Akropolis

Kuvittele itsesi arkkitehdiksi Välimeren rannalle antiikin aikaiseen Kreikkaan. Tavoitteenasi on suunnitella kaupunki, jonka temppelit, torit, puistot, asuintalot ja aukiot on sijoiteltu strategisesti ja tiettyjä säännönmukaisuuksia noudatellen.

Mitä enemmän louhoksesi tuottavat elintärkeää kivimateriaalia, sitä paremmin pääset vaikuttamaan valintoihisi arkkitehtinä ja sitä mahtavammaksi ja korkeammaksi kaupunkisi kasvaa. 

Taitoa vaativaa laattojenasettelua

Pari ensimmäistä pelikertaa osoittavat melko hyvin, mistä pelissä on kyse. Järkevillä valinnoilla ja taitavalla laattojenasettelutaidolla pärjää parhaiten, tuurillakin on ripaus merkitystä. Pelipaketissa mainittu kahdeksan vuoden ikäsuositus vastaa melko hyvin todellisuutta, kovin paljon nuoremmille tätä ei kannata ainakaan ensimmäisenä kuvionmuodostuspelinä tarjoilla. Tosin nyt, kun pelikertoja on takana hieman enemmän, säännöt tuntuvat selkiytyvän myös hieman nuoremmalle pelaajalle. 

Pelin alussa esille otetaan pelaajamäärän mukaiset kaupunkilaatat. Laatat asetellaan ohjeiden mukaisesti pinoihin kuvapuoli alaspäin, jonka lisäksi pelipöydän keskelle tehdään ”rakennustyömaa”. Myös kiviä jaetaan ohjeiden mukaan ja loput niistä kasataan yhteiseksi varastoksi. Vuoronsa aikana pelaaja tekee kaksi asiaa: ottaa rakennustyömaalta laatan ja asettaa sen kaupunkiinsa eli rakentaa kaupunkiaan.

Pelipöydän ensimmäinen laatta on ilmainen, seuraavat maksavat paikkansa mukaisen määrän kiviä. Kun rakennustyömaa tyhjenee, sille arvotaan uudet laatat. Kierroksen aloittaja eli pääarkkitehti vaihtuu kierros kierrokselta eli jokainen saa yhtä lailla mahdollisuuden päästä valitsemaan rakennuslaattoja ensimmäiseksi.

Kukkuloille kohoavat kaupungit

Voittaja on se, jonka kaupunki laattojen loputtua on arvokkain. Pisteitä ansaitsee, kun laatat on aseteltu sääntöjen mukaisesti, esimerkiksi kasarmien on oltava kaupungin reunoilla, torien erossa toisistaan ja temppelien muiden laattojen saartamana. Aukioita kuvaavilta laatoilta löytyvät tähdet tuovat kertoimia pistelaskuun ja tärkeimpänä kaikesta, rakennetut kerrokset tekevät kaupungista mahtavamman.

Laattoja asetellaan nimittäin myös päällekkäin ja mitä ylempiin kerroksiin rakentaa, sitä enemmän pisteitä myös ansaitsee. Siitäkin huolimatta, että peitetyt alueet jäävät pisteyttämättä. Vaikka louhokset eivät pelin lopussa tuotakaan pisteitä – jäljelle jääneistä kivistä pelaaja saa jokaisesta yhden pisteen – niiden tärkeyttä ei missään nimessä sovi unohtaa. Ilman louhoksia ei ole kiveä, ilman kiveä ei ole mahdollisuutta ostaa rakennusmateriaalia.

Viihdyttävä perhepeli

Akropolis on viihdyttävä perhepeli, kunhan pisteiden laskusta pääsee jyvälle. Itse taisimme ensin ajatella asian hiukan liian monimutkaisesti, mutta lopulta tämäkin sujui melko yksinkertaisesti. Tottahan peli paranee, kun pelikaverit ovat suurin piirtein yhtä sukkelia, mutta kivaa tämä on lapsenkin kanssa. Meille syntyi jopa ajoittainen Akropolis-himo.

Tähän mennessä kokemusta on ehtinyt kertyä vain kaksinpelistä, joka toimii mainiosti. Tavallisesti kaksinpelissä mukaan otetaan supistettu määrä laattoja, mutta peliä on mahdollista pelata myös kaksin ottamalla mukaan kaikki laatat, jolloin kaupungeista saa rakennettua jo vallan suuria.

Myönnettäköön, että olen pelannut tämäntyyppisiä pelejä melko vähän, mutta minulle Akropolis säännönmukaisine laattojenasetteluineen sekä eri tavoin ansaittuine lisäpisteineen toi mieleen vastikään arvostelemani Kingdomino Originsin, josta pidin niin ikään. Akropoliksen 3D-ominaisuus tietysti nostaa sen hiukan erilaiselle tasolle. 

Kuten Kingdomino Originsin kohdalla, uskoisin tämänkin pelin saavan lisää haastetta ja syvyyttä, kun pelaajamäärä kasvaa ja samoista rakennuslaatoista taistelee suurempi määrä innokkaita arkkitehtejä. Kolme pelaajaa taitaisi kuitenkin toimia parhaiten, jotta rakennuslaatat eivät ihan heti lopu ja kaupungista saa rakennettua kunnollisen kokoisen. Innokas pikkupelaaja tosin mietiskeli jo yksinpelailunkin mahdollisuutta. Mikäs siinä, itsekseen voi ainakin harjoitella toimivia kuvioita ja parhaiten pisteitä tuottavia valintoja. 

Faktat Akropoliksesta

Suunnittelijat: Jules Messaud

Julkaisijat: Gigamic, Lautapelit.fi (2022)

Mutkikkuus: Kun laattojenasetteluun liittyvät säännöt on läpikäyty, peli ei ole järin mutkikas. Säännöt kannattaa kuitenkin opetella hyvin jo alusta alkaen, sillä peli perustuu nimenomaan pisteisiin, joita keräillään oikein toimimalla. Jo ensimmäinen pelikerta näyttää askelmerkit melko hyvin, muunnelmat tuovat lisähaastetta sitä kaipaaville. 

Onnen vaikutus: Vaikka Akropolis perustuu hyvin pitkälti taitoon, voivat onnenkantamoiset tuoda apuja mukanaan. Jos hyvät rakennuslaatat sattuvat ilmaisille tai edullisille paikoille, voi seuraaville kierroksille säästää enemmän kiviä ja paremmat rakennusmahdollisuudet.

Vuorovaikutus: Peliä pelataan täysin omillaan, joskin halutessaan voi toisia tietysti yrittää häiritä poimimalla rakennustyömaalta muita kiinnostavia laattoja. Järkevintä ja menestyksekkäintä on kuitenkin pelata omia etujaan tavoitellen ja antaa toisten pelata omaa peliään. 

Teema: Pelin teema tukee pelaamista mainiosti. Toki tällä tyylillä voisi kuvitella rakentavansa modernimpaakin kaupunkia, mutta ajatus antiikin aikaisesta taivaita tavoittelevasta kaupungista ja sen arkkitehtinä toimimisesta on huomattavasti kiehtovampi. Myös pelin ulkonäkö on kiva ja laatat sekä kivet erityisen hyvälaatuisia. 

Uudelleenpelattavuus: Kun pelikertoja kertyy ja taidot karttuvat, peli vain paranee. Jokainen peli ja syntynyt kaupunki on erilainen, joka kerta voi tavoitella omaa henkilökohtaista piste-ennätystään. 

Kieliriippuvuus: Kun säännöt on läpikäyty, ei lukutaitoa enää tarvita. Pelissä ei ole tekstiä laisinkaan. 

Pelaajamäärä: 2–4.

Pituus: Pelilaatikon ilmoittama 25 minuuttia pitää melko hyvin paikkansa. Toki pelaajien tyyli vaikuttaa, joku tekee impulsiivisempia nopeita ratkaisuja, joku pähkäilee kovinkin pitkään.