Kategoriat
Peliarvostelut

Brawling Barons

Brawling Barons on näennäisen yksinkertainen kädenhallintapeli, joka paljastuu lähemmässä tarkastelussa strategisesti yllättävän haastavaksi. Peli vaatii kykyä ennakoida tulevia tapahtumia ja ajoittaa oleelliset siirrot oikein. Yhdestä 54 kortin pakasta muodostuvaksi peliksi Brawling Barons on hämmästyttävän monipuolinen.

Pelin idea

Brawling Baronsin kansiPelaajat ovat paroneja, jotka rakentavat omia kaupunkejaan. Kaupungeissa on siviilejä, sotilaita ja rakennuksia. Yleensä voittava taktiikka vaatii näiden kaikkien käyttämistä.  Jokainen siviili ja sotilas antaa pelaajalle jonkun edun ja jokaisen niitä voi maksamalla muuttaa paremmiksi yksilöiksi.

Sotilaat pysyvät paremmiksi päivitettyinäkin sotilaina, mutta siviilikortteja saa maksamalla muutettua rakennuksiksi. Myös rakennukset antavat pelaajille uusia etuja. Niillä on toinenkin tärkeä tehtävä. Jokaisesta rakennuksesta saa pelin lopussa yhden voittopisteen. Toinen tapa kerätä pisteitä on lähettää omia sotilaitaan kuninkaan joukkoihin, jolloin sotilaat eivät enää ole pelaajan käytettävissä, mutta antavat lopussa kukin kaksi pistettä.

Kortit

Pakassa on siviilikortteja, sotilaskortteja, toimintakortteja ja kuninkaan apu -kortteja. Siviilikortteja on 22. Niistä kaikki ovat alkujaan peltotyöläisiä, mutta se miksi ne muuttuvat maksamalla vaihtelee. Muutamat korteista voi muuttaa tilallisiksi tai pormestareiksi, jotka antavat tavallista peltotyöläistä suurempia hyötyjä. Peltotyöläinen parantaa resurssien tuottoa yhdellä. Tilallinen parantaa sitä kahdella. Pormestari puolestaan antaa pelaajan nostaa yhden kortin tavallista enemmän käteensä vuorollaan.

Suurin osa peltotyöläiskorteista on muutettavissa rakennuksiksi. Rakennuksista yleisin on maatila, jonka hyöty on siinä, että se antaa kaupunkiin tilaa yhdelle uudelle peltotyöläiselle. Parakki antaa tilaa kahdelle uudelle sotilaalle. Nämä ovat yleisimmät rakennukset. Muut rakennukset ovat kalliimpia rakentaa, mutta ne myös antavat parempia etuja pelaajalle.

Sotilaskortteja käytetään vastustajan korttien tuhoamiseen ja oman kaupungin suojaamiseen. Jokaisella pelin kortilla on puolustusarvo, joka on sama kuin kortin hinta. Jokaisella sotilaskortilla on oma hyökkäysarvonsa, joka vaihtelee käyttötarkoituksen ja korttityypin mukaan. Kaikki sotilaskortit ovat aluksi aseenkantajia, joiden hyökkäysarvo on yksi. Maksamalla kortteja voi muuttaa paremmiksi. Parempia sotilaskortteja on kuutta erilaista tyyppiä.

Siviili- ja sotilaskorttien lisäksi pakassa on toimintakortteja. Niillä voi parantaa hyökkäystä tai puolustusta, saada ylimääräisiä toimintoja tai poistaa vastustajan kortteja pelistä. Toimintakortteja on yhteensä 13. Loput viisi korttia ovat kuninkaan apu -kortteja. Niistä jokainen antaa jäljessä olevalle pelaajalle jonkun edun, jonka voi käyttää milloin haluaa. Nämä kortit vähentävät todennäköisyyttä siihen, että toinen pelaajista pääsisi karkaamaan tavoittamattomaan johtoon.

Toimintavaihtoehdot

Maalaisesta tulee torni.
Yksinkertaisesta maalaisesta tulee muutamalla resurssilla puolustustorni.

Pelaajalla on vuorollaan useita eri toimintavaihtoehtoja, mutta jokaisella vuorolla käytetään vain yhtä niistä. Vuorollaan voi muun muassa ottaa resursseja. Normaalisti otetaan vain yksi resurssi, mutta peltotyöläiset ja tilalliset nostavat otettavien resurssien määrää.

Resurssien ottaminen ja niillä maksaminen on toteutettu nerokkaasti. Ottaessaan resursseja pelaaja ottaa nostopakasta kortteja omaan resurssipakkaansa. Kortteja ei katsota eikä korttien tyypillä siten ole tässä yhteydessä mitään merkitystä. Maksaessaan resursseilla pelaaja palauttaa omasta resurssipakasta kortteja nostopakan päälle.

Tällä mekaniikalla saadaan, paitsi toteutettua resurssienhallinta ilman erillisiä kortteja tai chippejä, myös lisättyä peliin yksi oleellinen taktinen aspekti. Peli nimittäin loppuu heti, kun nostopakka on loppunut. Näin resursseja käyttämällä saa hankittua lisäaikaa itselleen ja resursseja ottamalla saa saatettua peliä kohti loppua. Tarkkana on kuitenkin oltava. Tasatilanteessa pelin voittaa se, joka ei vuorollaan lopettanut peliä.

Pelaajalla on myös mahdollisuus ottaa lisää käsikortteja. Näitä saa tavallisesti vain yhden, mutta pormestari ja taverna nostavat otettavien korttien määrän kahteen. Pelaaja voi ottaa kortin joko nostopakasta tai näkyvillä olevasta marketista, jossa on kokoajan tarjolla kolme korttia.

Vuorollaan on mahdollista lisätä kaupunkiinsa kädestään siviilejä tai sotilaita. Jokaisen kortin lisääminen maksaa yhden resurssin. Kaupungissa olevia siviileitä tai sotilaita voi myös parantaa maksamalla kortissa näkyvän parannushinnan. Kaikki kortit on jaettu kahteen osaan. Toisella puolella on joko aseenkantaja tai peltotyöläinen ja toisella puolella joko parempi sotilas, parempi siviili tai rakennus. Kortin kääntämishinta vaihtelee kahden ja viiden resurssin välillä.

Sotilasjoukkojen liikuttaminen on yksi toimintavaihtoehto. Kaupungista sotilasjoukot voivat liikkua kaupunginmuurille. Tällä on se vaikutus, että jos muurilla on yksikään sotilas, vastustaja ei voi hyökätä pelaajan kaupunkiin tuhoamatta ensin muurilla olevia joukkoja. Sotilaat eivät voi koskaan siirtyä muurilta takaisin kaupunkiin. Muurilta sotilaita voi siirtää kuninkaan armeijaan käyttämällä toisen liikkumistoiminnon. Kuninkaan armeijaan siirretyt joukot eivät ole enää pelaajan käytettävissä, mutta jokaisesta siellä olevasta kortista saa lopussa kaksi pistettä.

Sotilaskortteja käytetään myös vastustajan korttien kimppuun hyökkäämiseen. Jokaisen kortin puolustusarvo on sen hinta. Sotilaskorttien hyökkäysarvo vaihtelee sotilaan tyypin mukaan. Katapultti esimerkiksi on vain kolmen arvoinen siviilejä ja sotilaita vastaan, mutta jopa yhdeksän arvoinen rakennuksia tuhottaessa. Hyökätessä on hyökkääjän joukkojen arvon oltava vähintään sama, kuin puolustajan kohteen arvo. Tällöin kortti tuhoutuu, tai jos se on käännetty, se kääntyy takaisin huonommalle puolelleen. Jos hyökkäys on voimakkuudeltaan vähintään kaksinkertainen puolustavan kohteen arvoon nähden, kohde ei käänny, vaan se tuhoutuu suoraan. Rakennukset eivät voi koskaan kääntyä takaisin maanviljelijöiksi. Rakennuksen tuhotakseen on siis aina hyökättävä tuplasti rakennuksen arvon voimalla. Kaikki hyökkäykseen osallistuneet joukot kääntyvät takaisin huonommalle puolelleen, tai jos ne ovat aseenkantajia, ne poistuvat pelistä.

Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi pelaajalla on myös mahdollisuus pelata kädestään toimintakortti.

Yksinkertaista ja koukuttavaa

Brawling Barons tuntuu alkuun tylsähköltä pikkupeliltä, mutta muutaman pelikerran jälkeen alkaa pelin syvyys paljastua. Helpohkoista säännöistään ja lapsellisesta kuvituksesta huolimatta peli on selvästi enemmän peliharrastajille kuin perhepelimarkkinoille suunnattu.

Pelissä on sekä strategista että taktista syvyyttä. Kaupunkiaan voi rakentaa monella tavalla eikä selvästi muita parempia taktiikoita tunnu paljastuvat ainakaan kovin helposti. Pelissä on mukana jonkin verran tuuria korttien nostoon liittyen, mutta toisaalta korttien noston sattumanvaraisuuteen liittyvät seikat pakottavat pelaajat olemaan valmiina muuttamaan suunnitelmiaan nopeasti. Paronien riitelyssä  tuntuu olevan sopivasti mietittävää, mutta ei kuitenkaan pelkoa analyysihalvauksesta.

Kinkkiset sotajoukot

Sotilas
Aseenkantajasta tulee pelin halvin yksikkö, sotilas.

Siviilien ja rakennusten optimaalinen käyttäminen on melko helppoa kädenhallintapeleihin tottuneille. Eniten mielenkiintoa peliin tarjoaakin sotajoukkojen käyttäminen. Sotajoukkojen kahdenlainen toiminta tekee niistä kiinnostavia. Joukkoja voi juoksuttaa kuninkaan armeijaan, mutta pelkästään siihen satsaaminen on liian helppoa estää ja turhan hidastakin. On hyvällä tavalla haastavaa miettiä kuinka paljon joukkoja tarvii pelotteeksi ja suojaksi kaupunginmuurille. Armeija on tärkeä,  mutta pelkästään sotajoukkoihin ei kuitenkaan kannata satsata, sillä tehokas korttien vetäminen vaatii kaupunkiin maanviljelijöitä ja rakennuksia.

Kokoaan suurempi peli

Brawling Barons on halpa ja vie vähän tilaa, mutta sisällöltään se on paljon fyysistä kokoaan suurempi peli, jossa on ainesta kestosuosikiksi omassa kokoelmassani. Valittamista tulee lähinnä huonosti kirjoitetuista säännöistä. Sääntöjä ei ole paljon, mutta monet niistä harvoistakin on ilmaistu epämääräisesti. Lisäksi jo ensimmäisissä peleissä tulee vastaan yleisiä tilanteita, joita ei ole selitetty säännöissä ollenkaan. Sääntöjen lisäksi harmitusta aiheuttaa myös pelin huono saatavuus Suomessa.

Joukkuepelivariantti

Yhdistämällä kaksi pakkaa pelistä saa moninpelin, jossa pelataan kahdella joukkueella. Voittajan ratkaisee joukkueen jäsenien yhteinen pistemäärä. Joukkuepelissä on mukana uusi toiminto. Maksamalla resurssin saa lahjoittaa joukkuetoverilleen kortin.

Faktat Brawling Baronsista

Suunnittelijat: ,

Julkaisija: FryxGames (2012)

Mutkikkuus: Säännöt ovat helpot, mutta toimivien taktiikoiden keksiminen ottaa aikansa.

Onnen vaikutus:  Kortteja nostettaessa on aina mukana jonkin verran satunnaisuutta. Voittaminen vaatii kuitenkin hyvää peliä.

Vuorovaikutus: Sotiminen tuo peliin mukavasti vuorovaikutusta.

Teema:  Teema toimii varsin hyvin. Hauska kuvitus tukee teemaa.

Uudelleenpelattavuus:  Vaikka kortteja on vähän, pelikerrat ovat yllättävän erilaisia.

Kieliriippuvuus:  Korttien nimiä lukuun ottamatta pelissä ei ole tekstiä. Säännöt ovat englanniksi.

Pelaajamäärä:  2–3, kolminpeliä ei yleensä kuitenkaan suosita. Useammalla pakalla voi pelata joukkuepeliä.

Pelin kesto: 30–60 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Yksi vastaus aiheeseen “Brawling Barons”

Pakko kommentoida tähän sen verran, että tämä peli tosiaan alkuun tuntuu tylsältä, kuten arvostelussakin todetaan. Tästä johtuen itsellä ei ainakaan ole suurta mielenkiintoa pelata peliä useampaa kertaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *