Bezzerwizzer

Tietovisailut ja muut triviapelit ovat lautapelaamisen peruskauraa. Bezzerwizzer on taas yksi tietovisa, mutta pelissä on nykytyyliin muutakin kuin pelkästään kysymysten kysymistä ja vastaamista. Laatikosta löytyy toki tuhansia kysymyksiä, peräti kahdestakymmenestä eri aiheesta.

Päivitys 28.9.2022: Pelin uusi laitos valittiin Vuoden partypeli -palkinnon voittajaksi 2022.

Yksinkertainen tietovisa

Bezzerwizzeriin on keksitty varsin hauska kikka. Pelin nimen mukaisesti pelaajat pääsevät besserwisseröimään ja vastaamaan toisten kysymyksiin, jos tietää itse paremmin. Tämähän on suorastaan nerokas ominaisuus, joka aivan selvästi puuttuu Trivial Pursuitista.

Kysymysten aihealueita kuvataan mukavan painavilta tuntuvilla kuvalaatoilla, jotka laitetaan pussiin. Joka kierroksella pelaajille arvotaan pussista neljä aihetta, joihin pitää vastata. Ensimmäinen aihe on yhden pisteen arvoinen, toinen kahden, kolmas kolmen ja neljäs neljän pisteen kysymys. Aiheiden arpomiseen liittyvää tuuria vähentää se, että aiheet saa järjestää haluamaansa järjestykseen.

Sitten vain kysellään ja vastaillaan. Mitään nopanheittelyä tai muuta ajanhukkaa ei ole mukana. Jos joku kerää tarpeeksi pisteitä, peli päättyy, mutta muuten arvotaan uudet aiheet ja jatketaan.

Tiedän!

Besserwisseröintiä varten jokaisella pelaajalla on kaksi B-laattaa, jotka saa käyttää kerran kierroksen aikana. Besserwisser vastaa kysymykseen varsinaisen vastaajan jälkeen ja saa pisteen, mikäli vastaa oikein ja varsinainen vastaaja ei tiennyt oikeaa vastausta. Väärästä vastauksesta besserwisser menettää pisteen. Kolme pistettä voi tienata besserwisseröimällä jo ennen kysymyksen esittämistä.

Besserwisseröinti tuo peliin ytyä, sillä toisten pelaajien vuoroilla pitää olla tarkkana. Vain ensimmäinen halukas saa nimittäin vastata muiden kysymyksiin. Valitettavasti tilaisuuksia on kierroksen aikana vain kaksi, sen verran hauskaa toisten kysymyksiin tungetteleminen nimittäin on.

Toinen erikoismahdollisuus on Z-laatta eli Zwap, jolla voi vaihtaa kaksi aihelaattaa keskenään. Ne voivat olla omia tai toisten laattoja. Vaihdolla voi siis anastaa oman suosikkiaiheensa itselleen toiselta pelaajalta, lempata hankalan aiheen jollekulle muulle tai järjestellä muiden aiheita parempaan uskoon. Parhaassa tapauksessa voikin sotkea kahden vastapelaajan peliä vaihtamalla näiden laattoja!

Erikoislaatat ovat hauskoja ja piristävät peliä, sotkematta kuvioita liikaa. Vaihtojakin on vain yksi kierroksessa, joten jos sen käyttää kiusantekoon, on avuton siinä vaiheessa kun muut antavat samalla mitalla takaisin.

Kelpo tietovisa

Bezzerwizzer on näppärä peli. Se on ennen kaikkea nopea – yksi peli kestää suunnilleen kaksi kierrosta, ehkä vähän kolmatta. Osittain nopeus johtuu siitä, että kysymykset tuntuivat ainakin testipeleissä melko helpoilta. Vaikeustaso vaihtelee ja riippuu tietysti vastaajastakin, mutta melko helppo yleisvaikutelma kysymyksistä kuitenkin jäi.

Pienenä ongelmana peli vetää sellaisenaan vain neljä pelaajaa, viides olisi periaatteessa lisäpalikoilla mahdollinen, mutta sen jälkeen loppuvat aiheet (ellei sitten osta kahta peliä ja ota tuplasettiä aihelaattoja). Useammalla pelaajalla täytyy siis pelata joukkueina.

Pelin uudet oivallukset toimivat kuitenkin hyvin ja nostavat Bezzerwizzerin perinteisen tietovisailun yläpuolelle. Pelaan Bezzerwizzeriä ehdottomasti mieluummin kuin Trivial Pursuitia.

Virtaviivaistettu uusi painos

— Inka Plit (16.12.2022)

Bezzerwizzerin vuonna 2022 uusittu versio on käytännössä sama peli kuin alkuperäinen, mutta muutamilla näppärillä ja yleisilmettä kohentavilla viilauksilla – joskin myös parilla sääntöepäselvyydellä.

Näkyvimmät fyysiset muutokset ovat uuden sinisen värin lisäksi pelilaudassa. Pisterata on siirretty hauskasti pelilaatikon reunaan, jota kiertävät tarkoitusta varten suunnitellut nappulat. Laatikon reuna varmasti ennen pitkää kärsii tästä, mutta tuskin kovin nopeasti, sen verran tukevaa pahvi on.

Pisteradalta säästyneeseen tilaan pelilaudalle on voitu siirtää pelaajien aihealuelaattojen pisteruudut, eikä erillisiä pelaaja-alustoja ei tarvita lainkaan. Näin koko peli mahtuu lähes laatikkonsa kokoiseen tilaan pöydälle.

Kysymykset on kokonaan uusittu ensimmäisestä painoksesta, mutta niitä on vähemmän: aiemman 250 kortin sijaan vain 120 kysymyskorttia. Kysymyksiä on kuitenkin yhteensä 2 400, joten eivät ne ihan heti kesken lopu. Aihealueet ovat käytännössä pysyneet samoina, vaikka joissain on pieniä viilauksia – esimerkiksi pelit ovat siirtyneet urheilusta tekniikan alle.

Outouksia säännöissä

Kaksipuoleinen sääntöpaperi on ilmeeltään aiempaa raikkaampi, ja osa säännöistä on kirjoitettu uudestaan eri sanoin. Besserwisseröinnin säännöt on selitetty perusteellisemmin vanhoissa säännöissä – uusissa toistoa on vähennetty ja siten säästetty tilaa, mutta yksityiskohdilla on nyt entistä suurempi riski jäädä vähän epäselviksi. Kannattaa lukea säännöt ajatuksella.

Valitettavasti säännöistä löytyi myös kaksi puutetta. Uusissa säännöissä ei mainita, että vain yksi joukkue saa besserwisseröidä saman kysymyksen. Tämän on pakko olla unohdus, sillä mitään viitettä useamman joukkueen besserwisseröintiin ei säännöissä muuten ole.

Toinen merkillisyys liittyy kysymyksen lukemiseen. Vanhemmissa säännöissä lukijalla ei ole merkitystä, vaan myös lukija voi besserwisseröidä kuten kaikki muutkin pelaajat, kunhan ei ole nähnyt vastausta. Uusissa säännöissä lukijalle kuitenkin sallitaan B-laatan pelaaminen vain ennen kysymyksen lukemista, mutta ei enää sen jälkeen. Tämä luonnollisesti asettaa lukijan eri asemaan kuin muut, mutta mukana ei kuitenkaan ole sääntöä lukuvuoron kierrättämisestä.

Tähän onkin syytä kehittää kotisääntö, esimerkiksi vuorossa olevaa pelaajaa edeltävä tai seuraava pelaaja on aina lukija. Hyvin voi myös käyttää ensimmäisen painoksen sinänsä järkevää tasapuolista sääntöä, jos lukijan mahdollisuus puijata ei tunnu olennaiselta riskiltä.

Tuuria ja taktikointia

Tietovisailupeleistä pitävä testiryhmäni piti Bezzerwizzeriä aiemman arvion mukaisesti kelpo pelinä, tosin myös tuuripitoisena. Aihepiirejä on mukavan paljon ja kysymykset ovat pääosin hyvin laadittuja, mutta osa on varsin helppoja, jotkut taas vähän vaikeaselkoisia. Tuurilla voi siis olla merkittävä vaikutus, kun peli on niin lyhyt, ja erikoislaattoja kannattaa käyttää ahkerasti.

Osa pelaajista toivoi nykyistäkin enemmän taktikointimahdollisuuksia kompensoimaan tuuria. Ainakin voi sopia, että kukin vuorollaan on ensimmäinen, toinen ja niin edelleen, joka nostaa pussista aihealueita. Toisaalta uuden erän voi ottaa nopeasti, jos joku saa helpon voiton toistuvilla helppojen aihealueiden helpoilla kysymyksillä, eikä tällainen peli saakaan olla liian raskas.

Jäimme myös miettimään, miten seurueen koostumus vaikuttaa pelikokemukseen. Tilanne on hyvin erilainen, jos pelaajilla on samat suosikit ja inhokit aihealueissa, tai jos pelaajien parhaat osaamisalueet ovat hyvin erilaiset. Todennäköisesti tämä kannustaa erilaiseen taktikointiin, mikä sekin tuo mukavaa vaihtelua perinteisiin tietovisapeleihin. 

Joukkuepeliä emme päässeet vielä kokeilemaan, mutta uskon Bezzerwizzerin soveltuvan siihen varsin hyvin, kunhan joukkue osaa sujuvasti neuvotella erikoislaattojensa käytöstä. Pelin idea on nopeasti selitetty, eikä kokemus tässä pelissä anna merkittävää etulyöntiasemaa ensikertalaiseen nähden.

Faktat Bezzerwizzeristä

Suunnittelija: Jesper Bülow

Julkaisija: Bezzerwizzer Nordic (2010), Asmodee (2022)

Mutkikkuus: Pelin säännöt ovat helpot, lähinnä Bezzerwizzer-laattojen käyttäminen voisi olla selvemminkin selitetty.

Onnen vaikutus: Aiheiden nostaminen sattumalta tuo tuuria peliin, samoin kysymysten vaikeustason vaihtelu. Tuuria ei kuitenkaan ole liiaksi asti, tietäminen ratkaisee.

Vuorovaikutus: Aiheiden vaihtaminen ja toisten kysymyksiin vastaaminen pakottavat seuraamaan muidenkin peliä. Vuorovaikutusta on keskimääräistä triviapeliä enemmän.

Teema: Tietovisailussa ei teemaa tarvita. Aiheita riittää 20 erilaista, joten valinnanvaraa aiheissa löytyy.

Uudelleenpelattavuus: Kysymyksiä on runsaasti, joten ne eivät lopu heti kesken.

Kieliriippuvuus: Peli on vahvasti kieliriippuvainen.

Pelaajamäärä: 2–4, enemmänkin joukkuepelinä.

Pituus: 20–30 minuuttia.