Alhambra on maurien Espanjaan rakentama linnoitus, joka oli aikoinaan Granadan muslimikuninkaiden palatsi. Tälle pelille Alhambran rakentaminen on jo kolmas teema. Alunperin pelin aiheena on ollut gangstereita (Al Capone) ja osakekauppaa (Stimmt So!).
Kolmas kerta toden sanoi, sillä peli voitti Spiel des Jahresin ja As d’Orin vuonna 2003 ja Suomen Vuoden peli -palkinnon aikuisten pelien sarjassa vuonna 2005. Sittemmin Alhambrasta on kasvanut kokonainen peliperhe – Spiel des Jahres -ilmiötä parhaimmillaan, siis.
Pelin tuorein suomenkielinen laitos ilmestyi vuonna 2020 Lautapelit.fi:n julkaisemana.
Pelin idea
Pelaajat rakentavat Alhambran palatsia ostamalla erilaisia laattoja. Koska palatsia rakentavat useiden eri kansallisuuksien edustajat, valuuttojakin on käytössä neljä erilaista. Vaihtorahaa ei tunneta, eli liikaa maksanut ei saa rahaa takaisin. Tasarahasta sen sijaan innostutaan niin, että pelaaja saa uuden vuoron.
Joka kierroksella on kaksi vaihtoehtoa, voi joko nostaa lisää rahaa poimimalla tarjolla olevia rahakortteja – tienaaminenhan on helppoa, kun sen osaa – tai ostaa laattoja. Kun pisteytyskortti nousee, eri laattalajit pisteytetään ja pisteet ratkaisee se, kenellä on enemmistö kutakin lajia. Lisäksi pelaajat saavat pisteitä Alhambransa ulkomuurin pituudesta.
Periaatteessa kortin nostaminen on aina laatan ostamista parempi idea, sillä se lisää mahdollisuuksia saada tasaraha. Alhambran nokkeluus piilee siinä, että rahan kerääminen edistää peliä kohti loppuaan. Koska pisteytykset käynnistää rahapakasta nouseva pisteytyskortti, jatkuva rahankeruu johtaa siihen, että pisteytyksen koittaessa pelaajalla ei ole laattoja. Idea on tuttu Alan Moonin Union Pacific -junapelistä.
Tasapainottelu on siis tarpeen, samoin sen arviointi, milloin tarjolla oleva laatta on niin hyvä, että tasarahaa ei ehdi odottelemaan. Alhambra tarjoaa sopivan määrän haasteita pelaajille ollakseen lopulta kuitenkin melko kevyt ja helposti opittava peli. Vaikka peli voittikin parhaan aikuisten pelin palkinnon, se sopii silti koko perheen pelattavaksi.
Pelaajaskaala on varsin laaja ja yli neljällä pelaajalla on syytä varautua odotteluun. Lisäksi minkäänlainen pitkän aikavälin suunnittelu ei ole mahdollista. Parhaimmillaan peli onkin kolmella ja neljällä pelaajalla. Kaksinpelikin simuloi kolminpeliä lisäämällä peliin mielikuvituspelaajan.
Lisäosat ja sisarpelit
Suomeksi pelin lisäosia ei ole vielä nähty, mutta niitä kyllä saa suomalaisista alan liikkeistä. Lisäosia on tätä kirjoittaessani viisi, joista jokainen muodostuu neljästä pikkulaajennoksesta. Peliin on siis tavallaan 20 erillistä minilisäosaa, joita voi sekoitella mielensä mukaan. Jokainen voi koostaa mieluisensa pelin.
Gardens of Alhambra on varsin abstrakti laattojenasettelupeli, jossa pelaajat rakentavat Alhambran puutarhoita. Peli on varsin taktinen ja pelaajat pyrkivät usein minimoimaan muiden pelaajien menestystä. Kuten useimmat Dirk Hennin Queen Gamesilla julkaistut pelit, se on alunperin Dirk Hennin itsensä julkaisema – vuonna 1993 peli ilmestyi nimellä Carat, Alhambra-yhteys on myöhempi lisäys.
Alhambra: The Dice Game on kevyt noppapeli, jossa pelaajat yrittävät kerätä rakennuksia noppaa heittämällä. Kevyt perhepeli on Yatzya taktisempi, mutta kuten noppapeliltä voi odottaa, varsin tuuripitoinen. Pelin voi myös yhdistää perus-Alhambraan, jolloin saadaan oikeastaan aivan uusi peli.
Lue Alhambran suomenkieliset säännöt.
Faktat Alhambrasta
Suunnittelija: Dirk Henn
Julkaisija: Queen Games (2003), Tactic (2005), Lautapelit.fi (2020)
Mutkikkuus: Sääntöjen opettelemiseen kannattaa varata hetki aikaa, mutta kun ne ovat hallussa, pelin opettaminen uusille pelaajille on yksinkertaista.
Onnen vaikutus: Pelissä on monenlaista tuurielementtiä, mutta taidokas rahankäyttäjä vie kyllä voiton amatööristä.
Vuorovaikutus: Jokainen rakentelee omaa pitäjäänsä, mutta koska pelissä on kyse enemmistöistä, toisten pelaajien tekemisiin on syytä kiinnittää huomiota.
Teema: Aika pinnalliseksi teema jää, mutta kuvitus on viehättävää ja omista laatoista muodostuu hauska kokonaisuus.
Uudelleenpelattavuus: Alhambrasta innostuva voi hyvin viihtyä pelin parissa satojen erien ajan.
Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole olennaista tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–6. Kaksinpelissä tarvitaan dummy-pelaajaa ja isommilla pelaajamäärillä peli menee tuuripitoisemmaksi.
Pituus: 45–60 minuuttia.
El Grande
Mallorca
Catan
Die Macher
Puerto Rico
Top Race
Velhojen yö
Uudet löytöretket (Die Neuen Entdecker, Entdecker — Exploring New Horizons)
Taj Mahal
Fifth Avenue
Carcassonne
Thurn und Taxis
5 vastausta aiheeseen “Alhambra”
Alhambra muistuttaa laattojenlaittomekanismiltaan hieman Carcassonnea, ja usein aloittelijat unohtavatkin, ettei laattoja saa kääntää. Myös pisteidenlasku on hieman hankala selittää uusille pelaajille. Ihan kiva peli, mutta parempiakin on nähty.
Alhambra on mielestäni yksi niitä helpoimpia selitettäviä, myös pisteenlaskun osalta ja sen takia onkin ollut menestys ”gateway”-pelinä eli siis ihan lautapeliummikkojenkin kanssa.
Pistelaskuhan näkyy pelaajien ”reservilaatoissa”, joten se pitäisi olla helppo ymmärtää ja muistaa, kunhan muistaa mainita, että laattojen hinnoilla ei ole merkitystä, vain lukumäärällä.
Alhambra toimii hyvin meidän peliporukassa kevyenä välipelinä. Onkin tullut aika harkita tuon laajentamista lisäosilla.
Onko kokemuksia noiden lisäosien toimivuudesta ja ”paremmuudesta”?
Toimivatko englanninkieliset lisäosat suomenkielisen perusosan kanssa? Onko lisäosissa laatoissa englanninkielistä tekstiä näkyvissä ja entä laattojen koot, värit ja grafiikat?
Sopii hyvin sukulaisten kanssa pelattavaksi, kun on niin helppo(: kaveritkin on tykännyt. Kaksinpeli on kökkö, kyllä vähintään 3 tarvitaan peliin :D
Hiukan hidasta keskustelua, mutta tänään tuli pelattua tätä kuudella, siitä vähän blogattuakin ja on kyllä kahdestaan pelaamisessa puolensa. Siinä voi vähän jotain suunnitellakin, kun isommalla porukalla on tilanne täysin eri kun tulee seur oma vuoro. Mukana paripelissä on kolmas pelaaja, joka kerää pisteitä sitä vauhtia että itse pitää aika tarkkana kuitenkin olla.