Ancient Animals

Ancient Animals on HIRMU Gamesin aiemmin julkaiseman Dinodeckin itsenäinen jatko-osa. Kuten Dinodeckissä, myös Ancient Animalsissa pelin perusajatus pohjautuu Top Trumps -korttipelistä tuttuun ominaisuuksien vertailuun: jokaiseen korttiin on merkitty kolme ominaisuutta (pituus, paino ja nopeus), joille on annettu jokin arvo. Lisäksi kortit on jaettu klaaneihin eli väriryhmiin.

Tällä kertaa vain vertailun kohteena ovat Top Trumpsin autojen ja Dinodeckin dinosaurusten sijaan esihistorialliset otukset. Jotta Ancient Animals ei vain toistaisi Dinodeckistä tuttua ominaisuusvertailua, on siihen lisätty myös spinnerin pyörittelyä ja laattojen keräämistä. Tutustutaanpa tarkemmin, millainen kokonaisuus niistä syntyykään!

Omituisten otusten kerho kilpasilla

Sääntökirjassa on esitelty useampi toisistaan hieman eroava sääntömuunnelma, mutta esittelen tässä arvostelussa tarkemmin vain peruspelin idean. 

Peruspelissä pelin mukana tuleva spinneri asetetaan A-puoli ylöspäin pelipöydälle ja luurankolaatat jaetaan neljään yhtä suureen pinoon kuvapuoli alaspäin, mutta kahdesta pinosta käännetään päällimmäiset laatat kuvapuoli ylöspäin. Tämän jälkeen korttipakka sekoitetaan ja kullekin pelaajalle jaetaan korttipakasta 3–8 korttia (säännöissä suositellaan jakamaan viisi) sekä salainen tehtävä -laatta. Sitten peli on jo valmis alkamaan.

Ancient Animalsia pelataan kierroksina: jokainen pelikierros koostuu korttien vertailusta ja spinnerin pyörityksestä. Korttien vertailussa yksi pelaajista (pelin alussa arvottu pelaaja tai nuorin pelaaja) valitsee ominaisuuden, jota vertaillaan. Tällöin kaikki pelaajat valitsevat kädestään yhden otuksen ja paljastavat sen samanaikaisesti.

Ominaisuudet on merkitty kortteihin sekä numeerisina arvoina että symboleina. Pelin alussa onkin hyvä päättää, kumpaa merkintämallia käytetään pelin aikana. Olipa kyseessä kumpi malli tahansa, pelaaja, jolla on kortissaan suurin numeerinen arvo tai eniten symboleja valitussa ominaisuudessa, voittaa kaikki kortit itselleen ja asettaa ne pinoon eteensä pisteiksi.

Tämän jälkeen pelikierroksen voittaja pääsee pyörittämään spinneriä. Spinneriin on merkitty erilaisia tapahtumia, joiden pohjalta yksi tai useampi pelaaja saa nostaa tai vaihtaa luurankolaattoja, aloitusvuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle tai seuraavan pelikierroksen voittavaksi arvoksi vaihtuu pienin arvo.

Luurankolaatat ovatkin Ancient Animalsin suurin lisäys verrattuna Dinodeckiin. Ancient Animalsissa pelaajat koittavat rakentaa luurankolaatoista eri kokoisia luurankoja, jotka tuottavat eri määriä pisteitä: mitä isompi luuranko, sitä enemmän pisteitä. Luurangot tuottavat kuitenkin pisteitä ainoastaan, jos ne ovat pelin lopussa kokonaisia. Lisäksi luurankolaattojen seassa on aarrelaattoja, jotka eivät kuulu mihinkään luurankoon, mutta ne tuottavat pisteitä sellaisinaan. 

Jos spinneri antaa pelaajan vaihtaa luurankolaattoja, hän voi vaihtaa omia aiemmin keräämiään luurankolaattoja toisten pelaajien keräämiin luurankolaattoihin. Tätä pelaaja voi tehdä joko yhden tai useamman kanssapelaajan kanssa oman tahtonsa mukaan – ainoa rajoitus on, että aarrelaattoja ja valmiiden luurankojen laattoja ei saa vaihtaa.

Pelikierroksen voittanut pelaaja päättää, mitä ominaisuutta seuraavalla pelikierroksella verrataan (ellei spinneri siirtänyt aloitusvuoroa seuraavalle pelaajalle). Pelikierroksia jatketaan, kunnes pelaajien käsikortit loppuvat, jolloin kaikille pelaajille jaetaan uudet kortit ja tätä puolestaan jatketaan, kunnes korttipakan kaikki kortit on pelattu.

Tämän jälkeen pelaajat laskevat loppupisteensä. Pisteitä saa kerätyistä korteista, valmiista luurangoista sekä aarrelaatoista. Lisäksi jos pelaaja saa rakennettua salainen tehtävä -laattaansa merkityn luurangon, hän saa siitä pisteet kaksinkertaisena. Pisteiden laskemisen jälkeen pelaaja, jolla on eniten pisteitä, voittaa pelin.

Sääntömuunnelmia riittää

En ole Dinodeckiä pelannut, enkä siten myöskään lukenut sen sääntöjä, mutta mitä ymmärsin Lautapelioppaassa julkaistusta Arton arvostelusta, olisi hän toivonut, että siihen olisi kehitelty “vähän oivaltavampaakin peliä” ja että Dinodeckiin on helppo kehitellä omia variaatioita.

Noh, liekö sitten pelin suunnittelija Ilkka Landén lukenut Arton arvostelun vai ei, mutta Ancient Animalsissa erilaisia pelimuotoja ja -variaatioita on kehitelty useampia. Peruspelin lisäksi säännöissä nimittäin esitellään helppo peli, klaanipeli sekä lihansyöjät vs. kasvissyöjät -pelimuoto. Jos pelaajat eivät löydä niistä tarpeisiinsa sopivaa pelimuotoa, niin säännöissä on esitelty niiden lisäksi vielä vaihtoehtoisia sääntöjä ja “muuta kokeiltavaa”. 

Tavallaan ymmärrän tällaisen suunnittelijan kädenojennuksen, jossa sääntömuunnelmia esitellään useita, varsinkin kun pelin kohderyhmänä on perheet. Tällöin pelin saaminen pöydälle helpottunee, kun perhe voi valita omaan makuunsa sopivimman sääntökattauksen eikä aikuisten tarvitse keksiä sääntöhelpotuksia tai vastaavia omasta päästään. Henkilökohtaisesti kuitenkin useimmiten karsastan sääntökirjoja ja pelejä, joissa on esitelty liuta erilaisia pelivariantteja: niistä tulee jotenkin hyvin palapelimainen olo. 

Ancient Animalsiinkin olisi mielestäni aivan hyvin riittänyt kaksi sääntökattausta, peruspeli ja klaanipeli. Klaanipelissä käytetään spinnerin B-puolta, jonka tapahtumavaihtoehdot ovat suppeammat, ja otusten klaaneille eli väriryhmille tulee merkitys, kun pelaajat voivat pelata korttien vertailussa kädestään yhdestä klaanista niin monta korttia kuin haluavat. Tällöin vertailun voittaa se pelaaja, jolla on vertaillussa ominaisuudessa suurimmat yhteispisteet.

Lasta innostavaa

Olipa sääntömuunnelmista mitä mieltä tahansa, peruspelin säännöt ovat selkeät ja sitä on helppo alkaa pelata. Dinodeckin tapaan myös Ancient Animalsissa korttipakassa on muutama erikoiskortti, jotka toimivat omanlaisinaan valttikortteina valtavine symboliarvoineen, mikä tuo peliin tervetulleen pienen lisämausteen. Ominaisuuksien arvojen merkitseminen sekä numeerisina arvoina että symboleina on mainio päätös, sillä siten peliä on helppo pelata nuorempienkin lasten kanssa. 

Näin aikuisena ja paljon (lauta)pelejä pelaavana henkilönä Ancient Animalsin arvioiminen pelkästään aikuisen näkökulmasta tuntuisi kuitenkin väärältä. Pelin toimivuudesta saakin paremman kuvan poikani kokemuksen kautta: ensi vuoden alkupuolella seitsemän vuotta täyttävä poikani on suorastaan hurahtanut Ancient Animalsiin. Harvoin olen kohdannut tilannetta, jossa poikani oikein pyytää pelaamaan samaa peliä illasta toiseen, mutta Ancient Animals osuu ja uppoaa poikani makunystyrään kuin kuuma veitsi voihin. 

Sen pohjalta kyselinkin pojaltani, mistä hän pitää Ancient Animalsissa. Poikani mainitsi erityisesti tykkäävänsä spinnerin pyörittämisestä ja luurankojen rakentamisesta. Kuulemma häntä aina jännittää erityisen paljon, minkä tapahtuman spinneri näyttää, mitä luurankolaattoja hän saa nostettua laattapinoista ja onnistuuko hän rakentamaan salaisessa tehtävässään kuvatun luurangon. Aikuisen näkökulmasta luurankojen rakentaminen myös monipuolistaa peliä mukavasti tuoden peliin vähän lisää taktikointia, kun voi (vai pitää?) päättää, nostaako laattapinosta uusia laattoja vai löytyykö parempia pisteytysmahdollisuuksia laattoja vaihtamalla.

Kysyessäni puolestaan sitä, onko pelissä jotain, mistä poikani ei erityisemmin pidä, hän vastaa, että välillä on harmittavaa, kun ei ole hyviä kortteja kädessä – ja tämä kuulemma vielä erityisesti silloin, jos pitääkin spinnerin pyörityksen pohjalta pelata pienintä arvoa. Eli näin lautapelitermein Ancient Animalsia voi kritisoida korttituurin merkityksestä, sillä kädessä oleviin kortteihin ei voi vaikuttaa (ellei sitten pelaa jollain sääntömuunnelmalla). Korttien kuvituskaan ei erityisiä pisteitä kerännyt pojaltani, hänelle korttien kuvitus oli “ihan ok”. Makuasioitahan ne ovat, mutta omiin silmiini korttien kuvitus on upeaa ja vaikka kukaan ei tarkalleen tiedä, miltä esihistorialliset otukset näyttivät, ovat kortteihin kuvatut otukset pääsääntöisesti uskottavan näköisiä.

Kaiken kaikkiaan voinkin suositella Ancient Animalsia perheille, joissa lapset ovat 5–7-vuoden ikäisiä. Ancient Animals tuonee mitä varmimmin oikein mukavia pelihetkiä koko perheelle!

Faktat Ancient Animalsista

Suunnittelija: Ilkka Landén

Julkaisija: HIRMU Games (2024)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset ja peliä voi alkaa pelata nopeasti. 

Onnen vaikutus: Suuri. Välillä pelaajien loppupisteet ovat olleet jopa 68–35, eikä niihin ole oikeastaan voinut vaikuttaa mitenkään pelin aikana.

Vuorovaikutus: Joka pelikierroksella kilpaillaan toisia pelaajia vastaan ja pelaajat voivat vaihtaa laattoja keskenään, joten vuorovaikutusta löytyy.

Teema: Pelin perusidea pohjautuu samantyyliseen dinosaurusteemaiseen peliin, joka puolestaan pohjautuu samantyyliseen autoteemaiseen peliin… Teema on siis pelillisesti hiuksenohut, mutta voinee silti innostaa pelaajia pelin äärelle. 

Uudelleenpelattavuus: Suoranaisesti mitään uutta peli ei tuo pelikerrasta toiseen, mutta sääntömuunnelmilla ja -variaatioilla peliä voi halutessaan maustaa eri tavoin, jolloin myös peli kestää useampia pelikertoja.

Saavutettavuus: Ominaisuudet on merkitty eri väreillä ja symboleilla, mikä helpottaa muun muassa pienempien lasten sekä värisokeiden pelaamista. Pelaamiseen ei vaadita lukutaitoa (poislukien sääntöjen lukeminen), mutta jonkinlainen ymmärrys numeroista tai määristä on suotavaa.

Pelaajamäärä: 2–4. Osa sääntömuunnelmista on vain kahdelle pelaajalle.

Pituus: 15–30 minuuttia.