Azul Duel

Alkuperäinen Azul on palkintoja voittanut laattojenasettelulautapeli, jossa luodaan azulejos-kaakeleista mahdollisimman arvokkaita ruudukoita. Peli on poikinut myös vuosien saatossa lukuisia jatko-osia – Azul: Stained Glass of Sintra, Azul: Summer Pavilion ja Azul: Queen’s Garden muutamia mainitakseni.

Tällä kertaa suunnittelija Michael Kiesling on palannut alkuperäisen Azulin pariin ja tehnyt pelistä trendikkään kaksinpeliversion. Julkaisu herättää monenlaisia kysymyksiä: oliko tälle pelille edes tarvetta, onko pahin Azul-ähky jo laantunut vai onko tämä sittenkin paras versio Azulista?

Viiden kierroksen viihdettä

Tällä kertaa peli kestää aina tasan viisi kierrosta, mikä on varmasti joidenkin pelaajien mieleen, sillä enää ei tarvitse arvuutella, lopettaako joku pelaaja pelin saamalla vaakarivin täyteen. Muitakin eroja alkuperäiseen Azuliin löytyy, sillä siinä missä Azulissa oli vain yksi toiminto (kerää yhdenväriset laatat joko yhdeltä lätkältä tai pöydän keskeltä), nyt eri toimintovaihtoehtoja on peräti neljä! Nämä neljä vaihtoehtoa ovat: käytä pelaajamerkki (kaksi kierroksessa) ja ota uusi kupolilaatta laudallesi, ota yhden lätkän aurinkopuolelta kaikki samaa väriä olevat laatat, ota kaikkien lätkien kuupuolelta kaikki samaa väriä olevat pinon päällimmäiset laatat tai ota käännetty bonusmerkki. Käymme nyt läpi nämä eri vaihtoehdot edellämainitussa järjestyksessä.

Mutta mitäs ihmettä, mitä pelaajalaudalle on tapahtunut! Pelialue on saanut yhden rivin ja sarakkeen lisää, sillä nyt pelialue onkin jo 6×6 ruudun kokoinen ja mikä vielä oudompaa, pelin alussa pelaajat ovat käänteisessä järjestyksessä valinneet vain yhden 2×2-kokoisen kupolialustan omalle laudalleen, eli suurin osa laudasta ammottaa tyhjyyttään.

Kupolin alla

Tästä päästäänkiin pelin uuteen toimintoon, kupolilaatan ottamiseen. Molemmilla pelaajilla on pelin neljällä ensimmäisellä kierroksella käytössään kaksi pelaajamerkkiä (jotka molemmat täytyy käyttää kierroksen aikana) ja merkin käyttämällä saa valita voittopistetaulukon viereltä uuden kupolilaatan laudalleen. Jos et ole tyytyväinen näkyvillä olevaan valikoimaan, voit halutessasi käyttää yhden voittopisteen ja nostaa pinosta lisäkupoleita ja toistaa tämän niin monta kertaa kuin haluat. Saat tosin katsoa vaihtoehdot vasta kun päätät lopettaa nostamisen ja sen jälkeen valitset yhden laatan lisäten sen laudallesi halumaasi kohtaan, palauttaen muut laatat pinon pohjalle.

Uusia kupolilaattoja ei kierroksen aikana lisätä tarjolle, joten monesti käy niin että kierroksen viimeisen kupolin ottava pelaaja joutuu maksamaan ainakin yhden voittopisteen saadakseen puuttuvan kupolin. Lopulta neljännen kierroksen lopulla koko pelialue on täytetty kupoleilla ja viimeisellä kierroksella tätä vaihtoehtoa ei enää ole. Kupolilaattoja on kahdenlaisia, joko erikoisalustoja tai jokerialustoja, mutta palataan näihin pisteytyksessä.

Toinen ja kolmas vaihtoehtosi on ottaa uusia laattoja tehtailta, joko aurinko- tai kuupuolelta. Aurinkopuolelta laattoja ottaessa, aivan kuten alkuperäisessä Azulissa, pelaaja valitsee yhden lätkän ja poimii sen aurinkopuolelta kaikki yhdenväriset laatat itselleen. Loput laatat siirretään lätkältä saman lätkän kuupuolelle pelaajan valitsemassa järjestyksessä, eli enää pöydän keskelle ei kerrytetä laattakasaa.

Kuupuolelta ottaessaan pelaaja valitsee kerralla kaikki yhden värin laatat jokaisen kuupinon päältä. Kierroksen ensimmäinen ison tehtaan kuupuolelta laatan ottava pelaaja saa siitä hyvästä seuraavan kierroksen aloitusvuoron, josta sakotetaan tällä kertaa kahden pisteen menetyksellä. Ison tehtaan aurinkopuolelta ottaessa kaikki loput merkit menevät kukin omaan pinoonsa ison tehtaan kuupuolelle.

Laattoja laudalle

Kerätyillä laatoilla on tarkoitus täyttää omalta pelilaudalta löytyvä 6×6-ruudukko, mutta suoraan laattoja ei saa ruudukkoon kuitenkaan latoa, vaan pelaaminen tapahtuu tutun mutkan kautta. Ruudukon vierestä löytyy portaikko, jossa ylimmällä rivillä on yksi paikka, seuraavalla kaksi, sitten kolme, neljä, viisi ja lopulta kuusi paikkaa. Jokainen rivi vastaa yhtä ruudukon riviä. Noukitut laatat sijoitetaan yhdelle portaikon riville. Yhdellä rivillä saa olla kerrallaan vain yhtä väriä, mutta samaa väriä saa halutessaan kerätä useammalle riville.

Riveillä on rajallisesti tilaa. Jos ottaa vaikkapa neljä laattaa ja haluaa laittaa ne riville, jossa on vain kaksi paikkaa, ylimääräiset laatat pitää pelata oman laudan vasemman reunan sakkoriville: siellä niistä kertyy sakkopisteitä. Tällä kertaa miinuksia ylimääräisistä laatoista saa vain maksimissaan 10 pisteen verran, eli vain neljä ensimmäistä lasketaan mukaan miinuspisteiksi.

Erikoisesti voit alkaa keräämään jollekin riville jo etukäteen väriä, jota sinulla ei vielä edes ole odottavan kupolipaikan muodossa. Vaikka portaikon rivi olisi kerätty jo täyteen laattoja, mutta sopivaa kupolin väriä ei ole vielä asetettu pisteytysvaiheessa, jää täysi rivi odottamaan seuraavaa kierrosta. Vasta kun voidaan todeta että kaikki rivin kolme kupolialustaa on jo valittu eikä kyseisellä rivillä ole ainuttakaan sopivaa väriä, joutavat nämä keräämäsi laatat rikkinäisten laattojen joukkoon. Näinhän ei todellisuudessa pitäisi ikinä käydä, mutta teknisesti tämä olisi mahdollista jos sopivaa väriä ei enää löydy jäljellä olevista kupoleista.

Mitään värirajoitusta ei myöskään ole tässä Duel-versiossa, sillä saat kerätä samalle pysty- tai vaakariville niin paljon samaa väriä kuin haluat, toki se voi hankaloittaa muuten vain peliä.

Bonuksia ja pisteitä

Neljäs vaihtoehto on ottaa jokin kuupuolen bonusmerkki, joka on saatavilla vasta kun kaikki kyseisen lätkän laatat on viety. Jokaisella kierroksella voit kerätä vain kaksi bonusmerkkiä. Pisteytysvaiheessa voit käyttää bonusmerkkejä kahdella eri tavalla: jos vajaalla kuviorivillä on vähintään yksi laatta, riviä voi täydentää bonusmerkeillä. Yhden laatan voi aina korvata kahdella kuviorivin laattojen väriä vastaavilla bonusmerkeillä tai kolmella minkä tahansa värisellä bonusmerkillä.

Bonusmerkkejä voi käyttää niin paljon kuin pystyy, eli vaikka samalta riviltä puuttuisi useampi oikea merkki, voit korvata näitä bonusmerkeillä niin monta kertaa kuin pystyt. Merkit kuluvat käytössä, mutta käyttämättä jääneet merkit ovat käytössä tulevilla kierroksilla.

Ennen pitkää laatat loppuvat pöydältä. Se lopettaa kierroksen ja on pisteenlaskun aika. Jos portaikon rivin on saanut täyteen, riviltä saa siirtää yhden laatan ruudukkoon kyseiselle riville. Tässä vaiheessa laatasta saa pisteitä. Pistemäärä riippuu siitä, kuinka monta laattaa pelatun laatan vieressä on samalla rivillä ja sarakkeessa. Jokaisesta rivillä olevasta laatasta saa yhden pisteen, samoin sarakkeesta. Jos riville pelaa kolmannen vierekkäisen laatan ja sarakkeessa laatta on neljäs, tuloksena on 3 + 4 = 7 pistettä.

Jokerialustat sisältävät aina yhden jokeripaikan, jonka voi täyttää millä värillä tahansa. Erikoisalustat sisältävät värittömän erikoispaikan, joka aktivoituu vasta kun kyseisen kupolialustan kolme muuta paikkaa on täytetty. Tällöin paikkaan asetetaan erikoismerkki ja pelaaja saa kyseisen rivin oikeaan reunaan merkityn pistemäärän (1–6). Jatkossa kyseinen erikoismerkki lasketaan mukaan normaalin merkin tapaan muita rivejä pisteyttäessä.

Kun portailta on siirretty yksi laatta riville, yli jäävät laatat siirretään syrjään. Jos rivi ei tullut vielä täyteen, se jää laudalle odottamaan seuraavaa kierrosta. Kierrokselta kertyneet sakot vähennetään pisteistä, nekin laatat heivataan sivummalle ja pöydällä olevat lätkät täytetään uudestaan. Jos laatat loppuvat pussista, syrjään laitetut laatat palaavat pussiin. Ensimmäisenä pöydän keskeltä ottanut pelaaja aloittaa sitten uuden kierroksen.

Peli päättyy viidennen kierroksen jälkeen. Viimeisen kierroksen pisteenlaskun jälkeen jaellaan vielä muutama bonuspiste pelin alussa arvotuista (tai yhdessä päätetyistä) pisteytyslaatoista. Erilaisia kaksipuoleisia pisteytyslaattoja on neljä ja jokaiseen peliin näistä otetaan kolme (tai ohjekirjan puolesta jopa neljä, jos siltä tuntuu). Joukosta löytyy tutut bonukset niin pysty- kuin vaakariveistä, kuin myös uusia, erikoisempia pisteytystapoja, kuten esimerkiksi lisäpisteet täytetyistä pelialueen reunakupoleista tai -3 VP jokaisesta kupolin tyhjäksi jääneestä erikoislaatan paikasta.

Pelkkää paperia

Pelin komponenteista täytyy vielä erikseen mainita: kun näin pelistä kuvia ensimmäistä kertaa, luulin että pelaaja-alustat olisivat olleet ohutta pahvia, mutta näin ei ole vaan yllätyin suuresti kun totesin että nämähän ovat vain ohutta paperia. Pyöreät laatat ovat taattua Azul-laatua ja mukana tuleva pussi on tuttua Azulia myös sekin.

Isoin miinus tulee ehdottomasti yhteisestä pisteytyslaudasta (ohutta paperia sekin), sillä jostain käsittämättömästä syystä kolmen kupolilaatan paikka on ahdettu pelaajien pistelaskurin väliin ja uutta kupolilaattaa valitessani olin vahingossa siirtää omaani tai vastustajani pisteytyskuutiota useaan kertaan. Paperisesta pelaaja-alustasta johtuen myös itse kuutio saattaa liikahdella miten sattuu, jos paperia ei tasoita todella litteäksi. Pelaajapuolina toimivat oudosti kuu ja aurinko, millä ei ole pelin kannalta mitään merkitystä ja mikä on omiaan hämäämään uusia pelaajia; toki tästä löytyy onneksi maininta sääntökirjassa.

Peli muistuttaa paljon alkuperäisen Azulin B-puolta, jossa pelaajat saivat itse suunnitella oman pelilautansa värivaatimukset, mutta vie sen vielä kertaheitolla vielä syvempään päätyyn ylimääräisillä toiminnoilla, kuten kupolilaatan valinnalla ja bonusmerkeillä. Jollain tapaa pelistä tuli itselleni mieleen 7 Wonders Duelin Pantheon-lisäosa ja sen tuoma kikkailu pelaajavuorojen kanssa – aivan kuten Pantheonissa jumalkorttien kanssa, jos et Azul Duelissa halua jostain syystä ottaa esimerkiksi tietyn väristä laattaa aurinko- tai kuupinon puolelta, voit pelata aikaa valitsemalla auki olevan bonusmerkin tai kupolilaatan.

Kupolilaatoissakin on eroa, sillä siinä missä jokerilaatta tuo helpotusta värivaihtoehtoihin, erikoisalusta saattaa mahdollistaa isommat pisteet jos vain osaat pelata sen oikein. Bonusmerkkien keräämisessä on myös oma pulmansa ajoituksen kanssa: ottaako nyt oikeasti tarpeellinen bonuslaatta, jotta saa rivin täyteen, vai pitäisikö vielä napata lisää laattoja laudalta? Eihän vastustajani tuota laattaa tule ottamaan omalla vuorollaan, eihän?

Vaikka uutta sisältöä on jokseenkin paljon, en silti kokenut että pelissä olisi ollut jatkuva tuskanhiki päällä – yleensä sain joka vuoro jotakin mitä halusin tai mikä hyödytti, eikä bonuslaattojen tai kupolien valinnalla tuntunut olevan hirveästi merkitystä, etenkin kun kolme minkä väristä bonuslaattaa voi käyttää yhtenä minkä värisenä laattana tahansa.

Erilainen kaksinpelikokemus

Alkuperäinen Azul on edelleen suosikkini koko Azul-sarjan peleistä enkä itse pidä pelaamistani jatko-osista lainkaan. Pidän alkuperäisestä Azulista etenkin kolmin- tai nelinpelinä, vaikka toki olen sitäkin pelannut paljon kahdella pelaajalla vuosien aikana, etenkin koronavuosina. Itseasiassa Azul on eniten livenä pelaamani peli 69 pelikerralla!

Pystyn jo nyt näkemään kuinka tämä peli tulee varmasti jakamaan Azul-fanit kahteen eri koulukuntaan; niihin jotka peräänkuuluttavat alkuperäisen simppelin, nopean ja ajoittain ilkeän kaksinpelin perään, ja niiden, jotka fanittavat enemmän tällaista turboahdettua modernimpaa himmeliä.

Jos pidät jo valmiiksi alkuperäisen Azulin kaksinpelistä, en usko että tämä peli on sinulle. Mutta jos et pitänyt Azulin kaksinpelistä ja jos Azul: Queens Garden, Calico ja muut vastaavat pelit ovat mieleesi, tässä voisi olla tutustumisen arvoinen kaksinpeli juuri sinulle! Ainakin minulle tämä korvaa täysin alkuperäisen Azulin, mutta vain ja ainoastaan kaksinpelinä, mikä oli kai tarkoituskin.

Faktat Azul Duelista

Suunnittelija: Michael Kiesling

Julkaisija: Next Move (2025)

Mutkikkuus: Säännöt ovat melko yksinkertaiset, etenkin jos alkuperäinen Azul on tuttu. Aivan tyhjästä lähtien tässä on enemmän pureskeltavaa kuin Azulissa.

Onnen vaikutus: Laattojen nostaminen pussista tuo peliin satunnaiselementin, joka voi yllättää. Tuurista riippumatta huonolla suunnittelulla saa ajettua itsensä ongelmiin.

Vuorovaikutus: Azul Duel on kenties hieman vähemmän ilkeä kuin Azulin kaksinpeli pahimmillaan. Vastapuolen peliä on kuitenkin seurattava tarkkaan ja otettava tämän tarpeet huomioon.

Teema: Kattoholvien koristelu ei kovin vankasti pelatessa välity, mutta onpahan miellyttävän näköinen peli.

Uudelleenpelattavuus: Alkuperäinen Azul on osoittaunut kestäväksi peliksi, eikä tämänkään version uudelleenpeluuarvo epäilytä. Etenkin vaihtuvat loppupisteytyslaatat ovat omiaan pitämään pelin tuoreena.

Saavutettavuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä. Nappuloissa on värin lisäksi kuviot.

Pelaajamäärä: 2.

Kesto: Noin 45–60 minuuttia, mutta parin pelin jälkeen peli nopeutuu selkeästi.