Barbarian Kingdoms

Barbarian Kingdoms sijoittuu Länsi-Rooman luhistumisen jälkeiseen aikaan, jossa antiikin mahtivaltio on korvautunut kansainvaellusten synnyttämillä kuningaskunnilla.

Barbarian Kingdomsissa pelaajat edustavat näitä uusia kuningaskuntia tavoitteenaan muodostaa omastaan suurin, tai voimakkain. Pelin voittaa pelaaja, joka liittää valtaansa seitsemän aluetta tai kukistaa kaksi kilpailevaa kuningasta.

Kuningas, alueita ja kassaa

Pelin alussa jokaisella pelissä olevalla kuningaskunnalla on kuningas ja hallinnassaan kolme aluetta. Pelaamattomien kuningaskuntien alueet eivät ole käytössä.

Kuningaskunnat saavat kassaansa kympin edestä valuuttaa, ja omille alueille tulee yhteensä kuuden edestä varallisuutta. Muille alueille arvotaan satunnainen, piilossa oleva aarrelaatta, arvoltaan 1–3 rahaa, mikä on isoin osa pelin valmistelua.

Pelijärjestys on kiinnitetty hunnien ollessa ensimmäisiä ja saksien viimeisiä.

Värvää, valloita ja verota

Pelissä on viisi mahdollista toimintoa, joista vuorollaan pelaaja voi tehdä yhden.

Värväyksellä pelaaja maksaa hallitsemaansa yksiköttömään provinssiin rahaa ja lisää sinne yhden sotureistaan. Värväämisen hinta kasvaa sen mukaan, mitä enemmän pelaajalla on yksiköitä laudalla.

Manööverillä pelaaja voi liikuttaa kaikkia yksiköitään hallitsemiensa alueiden sisällä yhden alueen verran. Myös merelle siirtyminen on mahdollista.

Verotuksella otetaan omilta hallituilta alueilta yhteensä enintään niiden lukumäärän verran valuuttaa. Verotus on hyvä keino saada edeltävillä kierroksilla värväyksiin käytettyä omaisuutta takaisin käyttöön.

Loput kaksi toimintoa ovat invaasio ja alueen liittäminen itselleen. Molemmista voi seurata taistelu, jos jokin viereisellä alueella oleva vastustaja päättää toiminnon toteutuksen haastaa.

Invaasiossa pelaaja liikuttaa yhden yksikkönsä viereiselle alueelle, mikä on edellytyksenä alueen liittämisessä myöhemmin omaan valtakuntaan. Invaasion lopuksi miehittäjä ryöstää alueen varallisuuden. Miehityksen seurauksena myös alueen mahdollinen toisen kuningaskunnan hallinta katoaa.

Alueen liittämisessä maksetaan rahaa oman vaikutusvallan muodostamiseksi. Tämäkin maksaa sitä enemmän, mitä enemmän alueita jo omistaa. Jos toiminto onnistuu eli kukaan ei haasta tai haasto torjutaan onnistuneesti, alueelle lisätään oma hallintavaakuna oman hallinnan merkiksi.

Haastot ja taistelut

Pelaajan haastaessa toisen invaasion tai alueen liittämisen syntyy siis taistelu.Taistelu muistuttaa hieman Blood Ragea. Haastaessa pelaaja siirtää toimintoa koskevalle alueelle yksikön viereiseltä alueelta. Kuitenkin vain yksi pelaajista voi haaston tehdä, ja se tapahtuu vuorossa olevasta pelaajasta myötäpäiväisessä järjestyksessä. Haaston tapahtuessa voivat osallistuvat pelaajat tuoda yksiköitä mukaan tappeluun viereisiltä alueilta. Tämä on ainoa hetki, jolloin maa-alueella voi olla enemmän kuin yksi yksikkö.

Lähtökohtaisesti soturit ovat kolmen voiman vahvuisia ja kuningas kuuden. Jos tappelua käydään omalla alueella, puolustaja saa kaksi voimaa. Taistelun voittaa pelaaja, jolla on enemmän voimaa. Tasatilanteet rikotaan vuorossa olevan pelaajan eduksi.

Taistelu olisi tälläisenään aika determinististä, mutta epävarmuuselementti on luotu lahjuksilla. Molemmat pelaajat voivat nimittäin lahjoa vastapuolta saaden yhden voiman kustakin käytetystä rahasta. Jippona on se, että kaikki lahjuksiin käytetty raha menee vastapuolelle, ja siirtyvät rahat näytetään kaikille pelaajille. Tämä tarkoittaa, että monesti hävitty taistelu tuottaa varallisuutta, jolla voittaa seuraava taistelu. Pelaajille pitäisi myös olla selvää, missä sitä rahaa ja potentiaalia on.

Tappelu on raakaa, sillä häviäjä menettää kaikki yksikkönsä. Soturit voi sentään myöhemmin värvätä uudelleen, mutta kuninkaan menetys on pysyvä. Myös voittaja voi menettää sotureita, jos ei pysty liikuttamaan niitä tappelun päätteeksi viereisille hallitsemilleen maa-alueille.

Kuningaskunnista ja pelin kulusta

Kuningaskunnilla on omat kuningas- ja valtakuntaominaisuudet. Esimerkiksi vandaalit voivat tehdä vuoronsa päätteeksi liikkeen merelle, kun taas frankkien kuningas nostaa taistelussa olevien soturiensa voimakkuuden vitoseen. Luonnollisesti kuningasvoima toimii vain niin kauan kuin kuningas on elossa.

Periaatteessa peli voi venyä, jos kaikki vain kyttäävät toisiaan, mutta toistaiseksi en ole tällaista päässyt todistamaan, joskaan en vielä kovin monta peliä ole pelannut. Olen myös käyttänyt varianttia, jossa valtakunnat aloittavat yhdellä lisäalueella ja soturilla.

Vähimmillään pelin voi voittaa voittamalla vain kaksi taistelua, joissa kukistaa kilpailevan kuninkaan. Omaa vaikutusvaltaa levittämällä voi periaatteessa voittaa taisteluittakin, mutta vähintään sen seitsemännen alueen liittämistä omaan valtakuntaansa tullaan haastamaan.

Yhden taistelun voittaa aika helpostikin, mutta haaste onkin olla tekemättä siitä Pyrrhoksen voittoa. Veri vedessä kun vetää puoleensa haita.

On myös hyödyllistä tiedostaa, että kaikkia taisteluita ei tarvitse voittaa, ja että invaasio voi olla hyödyllinen ilman varsinaista tarkoitusta voittaa, jos sillä onnistuu pakottamaan toisen epäedulliseen tilanteeseen.

Komponentit

Pelin komponenteista minulla ei ole pahaa sanottavaa. Kuusikulmion muotoinen pelilauta on selkeä, toimiva ja näyttäväkin. Yksiköt ovat pahvihahmoja; toimiva ja edullinen ratkaisu, minkä puolesta minun on helppo liputtaa figuurien sijaan. Aarrelaatat ovat jopa kiiltäviä, jos sitä haluaa arvostaa.

Ohjekirja on hyvin tehty ja kiva lukea. Pelaajille löytyy myös apulaput kuningaskuntiin liittyvistä erikoiskyvyistä. Lisäksi löytyy suositukset eri pelaajalukumäärille. 

Mainio esikoinen

Barbarian Kingdoms on Christophe Lebrunilta mainio esikoisjulkaisu. Se on nopeatempoinen ja helposti omaksuttava aluehallintapeli, jossa on kiinnostavia elementtejä, kuten uniikit pelaajavoimat.

Peli toimii mainiosti satunnaiseen pelaamiseen, mutta erityistä tarvetta pelata useita kertoja putkeen se ei kuitenkaan synnytä.

Barbarian Kingdoms kannattaa jättää väliin, jos ei konflikteista pidä, sillä pelissä ei rauhallinen oman valtakunnan kehittäminen ja laajentaminen ole mahdollista, kun kilpailevat kuningaskunnat ovat heti rajan takana, eikä merestäkään ole suojaksi.

Sokkotarjoaminen saattaa olla toinen asia, mikä voi tuntua epämieluisalta. En ole erityisesti koskaan sellaisesta pitänyt esimerkiksi Scythessä tai Rex: Final Days of Empiressä, mutta tähän peliin se ihan hyvin kuitenkin sopii.

Barbarian Kingdoms ei ehkä tarjoa mitään varsinaista uutta, mutta se on viimeistelty kokonaisuus, jota voi suositella kokeilemaan tilaisuuden koittaessa.

Faktat Barbarian Kingdomsista

Suunnittelija: Christophe Lebrun

Julkaisija: Jester (2024)

Mutkikkuus: Pelaaminen on suoraviivaista ja nopeaa.

Onnen vaikutus: Onnella ei ole merkittävää osuutta pelissä vaan toisten pelin lukeminen on tärkeintä.

Vuorovaikutus: Tiukka taisteluja sisältävä aluehallinta ei muuta voi olla kuin vuorovaikutteinen.

Teema: Kansainvaellusten synnyttämien kuningaskuntien valtakamppailu varhaiskeskiaikaisessa Länsi-Euroopassa sopii teemaksi erinomaisesti.

Uudelleenpelattavuus: Pelikerrat voivat erota toisistaan mukana olevien kansojen ja pelaajamäärien mukaan, mutta pelikokemus ei niiden välillä erityisesti muutu.

Saavutettavuus: Pelissä ei ole oleellista tekstiä.

Pelaajamäärä: 3–6. Parhaimmillaan pelaajamäärän yläpäässä. Myös kaksinpelivariantti löytyy.

Pituus: 30–90 minuuttia.