Aikamatka: Suomi

Lautapelit.fi:n julkaiseman Aikamatka: Suomi -pelin pintaa ei tarvitse paljon raaputtaa, jotta pelin tausta paljastuu: Aikamatka on uusi tulkinta Timelinestä. Vaan eipä Timelinekään täysin alkuperäinen ole, ensimmäisenä asialle taisi ehtiä saksalainen Anno Domini jo 1990-luvun puolella.

Idea on siis tuttu: korteissa on historiallisia tapahtumia, jotka pelaajien olisi osattava ajoittaa. Aikamatka: Suomi keskittyy nimensä mukaisesti yksinomaan suomalaisiin tapahtumiin ja on jo sen vuoksi suomalaisesta näkökulmasta muita genren pelejä kiinnostavampi. Heikki Hyhkö on kuitenkin tehnyt peliin muitakin muutoksia, joten kyse ei ole vain Timelinen lisäosasta.

Vuosilukutietous testiin

Aikamatka: Suomi sisältää 165 tapahtumaa Suomen itsenäisyyden ja itsehallinnon ajalta – ei siis edelleenkään sitä Pähkinäsaaren rauhaa, jota Timelinen arvostelussa kaipasin. Kortteihin on valittu oikein mielenkiintoinen valikoima monenlaisia tapahtumia, keksintöjä ja henkilöitä.

Pelitapa eroaa hieman Timelinestä. Peruspelissä aikajana aloitetaan yhdellä sattumanvaraisella kortilla. Joka kierros pöydälle nostetaan yksi kortti jokaiselle pelaajalle. Aloittajan oikealla puolella istuva pelaajasta alkaen jokainen pelaaja ottaa yhden kortin käänteisessä vuorojärjestyksessä. Aloittaja, joka saa viimeisen kortin, pelaa sitten ensimmäisenä korttinsa aikajanalle pelattujen korttien viereen.

Aikajärjestyksen on pysyttävä ojennuksessa, eli kortti pitää osata sijoittaa aiemmin pelattujen viereen tai väliin niin, että vuosiluvut pysyvät kasvavassa järjestyksessä. Oikein pelattu kortti jää pöytään, väärin pelattu otetaan virhepisteeksi. Kun kaikki ovat pelanneet korttinsa, aloitusvuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle. Peli kestää tietyn määrän kierroksia: kaksinpelissä kumpikin aloittaa kolme kertaa, kolminpelissä kahdesti ja neljällä tai viidellä pelaajalla kerran. Vähiten virhepisteitä kerännyt voittaa.

Edistyneessä pelissä kysellään yhden kortin tarkkaa vuosilukua. Tämä pelimuoto tuo mieleen Faunan ja Terran: arvaukset tehdään pelilaudalle, jossa yhdellä pelinappulalla valitaan vuosisata ja toisella tarkka vuosiluku tällä vuosisadalla. Jokaisella pelaajalla on yksi arvaus vuorojärjestyksessä. Parhaat pisteet saa se, joka tietää ensimmäisenä tarkan vuosiluvun. Pisteille pääsee myös kaksi seuraavaa oikean vuosiluvun valinnutta, neljäs pelaaja ei saa enää pisteitä. Pienemmän pistesaaliin voi saada, jos oma veikkaus jää kahden vuoden sisään oikeasta vuodesta.

Tämä pelimuoto sopii laajemmalle pelaajamäärälle: pelaajia voi olla jopa kahdeksan.

Peliä voi myös pelata yksin, jolloin pelataan peruspeliä ja arvuutellaan korttien paikkoja aikajanalla. Peli päättyy ensimmäiseen virheeseen ja pistemäärä on oikein menneiden korttien määrä.

Peruspeli on parempi

Aika usein edistyneemmät pelimuodot maistuvat paremmin, mutta Aikamatka on poikkeus: peruspeli osuu minun makuuni tuntuvasti kehittyneempää pelimuotoa paremmin. Pelkkä vuosiluvun arvuuttelu on suoraan sanottuna aika tylsää. Jos vuosiluku on helppo, kaikki pinoavat pelimerkkinsä vuosiluvun kohdalle tai sen viereen, ja jos vuosiluku on vaikea, on todennäköistä, että kukaan ei osu kahden vuoden sisälle oikeasta.

Kumpikin näistä ääripäistä on vähän tylsä ja siihen kiinnostavaan välimaastoon ei jää tarpeeksi mielenkiintoista peliä. Peruspeli on paljon kiinnostavampi, kun korttien vaikeus tai helppous on huomattavasti vaihtelevampaa, koska se riippuu niin paljon siitä, mitä pöydällä jo valmiiksi on. Vaikeakin kortti voi olla helppo, jos pöydällä on riittävän leveä väli, johon se varmasti osuu, ja melko helppo kortti voi olla vähän vaikeampi, jos sopiva väli on kapea.

Peli on aika lyhyt. Esimerkiksi nelinpelin neljä kierrosta on aika vähän. Pelaajien pisteet asettuvat 0–4 pisteeseen, eli tasaista tulee olemaan. Onneksi mikään ei estä pelaamasta pidempää peliä. Edestakaisin menevä vuorojärjestys on omiaan sekoittamaan, etenkin kolminpelissä, mutta kierrättämällä kahta pelinappulaa, joista toinen näyttää aloittajan ja toinen aloittajan oikealla puolella istuvan pelaajan, järjestys pysyy selvänä.

Pitkällä aikavälillä pelin ongelmaksi tulee korttien vähäisyys. Anno Dominin paketissa on 336 korttia, suomalaisessa Timelinessä 220 ja Aikamatkassa vain 165. Hännänhuipuksi jäävät muut Timeline-paketit, joissa on vain 110 korttia. Pelin säännöt eivät kuluta kortteja ihan yhtä paljon kuin Timelinessä, mutta toisaalta yksi peli on nopea ja eriä kertyy helposti sen verran, että kortit alkavat käydä tutuiksi. Ahkeralla pelaamisella lisäosille tulee siis olemaan tarvetta, toivottavasti jatkoa seuraa.

Kovin tyytymätön ei kuitenkaan voi olla. Perusidea toimii edelleen, Suomi on aihepiirinä mainio, pelin toteutus on tyylikäs ja Susanna Silvánin tekemä korttien kuvitus ensiluokkaista. Joissain korteissa pieni määrä lisätekstiä ei olisi haitannut, kysyttävä asia voisi olla vähän selkeämminkin.

Ainakin koulun historiantunneilla tämä olisi erinomainen työkalu ja ihan puhtaasti peliviihteenäkin Aikamatka toimii kyllä erinomaisesti – etenkin peruspelin muodossa.

Faktat Aikamatka: Suomesta

Suunnittelijat: Heikki Hyhkö

Julkaisija: Lautapelit.fi (2017)

Mutkikkuus: Säännöt ovat erittäin yksinkertaiset. Kummankin pelitavan opettaa todella nopeasti.

Onnen vaikutus: Aikamatka on kevyt peli, jossa hyvin tietävä pärjää arvailijaa paremmin, mutta välillä hyvä tai huono tuuri korttien kanssa voi johtaa tappioon.

Vuorovaikutus: Peruspelissä toisista pelaajista ei tarvitse tai voi hirveästi välittää, kehittyneemmässä pelitavassa pitää vähän enemmän pohtia sitä, mitä muut pelaajat tietävät ja kannattaako muiden veikkauksia kenties peesata.

Teema: Suomalaisesta näkökulmasta Suomen historiaan keskittyminen on erinomainen ratkaisu.

Uudelleenpelattavuus: 165 kortissa riittää pelattavaa kymmeniin pelikertoihin, mutta lopulta kortit alkavat käydä turhan tutuiksi ja lisäosa olisi paikallaan. Pelistä saa kuitenkin varmasti 25 euron hinnan edestä peliä tällaisenäänkin.

Kieliriippuvuus: Säännöt on vain suomeksi. Korteissa on tekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja kaikki kortit ovat koko ajan näkyvillä, eli riittää, että joku osaa selittää säännöt ja lukea kortit.

Pelaajamäärä: 1–8. Peruspeli on rajattu 2–5 pelaajaan, mutta en näe, miksei se voisi isommallakin porukalla toimia.

Pituus: 15–30 minuuttia.