi vuorollaan joko nostaa pakastaan kortin tai pelata kädestään kortin ja toteuttaa siinä olevan toiminnon. Toiminnot voivat antaa yhden tai kaksi kannatuspisteen jompaan kumpaan kysymykseen yhdessä osavaltiossa, siirtää keskustelua yhden tai kaksi pykälää kohti toista kysymystä, vaihtaa avainäänestäjäryhmää tai kaapata neutraalit äänestäjät puolelleen. Lisäksi joihinkin vahvimpiin kortteihin liittyy ”likaista peliä”, joka aiheuttaa äänestäjissä vastareaktion, ja noppaa heittäen myös vastapuoli saa jonkin edun.

Kerrallaan pelissä on neljä osavaltiota, ja toimintonsa saa pelata mihin osavaltioon tahansa. Usein käykin niin, että jotkut osavaltiot makaavat pöydällä pitkään koskemattomina, ja toisista kamppaillaan lähes verissä päin.

Kun yksi osavaltio ratkeaa, ottaa pelaaja siitä saatavat valitsijamiehet puolelleen, ja valitsee haluamansa uuden valtion peliin. Tällöin paljastetaan aina myös uutispakasta yksi tapahtuma, joka vaikuttaa johonkin pelissä olevista osavaltioista. Peli päättyy heti, kun jompi kumpi pelaajista on saavuttanut maagisen 270 valitsijamiehen rajan.

Pakka kuntoon!

McCainin ja Obaman todellisten kampanjoiden avainideat on saatu abstrahoitua peliin hyvin. McCainin kortit korostavat hieman puolustuspolitiikkaa, Obama kampanjoi taloudesta. Eri puolet pystyvät myös vaikuttamaan hieman eri tavoin eri avainäänestäjäryhmiin. Pelaajien 45 kortin pakat, joista kampanjapakat valitaan, eivät siis ole aivan identtiset, mutta Campaign Manager 2008 on silti erittäin hyvin tasapainossa. Obama aloittaa pelin 157 valitsijamiehestä ja McCain 155:stä, mutta käytännössä tällä erolla ei ole pelin kannalta mitään merkitystä. McCainilla on hieman enemmän lähtöpisteitä pelattavissa osavaltioissa.

Kampanjapakan suunnittelu ja toimivaksi tekeminen on koko pelin kannalta kriittinen. Jos pakka ei toimi, ei pelistä tule mitään. On selvää, että pakasta pitää löytyä molempiin pääkysymyksiin vaikuttavia kortteja, pääkysymystä vaihtavia kortteja ja avainäänestäjäkortteja, mutta oikean tasapainon löytäminen vain 15 kortin pakassa (ja käytännössä noin 3-5 kortin kädessä) ei välttämättä ole helppoa. Lisäksi ajoitus on tärkeää: kun 27 valitsijamiehen Florida, 21 valitsijamiehen Pennsylvania tai 20 valitsijamiehen Ohio tulevat peliin, on käden oltava heti valmis taisteluun. Pikkuvaltiot saavat tällöin odottaa. Joskus on myös pakko antaa joidenkin osavaltioiden mennä käsistä, jos haaviin on uimassa isompi kala.

Poliittinen kaksinkamppailu

Jason Matthewsin ja kumppaneiden poliittisten kaksinpelien sarja on Campaign Manager 2008:n kohdalla jalostunut erittäin napakaksi ja nopeaksi korttipeliksi, jossa käytännössä jokainen siirto on merkittävä. Yksittäinen osavaltio saattaa ratketa vain yhden tai kahden vuoron aikana, joten kovin pitkästä pelistä ei ole kyse — pisimmilläänkin peli kestänee noin tunnin. Vaaliteema on erittäin tiiviisti mukana alusta loppuun, vaikka periaatteessa kyse on pohjimmiltaan alue-enemmistöjen hankkimisesta. Korteissa on toimintotekstin lisänä aina myös jokin uutiskuva aidosta vaalikampanjasta, ja samoin korttien nimissä (mm. ”Yes, we can”, ”The Governator” jne.) on haettu vahvasti tunnelmaa. Komponenttien graafinen toteutus on oivallinen.

Strategiaa ja taktiikkaa on pelissä mukana sopivasti pakanrakennuksen ja eri valtioiden pelaamisen ajoittamisen muodoissa, ja pieneen tuurielementtiinkin on syytä varautua. Peli on myös helppo opettaa, ja omaksumiskynnystä helpottaa valittavissa oleva aloittelijapakka, johon valikoidaan ennalta määrätyt pelin eri puolia ja toimintomahdollisuuksia monipuolisesti esittelevät 15 korttia. Ensimmäisessä pelissä tätä pakkaa kannattaa käyttää, mutta sen jälkeen pelin suola on nimenomaan oman pakan virittely taistelukuntoon.

Kokonaisuutena Campaign Manager 2008 on hyvä, tiukka kaksinkamppailu, jossa riittää pureksimista ja pelaamista pitkäksi ajaksi. Mielenkiintoisen pelikokemuksen lisäksi se tarjoaa myös leikkauksen Yhdysvaltain nykypolitiikkaan, ja teemasta kiinnostuneille se voi toimia hyvänä porttina myös muiden lautapelien pariin.

Faktat Campaign Managerista

Pituus: 40-60 min.