Bluff on monena eri versiona ja monella eri nimellä ilmestynyt peli. Liar’s Dice, Perudo, Call My Bluff… Richard Borg väittää keksineensä pelin itse, mutta taustalla on todennäköisesti kuitenkin kansanperinnettä, vastaavaa Liar’s Poker -peliä pelataan dollarin setelien sarjanumeroilla. Eri versioita on ollut kaupan jo kolmisenkymmentä vuotta.
Algan Bluff on tuorein Suomessa julkaistu versio, tosin myös Pirates of the Caribbean: Dead Man’s Chest -elokuvassakin nähtyä Pirate’s Dice -versiota voi löytää. Se on yksinkertaistettu versio muutenkin hyvin helposta pelistä. Bluffia on helppo suositella, se on oikein siisti toteutus pelistä.
Call My Bluff -nimellä peli voitti Spiel des Jahres -palkinnon vuonna 1993.
Pelin idea
Peli on bluffia ja todennäköisyyksiä. Pelaajat heittävät viittä noppaa kuppiensa alla ja alkavat sitten esittää arvauksia kaikkien pelaajien nopanheittojen yhteistuloksesta, esimerkiksi ”neljä kakkosta”.
Seuraavan pelaajan on joko katsottava tai parannettava nostamalla joko määrää tai arvoa. Tässä tapauksessa sekä ”neljä nelosta” että ”kuusi kakkosta” olisivat kelvollisia. Tätä jatkuu, kunnes joku katsoo bluffin.
Nopat paljastetaan ja väärässä ollut pelaaja häviää noppia. Kun pelaajalla ei ole enää yhtään noppaa, hän putoaa pois pelistä. Viimeiseksi jäänyt vie voiton. Voittaja on kylmähermoisin bluffaaja tai paras todennäköisyyksien arvioija. Varsinkin kun pelaajia on monta ja noppia paljon, todennäköisyydet pitävät hyvin kutinsa.
Lämmittelyviihdettä
Bluff sopii erittäin hyvin peli-illan alkuun tai loppuun – pahimman innostuksen ollessa vauhdissa todennäköisesti sekä että – tai vaikkapa baari-illan ohjelmanumeroksi, kunhan pelaajia vain on tarpeeksi, mieluiten täydet kuusi.
Pelistä putoaminen on vähän tylsä kohtalo, varsinkin ensimmäiselle. Pelit ovat usein melko nopeita, mutta varsinkin kuudella pelaajalla alkuvaiheessa pudonnut joutuu odottelemaan hyvän tovin.
Tuomon videoarvostelu
Suunnittelija: Richard Borg
Julkaisija: Alga
Ilmestymisvuosi: 2006
Pelaajamäärä: 2-6
Pituus: 15-30 min
4 vastausta aiheeseen “Bluff (Call My Bluff, Liar’s Dice)”
Bluff/Liar’s Dice/jne on kyllä yksi parhaista noppapeleistä. Perinnepelitaustan tähden tähän löytyy varmaan se ziljoona muunnosta, mutta itse olen tykännyt seuraavasta :
Tavallisen korottamisen sijaan voi myös näyttää-ja-korottaa. Tämä tapahtuu siten, että ottaa kuppinsa alta vähintään yhden nopan, laittaa sen näkyville ja heittää loput (vähintään yhden) uudestaan, katsoo ne ja tekee sitten korotuksensa. Tämän voi tehdä useamminkin eri kierroksilla, kunhan on aina vähintään yksi noppa näytettäväksi ja yksi heitettäväksi. Kaikki näkyviin laitetut nopat luonnollisesti lasketaan edelleen kuten ne olisivat piilossa kuppien alla.
[…] Bluff on käsittämättömän ruma, mutta kaikeksi onneksi paketin ja pelilaudan (jota ei oikeasti tarvita) voi heivata menemään. […]
Innostuttiin serkkujen kanssa tästä liars dicesta, kiitos erään konsolipelin (Red Dead Redemption). Mutta niin kuin pokerikin, tätäkin on varmasti hauskempaa jännempää pelata ”livenä” koska näkee pelaajien ilmeet ja eleet.
Meiltä löytyy FX:n julkaisema, huomattavasti Algan versiota kauniimpi Bluff ( http://cf.geekdo-images.com/images/pic1118574_md.jpg ), jota on pelattu sen verran, että laatikon kulmat ovat jo kuluneet. Kaikkia tavispelaajia noppien kopistelu kupeissa ei miellytä, mutta tykkääjät ovatkin sitten faneja.
Lapsillekin olen peliä koettanut opettaa, ja lasten pärjäämistä auttaa, kun aikuinen pelaa niin, että kupissa on esim. vain 2 noppaa ja loput 3 heitetään ja pidetään näkyvillä. Aikuisten kesken hauskin variaatio on ollut se, että kukaan ei katso noppiaan, vaan vetoa lyödään sokkona kunnes jonkun hermo pettää. Tämä versio on yleensä pelattu muutamassa minuutissa :-D
Pelin pääplussa on sen kaikkinainen nopeus, lisäksi toisten reaktioiden tulkinta on jännää: bluffaako se nyt vai ei.