Bandun laatikosta paljastuu sekalainen valikoima valkoisia ja punaisia puupalikoita, oikea puusepän hukkapalakokoelma. Joukossa on palikoita ja sylintereitä, mutta myös munia, munakuppi, kartioita, noppia ja kaikkea sekalaista roinaa, josta pitäisi rakentaa vakaita torneja. Tehtävänasettelu on omiaan herättämään hämmennystä.
Mikä parasta, Banduun on ympätty myös huutokauppaa, sillä joissain pelimuodoissa pelaajat käyvät kauppaa siitä, kuka saa tai joutuu ottamaan tietyn palikan torniinsa. Peli on kummallinen, mutta kirvoittaa paljon ”paras näppäryyspeli ikinä”-lausuntoja.
Suomalainen palkintoraatikin piti pelistä ja myönsi Bandulle Vuoden perhepeli -palkinnon vuonna 2008.
Monta peliä samassa paketissa
Pelissä on useampia eri pelimuotoja. Niistä selkein on tyrmäys. Siinä jokainen pelaaja rakentaa omaa torniaan ja pelin voittaa se, jonka torni on viimeisenä pystyssä. Pelaajat valitsevat vuorollaan yhden vapaana olevista palikoista ja laittavat sen kiertämään. Huutokauppatavan saa valita kahdesta vaihtoehdosta, pelaajat joko maksavat palikan ottamisesta tai siitä, etteivät joudu ottamaan sitä.
Kuka palikan sitten voittaakin, joutuu sijoittamaan sen torniinsa. Se voi olla helppoa tai äärimmäisen vaikeaa, mutta peli on helpompi kuin ensivaikutelma antaa ymmärtää. Loppua kohden vaikeuksia tulee sitten toden teolla. Ne ihmeelliset vänkyrät saa vielä sijoitettua torniinsa jollain tavalla, mutta sitten kun niiden päälle pitäisi saada rakennettua…
Helppoa hupia
Bandu on yksinkertainen ja hauska peli. Tyrmäyksen lisäksi tarjolla on perinteisempää yhteisen tornin rakennusta, jossa pisteille pääsee se, joka viimeisenä lisää torniin palikan ennen sen kaatumista ja kilpailua korkeimman pystyssä pysyvän tornin rakentamisesta. Osa pelimuodoista on helpompia ja sopivat hyvin pienemmille pelaajille, osa vaatii vähän enemmän taitoa.
Muista näppäryyspeleistä Bandun erottaa sen älyvapaa palikkavalikoima, joka tuo peliin oman pikantin ”ei voi olla totta”-lisänsä. Huutokauppaaminen on myös mukava bonus, joka tekee pelistä hieman erilaisen. Bandu on todellakin näppäryyspelien parhaimmistoa.
Bandu tunnetaan myös saksankielisellä nimellään Bausack. Nimellä Bandu pelin on julkaissut Yhdysvalloissa Milton Bradley. Lisäksi pelistä on musta versio nimeltään Sac Noir — tässä versiossa on isoin valikoima palikoita.
Suunnittelija: Klaus Zoch
Julkaisija: Zoch / Competo
Ilmestymisvuosi: 2008
Pelaajamäärä: 2-6
Pituus: 30-45 min
Villa Paletti
Monumento
Blockster
Zak Pak!
Pylos
Cloud City
Hotel Mystery
Pueblo
Ubongo 3D
Torres
Eläinpyramidi
Dr. Eureka
8 vastausta aiheeseen “Bandu (Bausack)”
Tyrmäyksessä pärjää hienosti, kun pyrkii sekä välttämään rakentamista että säilyttämään rahansa. Tarvittaessa voi rakentaa vähän kiusallisiakin paloja, kunhan pitää huolen, että pääsee loppupelin kaksinkamppailuun selvässä rahajohdossa. Sen jälkeen homma käy kuin leikiten.
Toki jos vastapuolellakin on rahat tallella, joutuu vähän mittaamaan pinoamistaitoja. Hieno peli, yhtä kaikki.
Minä en ole hyvä rakentamaan mutta yleensä tässä pelissä pärjää hyvin, kun hallitsee rahavarojaan oikein. Taitavimmatkin rakentajat saavat lopulta käsiinsä palan, joka on vaan fysiikan lakien mukaan sopimaton heidän taideteokseensa.
Bandun vahvuus torninrakentelupelinä on tosiaan se, että pelkästään vakaalla kädellä ei voita, vaan taktistakin näkemystä on hyvä olla. Pelissä on useita erilaisia sääntövaihtoehtoja, eli uudelleenpelattavuutta tulee senkin kautta. Itsekin tosin pidän huutokaupasta ehkä eniten.
Bandun peruspelit ovat ihan ok, mutta ylivoimaiseksi suosikiksi omissa peleissämme on noussut eräs variantti, jonka bongasin boardgamegeekin foorumilta. Siinä korostuu rakentaminen, mutta hieman voi taktikoidakin. Oleellisinta on kuitenkin, että torneista tulee isoja ja näyttäviä :)
Säännöt
Alkuasettelu: laita kaikki palikat keskelle pöytään suunnilleen ympyrän muotoiseen ketjuun. Järjestys on satunnainen, mutta helpompia ja vaikeampia palikoita (esim. tummia vs vaaleita) kannattaa laittaa melko tasaisesti. Aloituspalat (joissa punainen teksti) laitetaan lopuksi suht tasaisin välein osaksi ketjua. Johonkin kohtaa pöytää laitetaan timanttipanki. Kuva alkuasetelmasta.
Aloittaminen: arvotaan pelijärjestys. Ensimmäinen pelaaja valitsee itselleen pelimerkin (improvisoitu pieni nappula/markkeri) ja sijoittaa sen jonkin aloituspalikan tilalle osaksi ketjua. Aloituspalan hän ottaa itselleen torninsa pohjaksi. Lisäksi hän valitsee kumpaan suuntaan ketjua pelinappula lähtee kulkemaan. Pelinappulan kannattaa siis olla sellainen, että siitä näkee selvästi kulkusuunnan. Muut pelaajat tekevät saman vuorojärjestyksessä. Ylimääräiset aloituspalat jäävät palikkaketjuun. Kaikki pelaajat ottavat itselleen yhden timantin pankista. Kuva pelin alusta.
Pelaaminen: vuorotellen, myötäpäivään. Vuorollaan pelaaja heittää noppaa (d6). Hän siirtää pelinappulaansa silmäluvun verran askeleita palikkaketjussa eteenpäin ja ottaa sen palikan, jonka kohdalle pysähtyy. Kyseinen palikka laitetaan omaan torniin Bandun normaalien sääntöjen mukaisesti.
Jos heiton tulos on 6, pelaaja saa vaihtaa suuntaa ja mennä 6 askelta vastakkaiseen suuntaan. Jatkossa hänen on liikuttava tähän suuntaan (kunnes heittää uudestaan 6). Suuntaa ei ole pakko vaihtaa.
Joka kerta, kun pelaaja ottaa tumman palikan (eli pääsääntöisesti vaikeamman palikan) saa hän yhden timantin pankista. Pelaaja voi koska tahansa uusia noppaheiton käyttämällä yhden timantin. Uusi tulos pätee, vaikka se olisi sama kuin edellinen heitto. Timantteja voi kuitenkin käyttää vaikka useamman putkeen.
Pelin voittaa se, jonka torni on viimeisenä pystyssä. Jos palikat loppuvat, niin pelin voittaa se, jonka torni on korkein. Tämä on hyvin harvinaista kahden hengen pelissä, mutta kolmella hengellä tämä voi jo tapahtua.
Vapaavalintainen mulligan-sääntö: jos pelaajalta tippuu tornista maksimissaan kaksi palikkaa (eli 1-2 palikkaa), saa hän kerran pelissä asettaa ne väittömästi takaisin torniin samoille paikoille ja jatkaa pelaamista. Toista kertaa tätä armoa ei suoda. Tämä sääntö armahtaa erityisesti aloittelijoita.
Kuva tämänpäiväisestä kahden hengen bandutornista näillä säännöillä.
Kiitoksia Jone, täytyypä testata. Jälkimmäinen linkki ei taida olla oikea, kun kovin isoja torneja siinä ei näy.
Kyllä, meni linkkitagien käyttö aivan puihin edellisessä postauksessa. Jos sitä kykenee ylläpidon toimesta korjaamaan, niin hyvä olisi. Tekstissä oli tarkoitus olla linkki kolmeen eri kuvaan. Tämän viestin voi poistaa tai jättää julkaisematta.
Jes, nyt on linkit oikein, ja tosiaan – onpahan varsin komea torni.
Viime aikoina olemme muuttaneet mulligan-sääntöä niin, että pudonneita palasia saa laittaa takaisin torniin maksamalla timantin per pudonnut pala. Jos timantteja ei ole, häviää heti ensimmäisestä mokasta. Sitä palaa, jota on juuri laittamassa torniin, ei lasketa. Palat pitää laittaa takaisin suunnilleen samoille paikoilleen. Peliä voi skaalata helpommaksi tai vaikeammaksi (myös pelaajakohtaisesti) sallimalla esim. 0-3 timanttia alkukassaksi.
Meiltä on kerran loppunut kahden hengen pelissä palat kesken niin että kummankaan torni ei ole kaatunut. Ostin siis käytettynä lisää bandu-palasia :). Kolmen hengen pelissä tämä on käynyt jo pari-kolme kertaa, mutta ei se aivan helppoa ole.
Tässä nykyinen ennätys (vanhoilla mulligan-säännöillä). Kahden hengen torni, jossa muutamaa vaille kaikki perusbandun palaset, sillä toisen pelaajan torni oli jo kaatunut aiemmin: bandutorni 2