Kategoriat
Peliarvostelut
Suosikki – yli 5 vuotta suosiossaSUOSIKKI

Afrikan tähti: Retkikunnat

Retkikunnat laajentaa vanhaa kunnon Afrikan tähteä uusille tasoille. Satunnaistapahtumia, erilaisia pelihahmoja, varusteita, retkikuntia… Pelissä on paljon uusia mahdollisuuksia.

Afrikan tähti -arvostelussani ihmettelin, miksei Afrikan tähteä ole hyödynnetty enemmän lisäosien muodossa. Afrikan tähti: Retkikunnat on vastaus tähän ihmettelyyni: se on laajennusosa, joka käyttää Afrikan tähden pelilautaa ja rakentaa sen päälle uudenlaisen, samaan ideaan perustuvan, mutta aikaisempaa monimutkaisemman pelin.

Afrikan tähti: Retkikunnat on oma pelinsä, mutta tarvitsee kaverikseen peruspelin. Se ei Suomessa ole kovinkaan raskas vaatimus ja koska pelilauta on voitu jättää pois, Retkikuntien laatikosta on saatu miellyttävän kompakti.

Pelin idea

Tavoite on sama kuin ennen: löydä Afrikan tähti ja toimita se Kairoon tai Tangeriin. Nyt matkan varrella on vain enemmän mutkia. Pelilaudalle ladotaan kaksi kerrosta aarrekiekkoja. Pelaajat aloittavat päällimmäisistä, mutta Afrikan tähti löytyy alemmista.

Ensin täytyy saada kokoon retkikunta. Pelaajalla on koossaan retkikunta, kun hänellä on sen verran retkikuntakortteja, että niistä löytyy kolme kappaletta kutakin kolmea eri symbolia. Pelaajilla on alussa pari korttia, valitusta hahmosta riippuen, ja lisää löytää penkomalla Afrikkaa.

Ensimmäisen tason korteissa on myös perinteikkäitä jalokiviä ja rosvoja, mutta myös uusia vaaroja. Kun retkikunta on koossa, saa alkaa kääntämään alempia laattoja. Niistäkin löytyy samaa tavaraa kuin päällimmäisistä, mutta myös Afrikan tähti.

Afrikan tähti: Retkikunnat -pelin sisältöä. Kuva: Martinex Oy/Peliko
Afrikan tähti: Retkikunnat -pelin sisältöä. Kuva: Martinex Oy/Peliko

Uusia ominaisuuksia

Pelaajat eivät ole enää identtisiä, vaan jokaisella on oma hahmo, joka määrää aloituskortit ja antaa pienen ominaisuuden. Esimerkiksi pohatta saa satasen aina kun löytää varustekortin ja taiteilija voi keskittyä vuoron ajaksi taiteiluun ja kuitata 300 puntaa vaivanpalkkaa. Ominaisuudet ovat sopivan pieniä, että ne tuovat makua ja vaihtelua, mutta eivät ole määräävässä asemassa. On myös mukava huomata, että hahmoissa on suunnilleen saman verran miehiä ja naisia.

Pelaajia uhkaavat Afrikassa monenlaiset vaarat. Vaarakorteissa on monenlaista riesaa, kuten rahojen menetystä, retkikuntakorttien menetystä ja vuorojen menetystä. Vaaroista voi kuitenkin myös selviytyä: korttiin on kuvattu tietyt vaarasymbolit ja jos onnistuu heittämään ne vaaranopilla, välttyy vaaralta. Monet retkikuntakortit antavat vielä mahdollisuuksia heittää vaarakortteja uusiksi.

Pelissä on myös tapahtumakortteja. Niitä nostetaan aina, kun pelaaja käy punaisessa ruudussa, myös ohi mentäessä. Osa näistä korteista on satunnaistapahtumia, osa käteen saatavia toimintakortteja joita voi pelata myöhemmin. Toimintakorteissa on kiusantekoa muita pelaajia kohtaan, esimerkiksi perin häijy Sabotaasi-kortti, jolla voi tuhota toiselta pelaajalta retkikuntakortin, jolloin pahimmassa tapauksessa pelaaja joutuu palaamaan alkuvaiheeseen ja etsimään korvaavan kortin tilalle. Onneksi on myös Ähäkutti-kortti, jolla voi estää toisen pelaajan pelaaman kortin toiminnan.

Satunnaistapahtumissa on sekalaista hyvää ja pahaa. Pelaaja voi saada riesakseen vaikkapa lentopelon, jolloin lentoreiteille ei ole mitään asiaa ellei maksa 300 puntaa tai odota kolme vuoroa, mutta kortti voi myös antaa myötätuulta, jolla pääsee eteenpäin. Tapahtumakortit lisäävät peliin ison annoksen arvaamattomuutta ja tuuria.

Pelaajahahmoja ja vaaranoppia. Kuva: Martinex Oy/Peliko
Pelaajahahmoja ja vaaranoppia. Kuva: Martinex Oy/Peliko

Suoraa vuorovaikutusta

Afrikan tähti muuttuu lopussa kilpajuoksuksi: Afrikan tähden löytänyt yrittää kiiruhtaa perille ennen kuin joku löytää hevosenkengän ja ehtii ensin maaliin. Usein mitään jännitystä ei ole, sillä hevosenkengän löytäminen ei ole ihan yksinkertaista, tai ne on voitu jo kaikki löytää. Afrikan tähti: Retkikunnat ei lopu tässä vaiheessa, sillä tässä pelissä on uusi mahdollisuus: ryöstä Afrikan tähti sen löytäjältä.

Retkikunnat mahdollistaa suoraa pelaajien välistä vuorovaikutusta, niin hyvässä kuin pahassa. Toisilta pelaajilta voi yrittää ryöstää Afrikan tähden, rahaa tai retkikuntakortteja. Ryöstäminen perustuu nopanheittelyyn: puolustaja heittää vaaranoppia ja valitsee heittämistään nopista yhden kuvion, joka hyökkääjän pitää myös heittää. Mitä enemmän onnistuu heittämään samoja kuvioita, sitä vaikeampaa hyökkääjällä on. Jos hyökkäys onnistuu, uhri menettää sen, mitä hyökkääjä tuli hakemaan, ja yhden vuoron, jotta hyökkääjä ehtii paeta. Epäonnistunut hyökkäys johtaa vuorojen menetykseen. Vuoroja voi menettää jopa kolme, riippuen siitä, miten paljon yritti varastaa.

Uusi vuorovaikutus ei ole pelkkää pahaa, vaan pelaajat voivat myös käydä kauppaa. Kaupankäynnillä voi saavuttaa etua, jos saa tehtyä kaupat, joissa molemmat pääsevät lähemmäs retkikunnan valmistumista.

Hahmokortti kertoo hahmon taustatarinaa, kääntöpuolella on kätevä apulappu. Kuva: Martinex Oy/Peliko
Hahmokortti kertoo hahmon taustatarinaa, kääntöpuolella on kätevä apulappu. Kuva: Martinex Oy/Peliko

Monimutkaisempi tuuripeli

Perinteinen Afrikan tähti on vahvasti tuuripeli: pelin voittaa, kun heittää noppaa hyvin ja kääntää oikeat laatat esiin. Afrikan tähti: Retkikunnat lisää peliin yhtä  jos toista, mutta taidon merkitys ei juurikaan kasva. Päinvastoin, peliin on lisätty roimasti lisää tuurielementtejä.

Nyt pärjääminen edellyttää paitsi hyvää nopanheittelyä ja laattatuuria, myös hyvää tuuria retkikuntakorttien ja tapahtumakorttien kanssa. Vaikka löytäisikin retkikuntalaattoja, joilla saa kehitettyä retkikuntaansa, siitä ei ole suuremmin hyötyä, jos nostaa retkikuntapakasta vääriä kortteja. Tapahtumakortit voivat tuoda myös ikävästi takapakkia: yrittäkääpä itse edetä sekä lentopelkoisina että merisairaina… Pelissä on siis uudenlaisia mahdollisuuksia turhautumiseen.

Retkikunnat ei pelasta Afrikan tähteä peliharrastajaystävälliseksi: sen verran paljon pelissä on säilytetty vanhaa ja lisätty uutta tuurielementtiä. Retkikuntien kohderyhmää ovatkin ensisijaisesti ne, jotka pitävät Afrikan tähdestä ja haluavat pelin, joka on toisaalta tuttu ja turvallinen, mutta toisaalta tarjoaa vähän enemmän sisältöä. Peliko markkinoi Retkikuntia aikuisille, mutta kyllä meillä ainakin kahdeksanvuotias tästä enemmän innostui.

Omalla kohdallani Retkikunnat ei onnistu nostamaan Afrikan tähteä kiinnostavaksi peliksi, mutta nostan silti hattua tälle projektille: lopputulos on tyylikäs ja säilyttää paljon tuttua Afrikan tähdestä, mutta lisää peliin mielenkiintoisia uusia piirteitä. Sääntökirjaa olisin vielä hionut, nyt siinä on paljon tekstiä, mutta sääntöjen yksityiskohtainen sisäistäminen tuntuu silti vähän hankalalta.  Nyt sitten vain kehittelemään Afrikan tähden pohjalta niin moderni ja hyvin tehty perhepeli, että peliharrastajillekin kelpaa!

Tuomon videoarvostelu Retkikunnista

Faktat Afrikan tähti: Retkikunnista

Suunnittelija,

JulkaisijaPeliko (2014)

Mutkikkuus: Säännöissä on vähän opettelemista, sääntökirja voisi olla selkeämpikin. Onneksi pelissä on hyvät apulaput ja pikasäännöt.

Onnen vaikutus: Peli lisää valmiiksi tuuripitoiseen Afrikan tähteen lisää satunnaiselementtejä.

VuorovaikutusAfrikan tähteen verrattuna vuorovaikutusta on selvästi enemmän: kiusaa voi tehdä korteilla ja suorilla hyökkäyksillä, mutta myös yhteistyötä on mahdollista tehdä.

Teema: Kortit syventävät pelin teemaa ja pelaajien valittavissa olevat seikkailijat tuovat peliin luonnetta.

Uudelleenpelattavuus: Afrikan tähti: Retkikunnat puhaltaa vanhaan klassikkoon paljon uutta henkeä ja satunnaistapahtumat tuovat peliin vaihtelua.

Kieliriippuvuus: Pelaaminen edellyttää lukutaitoa, korteissa on paljon tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–6

Pituus: 45–90 min, selvästi pidempi kuin perinteinen Afrikan tähti.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

78 vastausta aiheeseen “Afrikan tähti: Retkikunnat”

Hei kiitos Mikko mukavasta arvostelusta! Nostit esiin hyviä pointteja.
Mutta pistätkös toisen suunnittelijan/allekirjoittaneen nimen oikein -> Joonas Tupala.

Vaikuttaapa mielenkiintoiselta! Itse on tullut Afrikan Tähteä pelattua paljonkin, olkoot peli kuinka tuuripainotteinen ja lapsille suunnattu tahansa. Kohdallani pelissä toimii ehkä samanlainen retrofiilistely, kuin vaikka vanhojen Sega-pelien kanssa – niin kultaista nostalgiaa ja tiettyä muutoin saavuttamatonta tunnelmaa.

Niinkin korkealle tätä suomalaista klassikkopeliä olen arvostanut, että ostin Afrikan Tähti Deluxe -version tuossa viime talvena. Tässä rupesinkin miettimään, että onko minkään valtakunnan väliä, että onko kyseessä peruspeli vai Deluxe-versio? Ja tarvitaanko alkuperäisiä nappeja mihinkään, vai tuleeko lisäosassa kaikki tarvittava? Olen hieman ihastunut näihin Deluxe-version muovisiin aarrenappeihin, kun pahvisiin tahtoi aina aikojen saatossa muodostua merkkejä jotka paljastivat Afrikan tähden…

Periaatteessahan tämä lisäosa kai voisi toimia myös Inkan Aarteen laudalla, eikös? Itseltä löytyy molemmat, ja tuntuisi että eikö tällä tavalla voisi saavuttaa vielä enemmän vaihtelua…

Retkikuntien kanssa ei ole väliä, onko Deluxe vai ei. Lisäosa käyttää peruspelistä vain karttaa ja rahoja. Luulisin, että Inkan Aarteenkin kanssa toimii, jos siinä vain on sama määrä ruutuja.

Hei!

Ostettiin tänään lisäosa ja pelattiin pari peliä. Meille jäi kuitenkin hämäräksi, että jos on löytänyt Afrikan tähden ja pääsee maaliin, mutta ohittaa samalla jonkun ruudun, missä pitää nostaa tapahtumakortti, niin onko silloin voittaja vai ei? Eli siis on maalissa Afrikan tähden kanssa ja silloinhan on vähän niinkuin voittanut jo pelin, mutta tavallaan pitäisi vielä nostaa tapahtumakortti. Pitääkö tällöin nostaa tämä tapahtumakortti, ja sitten sieltä voi tulla vaikka se kortti, että pitää vaihtaa paikkaa jonkun toisen pelaajan kanssa ja täten lentääkin johonkin huitsin nevadaan, vaikka periaatteessa olikin jo voittaja? Vai miten tuo kohta siis toimii? Osaako joku vastata? Ei oikein löydetty säännöistä mitään tähän ongelmaan.

Moi Epäileväinen.

Tapahtumakortti nostetaan aina VÄLITTÖMÄSTI kun pysähdyt tai ohitat kohteen/kaupungin. Vasta kun kortti on luettu ja vaikutukset otettu huomioon, matkan teko jatkuu jäljellä olevan nopan silmäluvun mukaan. Eli kun tähteä hallussaan pitävä pelaaja liikkuu Tangieriin mutta ohittaa Maroccon, nostaa hän tapahtumakortin Maroccon kohdalla.

Afrikan Tähden/hevosen kengän kanssa Tangieriin/Cairoon saavuttaessa tapahtumakorttia ei nosteta, sillä pelaaja on voittanut pelin.

– Joonas
A.T Retkikunnat – suunnittelija

kysymys: mistä löydän A.T. retkikunnat-pelin yksityiskohtaisemmat säännöt? Pikasäänöt olemassa, mutta laajempi versio kateissa.

Hei!

Kiitoksia tekijöille loistavasta, joskin toisinaan hieman pitkäksi venyvästä pelistä!
Minulla olisi pari kysymystä pelin viheliäisimmästä kolkasta, elikkäs Slave Coastista. Säännöt sanovat siitä näin:

´´Alkuperäisistä säännöistä poiketen rosvo- tai
vaaratilanneaarrekiekon saadessaan pelaaja
joutuu jäämään Slave Coastille vangiksi ja
menettää kolme seuraavaa vuoroaan.´´

1. Rosvon tullessa vastaan, menettääkö sekä rahat että joutuu odottamaan paikallaan kolme vuoroa?

2. Nostaessaan vaaratilannekiekon, joutuuko silloin suoraan odottamaan kolme vuoroa, vai pitäisikö sen lisäksi vielä pelata tuo vaaratilanne, ja saada mahdollisesti vieläkin suurempi rangaistus (siis molemmat rangaistukset yhteenlaskettuna)?

Moi ”Orja”!

Hyvä huomio ja vaikka peli välillä on turhankin rankaiseva, tässä tapauksessa extra-rangaistusta ei tule.
Eli jos nostat Slave Coastilla rosvo- tai vaaratilannekiekon menetät ainoastaan kolme seuraavaa vuoroasi, rosvoa tai vaaratilannetta ei tällöin enää pelata.

Onnea tutkimusmatkailuun!

Kysymys 1: Jos tapahtumakortti liikuttaa minut kohteeseen/kaupunkiin, saanko jatkaa vuoroani, eli nostaa aarrekiekon? Uutta tapahtumakorttiahan tässä tapauksessa ei sääntöjen mukaan nosteta.

Kysymys 2: Jos tapahtumakortti liikuttaa minut samaan ruutuun vastapelaajan kanssa, saanko haastaa hänet yhteenottoon?

Kiitoksia!

Moi Jari.
1.) Pelaaja saa jatkaa vuoroaan vielä tapahtumakortin aiheuttaman liikkeen jälkeenkin. Mikäli hänellä oli vielä arpakuution ”askeleita” jäljellä, hän voi käyttää myös niitä tapahtumakortin jälkeen. (esim. pelaaja heittää nopalla ”5”, liikkuu kaksi askelta ja nostaa ”myötätuuli” t.kortin joka liikuttaa häntä 4 askelta eteenpäin. Kortin liikkeen jälkeen hän päättää jatkaa liikettään vielä loput kolme arpakuution askelta)
Voit toki myös halutessasi päättää liikkumisesi tapahtumakortin liikkeen jälkeen ja jatkaa vuorosi seuraavaan vaiheeseen.

2.) Kuten yllä mainitsin, vuoro jatkuu normaaliin tapaan joten voit haastaa vastapelaajan yhteenottoon.

Toivottavasti näistä oli apua!

Kysymys koskien ”uuvuttava retki” -korttia. Saako pelaaja itse päättää poistetaanko sattumanvaraisesti yksi varustekorteista vai yksi kulkuneuvokorteista? Vai laitetaanko kaikki varuste- ja kulkuneuvokortit yhteen kasaan, josta arvotaan poistettava kortti?

Terve teille Hämmentyneet!
Huomionne kortin tekstiasusta on hyvä ja vastaatte itse jo oikein jälkimmäisellä vaihtoehdolla.
Eli ”uuvuttavan retken” nostanut pelaaja ottaa KAIKKI varuste-ja kulkuneuvokorttinsa, sekoittaa ne ja antaa vasemmalla puolella olevan pelaajan poimia niistä sattumanvaraisesti yhden, joka pistetään suoraan retkikuntakorttien poistopinoon.
Toivottavasti tämä selvitti hämmennystä!

Hei, Voiko yhteydenoton aloittaa, kun saapuu kohteeseen jossa kilpailija on, mutta siinä ei ole enää aarrekiekkoa?

Tilanne joka meillä tapahtui oli niin, että x pelaaja oli aarrekiekon päällä. Y pelaaja lensi siihen, (nosti ensin kortin) sen jälkeen osti aarrekiekon. Siellä oli afrikantähti. Miten seuraavalla vuorolla pelaaja x voi toimia? Saako hän aloittaa yhteydenotot, heittämättä noppaa? Säännöissähän luki että yhteydeoton voi aloittaa kun SAAPUU paikkaan jossa toinen on. Pikasäännöissä puolestaan sanotaan että jos paikassa on aarrekiekko, sen sijaan ettää sen ostaa voi aloittaa yhteydenoton??

Jäi epäselväksi miten toimia.. ja riitahan tästä syntyi :D

Moi Katja!
Yhteenoton voi aloittaa ilman aarrekiekkoakin.

Pelaaja Y toimi kieltämättä häikäilemättömästi ja pelaajan X halukkuus yhteenottoon on varsin ymmärrettävää. :)

– Pelaaja voi halutessaan jättää vuoronsa osion 1.Liikkuminen käyttämättä (eli pysyä paikoillaan) ja toteuttaa vain osiot 2.Retkikuntakorttien käyttäminen ja 3.Toimet. Toimiin kuuluu yhteenoton aloittaminen, joten pelaajalla X oli täysi mahdollisuus tähän kuvailemassasi tilanteessa. Yhteenoton voi siis aloittaa aina olessasi samassa PISTEESSÄ (eli missä tahansa kohtaa pelilautaa) vastapelaajan kanssa.
Pikasäännöt ovat tiivistelmä, joten täysien sääntöjen käytäntö on oikea.

Toivottavasti nyt voitte ratkaista riitanne pelin suomin yhteenoton keinoin!

Hei,

Ja kiitokset, Joonas, kun pelin kehittäjänä vastailet kysymyksiimme täällä! Meillä syntyi pientä erimielisyyttä siitä, voiko pelaaja käyttää retkikuntakorttiensa ominaisuuksia jo ennen kuin retkikunta on koossa. Säännöissä tähän ei mielestäni oteta suoraan kantaa, mutta saatan toki olla väärässä ja lukenut vihkosen huolimattomasti.

Parilla pelikerralla jokaisella pelaajalla kesti todella kauan saada retkikunta kasaan huonon tuurin vuoksi. Henkilökohtaisesti minusta olisikin hassua, jos edessä olevia ominaisuuksia ei voisi käyttää lähes puoleen peliin. Haluaisin kuitenkin varmistaa asian, kun se porukassamme eriäviä mielipiteitä nostatti.

Ystävällisesti

Jocke R.

Jocke R. retkikuntakorttien ominaisuudet ovat käytössä heti pelin alusta. Retkikunnan kokoaminen valmiiksi vaikuttaa vain siihen, että alempia kiekkoja voi kääntää ympäri.

Säännöissä ei tätä suoraan sanota, mutta missään kohtaan puhuta siitä, että retkikuntakorttien ominaisuuksia voisi käyttää vasta retkikunnan ollessa koossa. Ja peli saattaa loppua hyvinkin nopeaan, kun retkikunnat alkavat olla valmiita, joten olisi tyhmää jos ominaisuuksia voisi käyttää vain pienen hetken pelistä.

Moi Jocke.
Petrus jo vastasikin kysymykseesi. Retkikuntakorttien erikoiskyvyt ovat käytössä pelin alusta asti. Sääntöjen sivulla 3. ”Ensinmäinen vuoro” otsikon alla esitellään pelaajan vuoron osiot joista keskimmäinen ”2.Retkikuntakorttien käyttö” opastaa käyttämään korttien erikoiskykyjä. Jos ei suoraan niin ainakin siis epäsuorasti ilmaistuna kortit ovat alusta asti käytössä.
Ja tosiaan, kun hallussasi on tarpeeksi retkikuntakortteja, joiden jokaista ominaisuutta (toimintakyky, voimavarat & matkanteko) on kolmen symbolin verran, on retkikuntasi koossa. Tällöin voit alkaa kääntämään pohjimmaisia löytöretkikiekkoja.

Mukavia pelihetkiä ja pistä vain kysyen jos jatkokysymyksiä ilmenee, näihin on näppärä täältä käsin vastailla ja mahdollisesti parantaa ihmisten pelikokemuksia.

Hei,

Kiitos vastauksista! Noin tosiaan arvelin asian olevan. Uskon myös porukan skeptikkojen tyytyvän nyt tähän, haha!

Jocke R.

Hei,

Ohjeissa lukee yhteenotto kohdassa, että puolustava pelaaja voi käyttää yhteenotossa myös retkikuntakorttien uusintaheittoja, mutta ei mainita sitä, että saako myös hyökkäävä pelaaja käyttää näitä retkikuntakorttien uusintaheittoja. Joten kiistahan siitä tuli :D

Moi Matkailija,
myös yhteenotossa hyökkäävä pelaaja saa halutessaan käyttää retkikuntakorttien uusintaheittoja omaan vaaranoppaheittoonsa.

Hei,

En muista tasan tarkkaan sanasta sanaan, mutta seikkailijan ominaisuus- kohdassa sanotaan, että pelaaja voi halutessaan vaihtaa nostamansa tapahtumakortin tai rosvon vaaratilannekortiksi. Tämä herätti meillä vähän ihmetystä, kun sen voi tulkita parillakin tapaa. ELI. Vaihdetaanko tapahtumakortti toiseen tapahtumakorttiin vai vaaratilannekorttiin?

Moi Seikkailija
Voit vaihtaa halutessasi tapahtumakortin tai rosvokiekon vaaratilannekortiksi. Eli seikkailija voi vaihtaa ko. vain vaaratilannekorteiksi. Seikkailijalla on siis mahdollisuus yrittää karistaa oman etunsa vastaisen tapahtumakortin (esim lentopelko) riskeeramalla vaaratilanteen seikkailujen parissa.

Terve,

Klassinen kysymys maaliin saapumisesta. Oletan ettei näin ole, mutta pitääkö maaliin saapua tasaluvuin?

Muutama muu askarruttava asia. Miten vastatuuli-kortin kanssa toimitaan, kun sellainen nostetaan lentämisen jälkeen? Tuskin sentään takaisin tarvitsee lentää? Entä myötä ja vastatuuli asiat merellä, tarvitseeko merimatkaa maksaa uudestaan, sillä onhan maissa jo käyty?

Voiko punaisten pylpyröiden välillä vaihtaa suuntaa? Vai pitääkö punaisessa pylpyrässä ollessa tehdä se päätös, mihin haluaa matkata ja mennä perille asti, ennenkuin voi suuntaa vaihtaa? Menomatkalla käsittääkseni toimitaan ainakin siten, ettei suuntaa kesken matkan vaihdeta, sillä ostettu merimatkahan on kahden pylpyrän välinen matka.

Merimatkoista minua taas kiinnostaa siirtyminen maalle. Jos on kahden siirtymän päässä rannasta ja heittää vaikka viisi, niin siirretäänkö ensin rantaan, otetaan tapahtumakortti ja jatketaan sen jälkeen vie kolmella maata pitkin? Jos maalla ei saa liikkua nopasta jäävillä siirtymillä, niin saako myötätuulta hyödyntää?

Kiitos vastauksista!

Moi Supervinski,
pahoittelut helleinfernon aiheuttamasta viivestä!

Maaliin (Cairoon & Tangieriin) ei tarvitse saapua tasaluvuin, säännöt s.6 vasen palsta kolmas ”Huom.”

Lentomatkan jälkeinen vastatuuli-kortti siirtää pelaajaa 4 askelta maareittejä pitkin. Mikäli mahdollista niin lentoreitin suuntaan, jos selkeää paluureittiä ei ole, päättää kortin nostaneen pelaajan viereinen pelaaja reitin jolle tämä siirtyy.

Merimatkaa ei tarvitse maksaa uudestaan jos vasta-/myötätuuli siirtää pelaajaa (laiva on ollut ankkuroitumassa satamaan kun äkisti voimistuneet tuulet ovat ajaneet sen takaisin merelle.. jne.)

Pelissä ei juuri ole tarvetta sahata reittejä edestakaisin yhden vuoron aikana, sillä pelaaja voi pysähtyä haluamaansa kohtaan ilman tasalukuja. Mikäli liike on pysähtynyt keskelle maareittiä ja seuraavalla vuorollaan pelaaja kokee pelitilanteen muuttuneen niin että hän haluaa palata takaisinpäin, saa hän näin tehdä.
Myös merimatkalla pelaaja voi kääntyä vastaavassa tilanteessa takaisinpäin (taivuttelee aluksen kapteenin palamaan lähtösatamaan, jonkin kriittisen verukkeen turvin.. jne.)

Kuvailemassasi tilanteessa pelaaja saapuu maihin (2askelta), nostaa tapahtumakortin sillä hän liikuu kohteen läpi tai pysähtyy siihen, toimii kortin ohjeiden mukaan ja mahdollisesti jatkaa heittonsa jäljellä olevien askelien (3) verran eteenpäin, mikäli haluaa vielä liikkua.
Jos hän satamaan/kohteeseen saapuessaan nostaa myötätuulen, siirtyy hän ensin kortin ohjeistaman 4 askelta eteenpäin ja tämän jälkeen voi vielä liikkua nopanheittonsa jäljellä olevat 3 askelta.
Palatakseni osin aiempaan kysymykseesi, jospelaaja erityisesti halusi tuohon satamaan/kohteeseen vaikkapa kääntämättömän varustelu-tai löytöretki-aarrekiekon takia, voi hän myötätuulen jälkeen liikkua nuo 3 askelta kohteeseen päin (jääden tosin harmittavaisen 1 askeleen päähän siitä)

Toivottavasti vastauksistani oli sinulle apua, mukavia pelihetkiä!

– Joonas

Hei,
Voisiko ylituomari ratkaista myös tämän kiistan?
Pelaaja A oli löytänyt Afrikan Tähden ja oli kuljettamassa sitä Kairoon. Pelaaja B saavutti hänet matkalla ja haastoi yhteenottoon, jonka pelaaja B voitti. Tässä kohden pelaaja A esitti ”sormet pelissä” käsikortin ja halusi heittää B:n heiton uudelleen. Kiistahan tästä syntyi. Kumpi siis lopulta voitti yhteenoton ja sai jatkaa matkaa Afrikan Tähden kanssa?

Moi Tuula!
Näin nopeasti avattuna:
B:n haastaessa A:n Yhteenotoon, heittää puolustava A viittä vaaranoppaa ja valitsee saamistaan nopista mahdollisimman monta samaa, esim kolme timanttia. (Pelaaja A saa yrittää parantaa heittoaan mm. retkikuntakorttien antamilla uusintaheitoilla halutessaan)

Pelaaja B voittaa yhteenoton mikäli hän on onnistuu heittämään vaaranopilla Pelaaja A:n valitsemat (esim 3 timanttia) symbolit. Hän saa halutessaan myös yrittää parantaan tulostaan retkikuntakorttien uusintaheitoin.

Pelaaja A voi pelata käsikortin ”Sormensa Pelissä” joko heti B:n heiton jälkeen tai tämän mahdollisten uusintaheittojen jälkeen. A:n kannattaa pantata korttiaan tietysti siihen asti kunnes selviää onko B ylipäätään voittamassa yhteenottoa. Pelatessaan kortin, A heittää kaikki viisi B:n vaaranoppaa uudestaan. Tämän jälkeen B voi yhä parannella tulosta, mikäli hänellä on esim retkikuntakorttien mahdollistamia uusintaheittoja.

Koska en tiedä yhteenoton vaaraheittojen tuloksia, en voi tietää kumpi todella yhteenoton voitti, A vai B. Mutta A:lla oli siis oikeus heittää B:n heitto uudestaan.
Kaikki vaaranoppien heitot ovat vaaraheittoja, oli kyseessä sitten yksittäisen pelaajan vaaratilanne tai pelaajien välinen yhteenotto.

Toivottavasti tämä ratkaisi kiistan, mukavia pelihetkiä!

Hei! Seuraavaan olisi kiva saada selvennystä. Meille jäi pelatessa vähän epäselväksi retkikuntakorteista tuo Rosvon käyttäminen. Sillä pystyy ryöväämään toisen pelaajan juuri kääntämän kiekon. Voiko kyseisen kortin omaava pelaaja käyttää kortin heti kun toinen pelaaja on esim. löytänyt Afrikan tähden vai pitääkö Rosvo-kortin omistajan odottaa omaa vuoroaan, että voi yrittää Afrikan tähden ryöstämistä?

Moi Antti,
Rosvo käytetään heti kun toinen pelaaja on kääntänyt kiekon ja saanut jotain, joka Rosvon omistavaa pelaajaa kiinnostaa (esim. Afrikan Tähti).
Tosin kiekon kääntäneelle pelaajalla on tällöin mahdollisuus käyttää sabotointi-käsikorttia, mikäli sellaista pitää hallussaan. Mutta jos rosvoa käyttäneellä on ”ähäkutti”…

– Joonas

Moi, kysymys liittyen ähäkutti-korttiin: Voiko ähäkutti-kortilla kumota toisen ähäkutti-kortin vaikutuksen?
Eli jos vaikka pelaaja käyttää Sabotointi-kortin, vastapelaaja käyttää ähäkutin, voiko ensimmäinen pelaaja pelata vielä ähäkutin niin että Sabotointi onkin voimassa?

Selkeetä :)

Terve Arcibald
kyllä voi, Ähäkutilla pystyy estämään toisen Ähäkutin käytön.

– Joonas

Moikka Joonas!

Siisti juttu, että vastailet täällä kysymyksiin joita väistämättäkin pelatessa herää.

Oma kysymykseni on seuraavanlainen; ovatko termit ”poista” ja ”myy” pelissä synonyymejä? Eli kun poistat retkikuntakortin saatko silloin sen arvon verran puntia itsellesi kuten myydessäsi kortin. Kysymys heräsi tilanteessa, kun Uuvuttava retki -kortti pakotti pelaajan poistamaan 200+300 punnan arvoisen Jalokivet -kortin. Päädyimme aluksi siihen, että pelaaja ei saa kortista itselleen rahaa mutta kysymys nousi uudelleen esille kun yksi pelaajista oli myymässä Taideaarre -korttia. Kortissa lukee seuraavaa: ”Poistamalla tämän kortin saat….” Onko tällöin kyse siitä, että pelaaja voi joko poistaa kortin ja käyttää siinä kerrotun vaikutuksen tai myydä sen saaden rahaa, mutta tällöin vaikutus jää käyttämättä? Yksi argumentti siihen, että myös poistamisesta saa arvon verran rahaa kaikissa tapauksissa on se, kun nostaa retkikuntakortin vaikka niitä on jo pöydällä pelaajan maksimimäärä hän saa valita minkä poistaa ja saa silloinkin kortin arvon verran rahaa.

Hieman aihetta sivuten Metsästäjä -kortissa lukee, että pelaaja saa hänet poistaessaan 200 puntaa ”lisää rahaa kortin arvon päälle”. Tämä siitä huolimatta, että poistaessa liittolaisten arvo on oletuksena 0 puntaa. Saatko metsästäjästä siis 200 vai 400 puntaa?

Kiitos vastauksesta jo etukäteen!

Moi Miska!

Poista ja Myy eivät ole synonyymejä. Korteista, jotka antavat lisää rahaa myymisen yhteydessä (esim. Kahvipavut ja Jalokivet), ei saa niiden erikoiskykyjen antamia etuja, jos ne poistetaan jmm. tapahtumakortin käskystä. Vain pelaajan myydessä kortin niiden erikoiskyvystä on hyötyä.
Joten toimitte oikein Uuvuttavan Retken yhteydessä, kun poistitte Jalokivet poistopakkaan.

Taideaarre-kortin erikoiskyky on että pelaaja saa omalla vuorollaan poistaa sen ja nostaa retkikuntapakan päällimmäisen kortin itselleen. Jos hän joutuu poistamaan korttinsa esim. Uuvuttavan Retken takia, ei hän saa käyttää kortin erikoiskykyä. Kortin poistaminen erikoiskyvyn takia EI ole kortin myymistä, joten hän ei saa siitä rahaa.

Kun retkikuntakorttien maksimimäärä ylittyy on kyseessä erikoistilanne, jolloin pelaajan täytyy poistaa kortti saadakseen korttimääränsä jälleen sallituksi. Tässä erikoistilanteessa pelaaja saa poistamastaan kortista rahallisen korvauksen myynti-sääntöjen mukaan (ei rahaa liittolainen- & taitoretkikuntakorteista, lisäkorvaus Kahvipavut & Jalokivet tyyppisistä korteista).

Metsästäjä-retkikuntakortti on poikkeus normaaliin myyntikäytäntöön. Tästä löytyy maininta s.7 vasemmalta palstalta.

Kiitos hyvistä ja jopa hieman hankalista kysymyksistä, toivottavasti vastaukseni ovat hyödyksi!

Tervehdys väki loistava, ilo lukea kysymyksiä ja vastauksia täällä :)
Joonas, minulla kävi pojan kanssa pelatessa mielenkiintoinen tilanne:
Poika tuli ja ryöväsi merellä minulta Afrikan Tähden(olin Kairon vieressä ja hän ilmaiseksi pummasi 2 askelta luokseni voitti taiston jne.) ja pakeni maateitse ylivoimaisella retkikunnallaan pölyä jälkeen jättäen nieltäväkseni. Hänelle kävi niin että hänellä oli RUNSAASTI retkikunnassa maateitse olevia liikkumisboonuksia, hän nopanluvulla ja retkikunnan liikkumisboonuksillaan pääsi ylitse muistaakseni 3:n eri kaupungin joista jokaisesta nousi Tapahtumakortti. Viimeisellä hän sai myötätuuli kortin, joka mahdollisti hänelle tyypillisellään tuurilla viimeiset 4 liikettä tarvittavaksi Tangieriin, voiko näin tehdä? Olen myös miettinyt voiko Rykäisy yms. matkanjoutamiskortteja käyttää Afrikan Tähden/hevosenkengän palauttamiseen?

Moi Anttinen!
Kuulostaa kovasti siltä että poikaasi lykästi ja kunnolla. Myötätuulella voi päättää pelin Cairoon tai Tangieriin, samoin myös rykäisyllä saa kurottua puuttuvan askeleen.

Hei!

Tässä on nyt läjä kysymyksiä. Anteeksi siitä ja kiitos nyt etukäteen.

1. Jos Sadekausi alkaa kortti vaikutaa pelilaudalla ja saa nopasta numeron 4 ja liikkuu kaksi askelta maalla ja kaksi askelta merelle, pitääkö liikkua kolme vai neljä askelta? Eli voisiko pelaaja päättää, että missä askeleessa se vaikuttaa eli että voisiko pelaaja päättää, että Sadekausi alkaa -kortti vaikuttaisi merellä, jolloin se ei sitten vaikuttaisi ollenkaan nopan lukuun? Entä toisinpäin, jos pelaaja olisikin merellä ja saisi nopasta 4 ja likkuisi kaksi askelta merellä ja kaksi askelta maalla?

2. Retkikuntakortissa Taisteluvaunu on kyky joka antaa pelaajan liikkua maalla kaksi askelta hitaammin. Miksi pelaaja haluaisi liikkua kaksi askelta hitaammin? Yhteenottoon menemiseenkään ei tarvinnut tasalukua.

3. Jos on retkikunta kasassa ja pysähtyy kohteen päälle, jossa on vielä molemmat kiekot ja päällimmäisen kiekon avaa, saako pelaaja avata heti seuraavalla vuorolla sen alemman kiekon vai pitääkö liikkua ja tulla takaisin siihen kohteeseen? Jos saa avata heti seuraavalla vuorolla sen alimmaisen kiekon, niin viekö sen kiekon avaaminen sen vuoron liikkumisen osalta? Tässä tapauksessa pelaaja ei olisi Argeologi.
Jos taas tässä tapauksessa pelaaja olisi Argeologi, maksaako niiden molempien kiekkojen avaus heti 200 puntaa? Jos siinä tapauksessa ei olisi rahaa, niin saisiko ne molemmat kiekot heti auki vain nopan luvuilla 5 ja 6?

4. Jos tapahtumakorteista tulee kortti mustaa magiaa pitääkö molempien pelaajien, jotka vaihtavat paikkaa nostaa tapahtumakortti?

5. Jos x-pelaaja on Whalefish Bayn ja Cape Townin välissä puolessa välissä ja y-pelaaja saa tapahtumakortin Vehkeily ja hän on siirtämässä x-pelaajaa Cape Towniin ja sieltä merelle, mutta x-pelaaja saakin Cape Townissa merisairauden tai Hirmumyrskyn saako y-pelaaja sirtää x-pelaajan sieltä silti merelle? Jos ei, niin kun y-pelaaja joutuu siirtämään x-pelajaa takaisin sitä ainoaa reittiä ja tämä vehkeilyn neljä askelta loppuisi siis siihen samaan paikkaan, josta se oli alkanut, saako y-pelaaja siirtää x-pelaajaa kuitenkin vielä siihen toiseen suuntaan?

6. Tarkoittaako Oikotie-tapahtumakortti sitä, että saa mennä mihin vain kohteesee kartalla kunhan välissä ei ole vettä tai kunhan suora reitti sinne ei ylittäisi toista kohdetta. Suora reitti tarkoittaisi sitä että kun laittaisi viivoittimen joidenkin kohteiden väliin, niin se viivoitin olisi se suorin reitti. Tajusitko?

7. Kun on köyhä ja menee merimatkalle ja liikkuu joka vuoro sen kaksi askelta ja sitten on niiden kaksien askelien jälkeen merellä yhden askeleen päässä kohteesta. Pitääko siihen kohteeseen pysähtyä seuraavalla vuorolla vai voiko mennä kaksi askelta eteenpäin sillain, että ensimmäinen niistä kahdesta askeleesta olisi se kohde ja se toinen eli viimeinen olisi merta?

8. Jos lentää niin voiko heti lennon jälkeen käyttää liikkumiseen mitään retkikuntakorttia esim. Hedelmät-korttia?

9. Jos pelaaja on Paronitar ja hänen retkikuntaansa kuuluu Eversti, niin onko hänen käsikorttiensa maksimimäärä seitsemän? Eli voiko Paronittaren ominaisuutta ja jotain retkikuntakorttia, joka antaa +1 käsikorttimaksimiin esim. sitä Everstiä, käyttää samaan aikaan?

Huomasin ohjeista, että jos tapahtumakortti liikuttaa pelaajaa kohteeseen tai sen läpi, ei hänen tarvitse nostaa tapahtumakorttia. Ihan vain varmistukseksi päteekö tämä sama siis myös myötätuuli- ja vastatuulikortteihin?

Ohjeissa lukee, että kun kaksi pelaajaa aloittaa yhteenoton, muut pelaajat voivat auttaa puolustavaa pelaajaa käsikortein yhteenotossa, jos tämä häviää. Voivatko he myös auttaa hyökkääjää, jos hän häviää yhteenoton? Jos siis x-pelaaja haastaa y-pelaajan yhteenottoon ja x-häviää sen voiko z-pelaaja käyttää puolustus- tai taka-ajatuskäsikorttia auttaakseen x-pelaajaa, koska ohjeissa sanotaan, että jos y-pelaaja olisi hävinnyt tuon yhteenoton olisi z-pelaaja voinut käyttää häneen palvelus- tai taka-ajatuskäsikorttia, mutta ei sanota voiko z-pelaaja käyttää yhteenoton hävinnyttä hyökkääjä x-pelaajaa auttaakseen palvelus- tai taka-ajatuskäsikorttia?

Terve Herra Tietämätön,
sellainen määrä kysymyksiä että katsotaan osaanko vastata enää kaikkiin. Pahoittelut mahd kirjoitusvirheistä.
*avaa sääntökirjan ja levittää kortit eteensä*

1) Koska pelaaja liikkuu maalla, vähennetään hänen 4 heitostaan yksi askel. Eli mennessä merelle, hän pääsee merellä enää yhden askeleen. Tai palatessaan maalle, hän liikkuu maalla enää yhden askeleen.

2) Taisteluvaunun 2 askeleen hidastus on voimassa aina jos sinulla on ko. kortti retkikunnassasi. Vaunu antaa kyllä tulitehoa vaaratilanteisiin, mutta matkan taivaltaminen sen kanssa on armottoman hidasta.

3) Pelaajan ei tarvitse liikkua välillä kohteesta pois avatakseen alemman löytöretkikiekon. Liikkuminen tapahtuu vuoron osassa 1. kun taas aarrekiekkojen avaaminen osassa 3. (toimet). Näin ollen hänen täytyy odottaa paikallaan avatakseen alemman kiekon.
Arkeologi voi maksaa 200puntaa avatakseen molemmat samalla vuorolla. Tai rahattomana kokeilla avaamista nopalla. Tämä ei kuitenkaan ole ns tuplayritys päälimmäiseen varustelukiekkoon, mikäli sitä ei saa auki heitollaan, ei alempaa löytöretkikiekkoa saa yrittää.

Huom! Päälimmäiset varustelukiekot 100£ tai nopan lukemat 4,5,6
Alempi löytöretki kiekko samat jos retkikunta on koossa, mutta mikäli pelaajan retkikunta on yhä vaillinainen ja kaikki varustelukiekot on käännetty, voi hän kääntää alempia löytöretkikiekkoja 200£ tai nopanheitolla 5 & 6.

4) s.6 ensimmäinen Huom. Tapahtumakortin liikuttaessa pelaajia, uutta tapahtumakorttia ei nosteta.

5) katso kohta 4. Vehkeily on tapahtumakortti, siirrettävä pelaaja ei nosta tapahtumakorttia.

6) maareitillä tarkoitetaan mustavalkoista pistepolkua maan päällä. Viivoitin olisi linnuntietä, ja tässä pelissä ei viivoitinta tarvita. Esimerkki ”oikotien” matkasta vaikkapa Morocco -> Cap Verde. Kartalla on toki muutamia risteyskohtia, jossa pelaaja saa valita mihin suuntaan siirtyy.

7) saat toki mennä kohteen läpi (nostat tällöin tapahtumakortin) ja jatkat liikettäsi eteenpäin, mutta kiekkoja et voi tällöin kääntää, vaan sinun on pysähdyttävä kohteeseen kääntämistä varten.

8) retkikuntakorttien käyttö tapahtuu pelaajan vuoron vaiheessa 2. Joten hedelmät voi käyttää lennon jälkeen.

9) Kyllä tällöin käsikorttimaksimi on seitsemän.

lisäkysymys 1) Kyllä

lisäkysymys 2) vain yhteenoton hävinnyttä puolustajaa voi auttaa Taka-ajatus & Palvelus käsikorteilla. Tällöin tosin hyökkääjäkään ei menetä vuorojaan, sillä teknisesti hän ei hävinnyt yhteenottoa, kolmas osapuoli vain pelasti puolustavan ryöstön kohteen.

Toivottavasti näistä vastauksista oli sinulle apua! Paikoin säännöissä syytä selkeyttämiseen, mutta peleissä joissa on paljon komponenttien variaatioita, kysymyksiä ja tarkennuksia löytyy aina. Mukavaa kesää!

Hei vielä!

Tuli mieleen vielä muutama kysymys noihin kysymiini kysymyksiin liittyen ja yksi lisäkysymys. Kiitos tästä vaivasta ja hyvää kesää!!!

Tuohon 2. kysymykseen palaten, onko taisteluvaunu aktivoituna siis koko ajan, vaikka sen omaava pelaaja ei haluaisikaan käyttää sitä? Jos on, niin onko muitakin sellaisia retkikuntakortteja, jotka ovat aktivoituna, vaikka sellaisen omaava pelaaja ei haluaisikaan sitä? Jos on niin mistä sellaisen retkikuntakortin tunnistaa?

Tuohon 5. kysymykseen palaten, jos y-pelaaja saa tapahtumakorteista vehkeilyn ja kentällä on vaikutus hirmumyrsky tai x-pelaajalla on merisairausvaikutus, saako y-pelaaja siirtää x-pelaajan silti merelle, jolloin x-pelaaja menettäisi vuoronsa. Jos kyllä, niin jos x-pelaajalla on se merisairauskortti vaikuttamassa, pitääkö hänen maksaa se 200 puntaa tai odottaa se kaksi vuoroa vai voiko hän liikkua seuraavalla vuorolla niin, että menee maalle?

Tuosta 5. kysymyksestä tuli mieleen, että mitä jos pelaaja on siellä Whalefish Bayn ja Cape Townin välissä puolessa välissä ja saa, vaikka nopalla numeron neljä ja hän liikuttaa pelaajaa Cape Towniin päin aikeissa mennä sieltä merelle ja sieltä Cape Townista tulee merisairaus- tai hirmumyrskykortti, niin pitääkö pelaajan liikuttaa nappulansa siihen mistä hän alunperin lähtikin vai saako hän palata siihen mistä alunperin lähtikin ja mennä sen neljä askelta toiseen suuntaan?

Vehkeilykortista tuli mieleen vielä, että jos y-pelaaja saa vehkeilyn niin voiko hän siirtää x-pelaajan merelle, jos x-pelaajalla ei ole rahaa maksaa sitä merimatkaa?

Tuli mieleen vielä tämmöinen:
Jos pelaaja on Opettajatar ja hän tulee merireittiä pitkin kohteeseen esim. Cape Guardafuille ja hän päättää käyttää ominaisuuttaan eli että saa nostaa yhden sijasta kaksi tapahtumakorttia kohteessa, josta lähtee merireitti ja ensimmäinen kortti on hirmumyrsky tai merisairaus ja toinen kortti vastatuulikortti, niin miten silloin toimitaan? Pitääkö pelaajan silti siirtää nappulaansa merelle, vaikka ei saisi? Jos kyseessä on merisairauskortti, niin pitääkö maksaa 200 puntaa tai olla paikoillaan kaksi seuraavaa vuoroa? Jos siitä pitäisi päästä heti eroon eikä ole sitä 200 puntaa, niin mitä pitäisi tehdä?

Moi!
Kyllä, Taisteluvaunu on ns koko ajan aktivoituna. Vastaavia on monia, kuten juuri Eversti, Mustat Nahkasaappaat yms. Myös liikkumista lisäävät kortit ovat perjaatteessa samanlaisia, pelaajan ei vain tarvitse käyttää kaikkia lisäaskeleitaan.

Vehkeilyllä voi siirtää merelle vaikka Hirmumyrsky olisi voimissaan. Tällöin pelaaja x menettää seuraavan vuoronsa. Jos hänellä on Merisairaus, joutuu hän odottamaan tai maksamaan jahka hirmumyrsky on laantunut.

Jos kohteesta nostetaan tapahtumakortti, joka estää merelle menon, kuten Hirmumyrsky, on pelaajan tällöin keksittävä jotain muuta lopuille askelilleen, tai jättää loput liikkeet käyttämättä. Koskaan ei tule ns aloittaa vuoroa alusta.

Kyllä, pennittömän pelaajan saa siirtää Vehkeilyllä merille. Toki ystäviä tällä menettelyllä ei saa.

Vastatuuli siirtää pelaajan takaisin reittiään. Tämän jälkeen hänen on toimittava Hirmumyrskyn tai merisairauden ohjeiden mukaisesti. Eli jos hänellä ei ole rahaa merisairauden hoitamiseen, on hänen odotettava.

Jos pelaaja on rahaton ja menee merimatkalle ja liikkuu sen kaksi askelta joka kerta ja pysähtyy semmoiseen kohtaan merellä, että seuraava askel on maata, saako hän liikkua seuraavalla vuorollaan kaksi seuraavaa askelta, niin että ne molemmat askelmat, johon hän astuisi olisivat maata? Siis jos meritie on numerot ja maatie kirjaimet, niin se menisi näin:
1-2-3-4-5-6-7-8-A-B-C-D-E-F-G-H
Pelaaja olisi siis kohdassa 8 mentyään rahattomana joka kohdassa sen kaksi askelta. Saako hän nyt sitten liikkua B:hen vai pitääkö hänen mennä A:han ja odottaa seuraavaan vuoroon, jotta voisi sitten taas liikkua?

Terve ”:)”
Näkisin että kysymyksesi kuuluu perinteisen Afrikan Tähden piiriin. Tai no liki-perinteisen, sillä kahden askeleen liikkuminen merillä on tietääkseni vuonna 2005 lisätty pieni uudistus estämään saarille jäämisen tuskaa.
Näkisin kuitenkin että askel mereltä maalle ”kohteeseen” on yhä merimatkaa, joten rahattoman on edettävä meritse 1-2 askelta. Vanhoissa säännöissä lukee tosin ”meritse”, joten pelaaja ei saa toista askeltaan. Eli 8-meritie-A-maatie-B, liike lakkaa pisteeseen A.
A;ssa hän tosin saa tapahtumakortin ja voi koittaa kääntää kiekkoa, joten ehkä hänen onnensa kääntyy.

1. Jos omaa omaisuuskortin ja käyttää siitä kykyä ”heitä 1 vaaranoppa uudestaan”, saako käyttää saman vuoron aikana samassa kortissa olevaa kykyä ”Mikäli myyt tämän kortin, saat pankista 400 puntaa lisää rahaa kortin arvon päälle”.
Omaisuuskortti oli siis sellainen että siinä on ”heitä 1 vaaranoppa uudestaan” tai ”liikut maalla yhden askeleen nopeammin” ja vähän alempana on tuo, että ”mikäli myyt tämän kortin, saat pankista 400 puntaa lisää rahaa kortin arvon päälle”. Jos siis käyttää tuon tain yläpuolella olevan vaaranoppakyvyn saako käyttää myös sitä ihan alinta kykyä siinä, koska ne ovat eri puolella taita vai koskeeko se tai vain niitä kahta ylintä kykyä?

2. Ohjeissa sanotaan, että jos tulee kohteeseen, jossa on aarrekiekko ja pelaaja, voi avata aarrekiekon tai sen sijaan haastaa toisen pelaajan yhteenottoon. Saako molemmat tehdä eli sekä avata aarrekiekko että haastaa samassa kohteessa olevan pelaajan yhteenottoon? Ohjeissa ei ainakaan suoraan kielletä tai sallita sitä. En ainakaan huomannut siellä, että voiko molemmat tehdä samalla vuorolla.

3. Jos x-pelaaja tulee y-pelaajan kanssa samaan pisteeseen ja haastaa tämän yhteenottoon, voiko y-pelaaja haastaa heti seuraavalla vuorollaan x-pelaajan yhteenottoon? Heistä kumpikaan ei ole siis liikkunut sen x-pelaajan tekemän yhteenoton jälkeen?

4. Jos x-pelaaja on haastanut y-pelaajan yhteenottoon voiko x-pelaaja liikkua vielä yhteenoton jälkeen millään käsi- tai retkikuntakorteilla?

5. Jos pelaaja menettää seuraavan vuoronsa loppuuko hänen nykyinen vuoronsa heti siihen?

6. Pelaajien välillä voi siis käydä kauppaa. Onko pakko olla samassa pisteessä pelaajan kanssa, jotta hänen kanssaan voi käydä kauppaa.

7. Miten tämä pelaajien kauppa sitten käytännössä menee? Voiko x-pelaaja yrittää ostaa y-pelaajalta retkikuntakortin vai voiko y-pelaaja yrittää myydä sellaisen x-pelaajalle vai molempia. Ovatko retkikuntakortit saman arvoisia kuin myytäessä pankille? Voiko niitä yrittää myydä isommalla hinnalla kuin on ravoisia? Voiko liittolais- tai taitokortin myydä toiselle pelaajalle? Jos voi niin miten kengittäjän myyminen toiselle pelaajalle tapahtuu? Siirtyvätkö myös ne hevosenkengät ostajalle? Tuovatko ne hevosenkengät lisää arvoa kengittäjä kortille? Jos ne hevosenkengät eivät siirry ostajalle, saako ostaja käyttää hevosekenkiä, jotka on löytänyt jo ennen kengittäjän saamista? Voiko Afrkan tähden tai sen jälkeen löydetyn hevosenkengän kanssa käydä kauppaa? Pelaaja voisi haluta myydä sellaisen esim. semmoisessa tilanteessa, että pelaaja on löytänyt semmoisen Cape Townista ja on köyhä ja näyttäisi siltä, että toinen pelaaja voisi päästä maaliin ensimmäisenä tai löytää hevosenkengän ja päästää maaliin ensimmäisenä paitsi jos tämä Cape Townissa oleva pelaaja myisi tämän Afrikan tähden/hevosenkengän hyvin suurella hinnalla, lentäisi lähemmäs, löytäisi hevosenkengän ja pääsisi niin ensimmäisenä maaliin. Jos Afrikan tähdellä tai hevosenkengällä voi käydä kauppaa, niin minkä arvoisia ne ovat ja saako itse päättää sen hinnan?

8. Jos saa kengittäjän, saako lisäaskeleiksi käyttää niitä hevosenkenkiä, joita on löytänyt ennen kengittäjän saamista?

9. Rahavyöretkikuntakortissa sanotaan, että pelaaja saa pitää 100 puntaa mikäli hänet ryöstetään. Tarkoittaako tämä siis sitä, että jos pelaaja on rahaton ja hän saa aarrekiekosta rosvon, hän ei saa silloin 100 puntaa, koska hänellä ei ole rahoja, joista pitää 100 puntaa. Jos ei se tarkoittaisi sitä niin se tarkottaisi sitä, että saa pankista 100 puntaa? Jos näin niin jos pelaajalla on aarrekiekon avaamisen jälkeen tasan 100 puntaa, ja siitä aarrekiekosta tulee se rosvo niin saako hän pitää 100 puntaa käyttämällä rahavyöretkikuntakorttia? Tämä tarkoittaisi siis sitä ettei pelaaja menettäisi yhtään rahaa.

7. kysymyksessä ravoisia on arvoisia. Tuli vahingossa kirjoitusvirhe.

7. Kysymykseen palaten. Voiko liittolais- tai taitokortin tai minkään muun kortin antaa ilmaiseksi toiselle pelaajalle, jos tekee tämän kanssa yhteistyötä, kun yhteistyötä voi tehdä esim. palvelus- ja taka-ajatuskäsikortin kanssa? Onko pelaajien välisellä yhteistyöllä jotain rajoja? Millä muilla tavoilla voi tehdä yhteistyötä muiden pelaajien välillä? Voiko kolmestaan tai useampien pelaajien kesken tehdä yhteistyötä? Voiko pelaaja tehdä kahden muun kanssa yhteistyötä senlaittes, että nämä kaksi eivät tee toistensa kanssa yhteistyötä eli, että x-pelaaja tekisi y-pelaajan ja z-pelaajan kanssa yhteistyötä, mutta y-pelaaja ja z-pelaaja ei tee toistensta kanssa yhteistyötä, mutta tekisivät siis x-pelaajan kanssa yhteistyötä? Entä jos on vain kaksi pelaajaa pelaamassa, kannattaisiko toisen pelaajan tehdä toisen pelaajan kanssa yhteistyötä?

Hei! Anteeksi mahdollisista kirjoitusvirheistä ja kiitos jo etukäteen. Yritin parhaani mukaan löytää pelin säännöistä vastauksia, muuta en löytäny.

1. Jos x-pelaaja käyttää jotain retkikuntakorttia ja y-pelaaja käyttää sabotointikäsikorttia ja x-pelaaja vastaa siihen ähäkutilla, saako y-pelaaja käyttää toisen sabotointikäsikortin, jos hänellä oli niitä kaksi?
Tilanne oli siis seuraavanlainen: Minä ja veljeni pelattiin ja olin käyttämässä jotain retkikuntakorttia ja veljeni käytti sabotointia. Minä käytin sitten ähäkuttia. Veljeni halusi käyttää toista sabotointia, joka hänellä oli, tietenkin siihen retkikuntakorttiin, jota olin aiemmin käyttämässä eikä siihen ähäkuttiin, jota käytin. Olisiko hän voinut tehdä niin? Silloin sovimme ettei niin voi tehdä?

2. Voiko ähäkuttia käyttää jotain muuta käsikorttia vastaan, kuin sellaista, joka vaikuttaisi sen omaavaan pelaajaan esim. jos x-käyttää y-pelaajaan palvelusta, voisiko z-pelaaja käyttää palveluksen torjumiseen ähäkuttia tai jos joku käyttää yllätystä? Voiko ähäkuttia käyttää, jos toisen käyttämä käsikortti ei ihan suoraan vaikuta ähäkutin omaavaan pelaajaan, esim. että kiekkoja on kääntämättä enää vain kaksi ja toinen niistä on afrikan tähti ja nämä kiekot ovat eri puolilla lautaa ja x-pelaaja avaa kiekon lähellä maaleja, mutta kiekko ei olekaan afrikan tähti vaan joku muu eli se kiekko, joka on siellä Cape Townin lähellä on afrikan tähti ja x-pelaaja käyttää yllätyskäsikorttia, jolla saisi sen afrikan tähden, voiko y-pelaaja käyttää siinä vaiheessa ähäkuttia sitä x-pelaajan yllätystä vastaan?
Tilanne oli tämä: Minä ja veljeni olimme pelaamassa. Minä olin käyttämässä jotain käsikorttia, joka taisi olla koira veräjästä -käsikortti, jota olin käyttämässä hävittyäni vaaratilanteen. Veljeni olisi halunnut käyttää ähäkutin, mutta se koira veräjästä -käsikortti ei vaikuttanut häneen mitenkään, joten minusta hän ei voinut käyttää silloin sitä ähäkuttia. Olisiko hän kumminkin voinut?

3. Jos pelilaudalla on enää yksi tai kaksi kiekkoa jäljellä ja pelaaja saa poppamiehen ennustuksen, saako hän laittaa kiekon sellaisen paikkaan jossa se tai toinen sekoitettava kiekko ei ollut. Eli jos pelilaudalla on kaksi kiekkoa, jotka ovat Slave Coastissa ja Gold Coastissa, saako pelaaja, joka on juuri saanut poppamiehen ennustuksen siirtää toisen kiekoista esim. Cape Towniin tai saako molemmat siirtää joihinkin muihin kohteisiin. Entä saako niin tehdä muutenkin kun kiekkoja on laudalla vielä neljä tai enemmän?
Tilanne oli tämä: Minä ja veljeni pelasimme ja peliä oli kulunut niin paljon, että kiekkoja oli pelilaudalla vain yksi, afrikan tähti. Veljeni sai poppamiehen ennustuksen ja oli kaukana afrikan tähdestä toisin kuin minä. Hän olisi halunnut siirtää sen kiekon lähemäs itselleen. Olisiko hän voinut tehdä niin?

4. Voiko yhteenotossa pelaaja käyttää sabotointia siihen retkikuntakorttiin, jota yrittää varastaa?
Tilanne oli tämä: Veljeni haastoi minut yhteenottoon. Hän yritti saada minulta kuningattaren sinetti -retkikuntakorttia, joka antoi heittää kolme vaaranoppaa uudestaan. Minä puolustin niin, että käytin ensin muita heitä vaaranoppa uudelleen -retkikuntakortteja sitten lopuksi olin käyttämässä kuningattaren sinettiä, mutta veljeni käytti siihen sabotointia. Voiko niin tehdä? Jos niin tekisi niin silloinhan tämä kuningattaren sinetti, joutuisi retkikuntakorttien poistopakkaan eikä veljeni olisi saanut sinä kuningattaren sinettiä, jonka takia aloitti yhteenoton? Vai olisiko hän silti saanut sen, jos olisi voittanut? Miten silloin siis toimitaan? Jos se joutuu retkikuntakorttien poistopakkaan pelataanko yhteenotto silti loppuun?
Tätä kysymystä kirjoittaessani tuli mieleen, että saako yhteenotossa käyttää sitä retkikuntakorttia, jota yritetään varastaa?

5. Saako toiselta pelaajalta yrittää varastaa jotain kahta asiaa tai jopa kolmea, jos niiden arvo ei ylitä kolmen heittovuoron rangaistuksen arvoa hahmokorttien kääntöpuolella olevassa taulukossa? Tajusithan? Eli voisiko siis yrittää ryöstää toiselta pelaajalta kahden ominaisuussymbolin arvoista retkikuntakorttia ja 200 puntaa tai yhden ominaisuussymbolin arvoista retkikuntakorttia, 200 puntaa ja afrikan tähteä tai edes yhden ominaisuussymbolin arvoista retkikuntakorttia ja 200 puntaa?

6. Oikotie-tapahtumakortissa lukee, että pelaaja voi siirtää halutessaan pelinappulansa seuraavaan kohteeseen maareittiä pitkin. Saako siis sellaisen Oikotie-tapahtumakortin säästää ja käyttää vasta myöhemmin? Jos saa niin pitääkö se näyttää toisille pelaajille vai pidänkö sen piilossa itselläni? Sitähän ei lasketa silloin retkikunta- tai käsikortiksi? Sehän poistettaisiin heti käytön jälkeen silloin?

7. Kun tapahtumapakka loppuu, sekoitetaanko sen poistopakka heti kun viimeinen kortti on nostettu vai silloin kun sen viimeisen kortin jälkeen seuraava kortti viimeisen kortin jälkeen nostettaisiin? Päteekö sama myös muihin pakkoihin.

8. Pelin laatikon kyljessä sanotaan, että tätä Retkikunnat-lisäosaa voi pelata 2-6 henkilöä. Voiko enemmänkin henkilöitä pelata esim. niin monta kuin on pelissä hahmoja eli kymmenen?

9. Vaihtokaupassa saa siis päättää retkikuntakorttien arvot itse. Saako liittolais- tai taitokortin myydä rahaksi toiselle pelaajalle eli voiko toinen pelaaja ostaa rahalla toiselta pelaajalta liittolais- tai taitokortin. Saako pelaaja edes vaihtaa toisen pelaajan kanssa liittolais- tai taitokortin.

10. Säännöissä sanotaan, että pelaaja voi joko avata aarrekiekon tai haastaa pelaajan yhteenottoon, jos on tämän kanssa samassa pisteessä tai käydä kauppaa samassa pisteessä olevan pelaajan kauppaa. Jos x-pelaaja yrittää käydä y-pelaajan kanssa kauppaa, mutta y-pelaaja ei suostukaan myymään jotain retkikuntakorttia, saako x-pelaaja haastaa y-pelaajan heti silloin yhteenottoon?

11. Jos pelaaja on arkeologi ja on saanut retkikunnan kokoon ja avaa Slave Coastilla ominaisuudellaan molemmat kiekot ja saa niistä molemmista kiekoista rosvot tai vaaratilanteet tai toisesta rosvon ja toisesta vaaratilanteen, jääkö pelaaja Slave Coastille kuudeksi vuoroksi? Vai pistääkö toinen vaaratilanne/rosvo orjaksi ja toinen vaaratilanne/rosvo pistää nostamaan vaaratilanteen tai menettämään rahat? Jos näin niin, jos toinen kiekko on rosvo ja toinen vaaratilanne, saako pelaaja itse päättää, että kumpi jättää kolmeksi vuoroksi orjaksi ja kumpi tekee sen minkä tavallisesti tekee?
Entä onko se ihan niin, jos arkeologina retkikunnan omistaneena saa Gold Coastista molemmista jalokiven niin se on molemmat kertaa kaksi eli esim. jos niistä tulisi topaasi ja smaragdi: 2*300+2*600=1800?

Hei!

Lisäkysymys 1. Jos pelaaja on oliko se Taiteilija, joka antoi 300 puntaa, jos jättää vuoronsa väliin tai jos pelaajalla on ylipäätään jokin hyvä syy jättää vuoronsa väliin, saako hän ensin heittää noppaa ja vasta sen nopanheiton jälkeen päättää, että liikkuuko vai jättääkö vuoronsa väliin?

Lisäkysymys 2. Jos pelaaja on varattomana jonkun aarrekiekon päällä, saako hän ensin heittää noppaa ja vasta sitten sen nopanheiton jälkeen päättää, että oliko se nopanheitto liikkumisheitto vai yritys saada kiekko auki?

Lisäkysymys 3. Jos pelaajalla on merisairaus tai lentopelko ja hän on hahmo, joka antaa jättää vuoron väliin ja ottaa 300 puntaa tai jos hänellä on se retkikuntakortti joka antaa tehdä saman tai jokin muu vastaava, saako hän jättää vuoronsa väliin, niin että odottaa, että saa merisairauden pois ja saa samaan aikaan ottaa rahaa pankista? Eli merisairaudella saisi sillä hahmolla tai retkikuntakortilla 600 puntaa ja lentopelolla 900 puntaa. Jos on monta sellaista, että jos jätät vuorosi/vuoroja väliin saat tehdä näin, saatko käyttää niitä kaikkia yhtäaikaa? Saako merisairautta ja lentopelkoa yrittää saada samaan aikaan pois eli että kolmen vuoron jättämisen jälkeen ne molemmat olisivat poissa?

Terve nimimerkki ”(:” ja pahoittelut myöhästyneistä vastauksista kysymyksiisi, kesä on pitänyt kiireisenä. Kysymyksiä onkin liuta niin yritän vastata oikein, joskin lyhykäisesti.

1. Pelaaja voi myydä kortin, jota on käyttänyt aiemmin vuorollaan. Myyminen tapahtuu pelaajan vuoron vaiheessa 2.

2. Mm. ohjeissa s7 ”Toimet” ensinmäinen lause, ”…jonkin seuraavista toiminnoista”, eli voit JOKO kääntää kiekon, aloittaa yhteenoton, käydä kauppaa.

3. Kyllä, jos hän ei ole menettänyt vuoroaan.

4. Liikkumista edistävät retkikuntakortit käytetään aiemmassa vaiheessa vuoroa, mutta esim käsikortti ”Rykäisy”n voi käyttää, jos ei ole menettänyt vuoroaan.

5. Kyllä ks. ohje sivu 9.

6. Ohje sivu 7 kolmas bulletpoint – ”…samassa pisteessä…”

7. Sama bulletpoint kuin yllä, ”retkikuntakortteja ja rahaa”. Retkikuntakorteilla voi olla suurempi tai pienempi arvo kuin ”pankin” kanssa asioidessa, pelaajat sopivat keskenään. Retkikuntakorteista ”liittolaisia” sekä ”taito” kortteja ei voi myydä vastapelaajalle, kuten ei pankillekaan.

7. lisäkysymys – Hyvä kysymys! Taitokortteja ei voi antaa ilmaiseksi, sillä ne heijastavat pelaajan hahmon opittuja kykyjä. Tietysti hahmosi voisi opettaa toiselle hahmolle taitoja, mutta tämä kestäisi pidemmän aikaa, käydäänhän kouluakin vuosia. Mutta Retkikunta-lisäosan sääntöjä mukaillen sitä ei voi antaa/myydä ilmaiseksi toiselle. Sääntöjä mukaillen myös liittolais-retkikuntakorttien antaminen/myyminen on kielletty. Voit toki pelatessasi ehdottaa ns. talon sääntöä, jossa yhteistyötä tekevät pelaajat voivat antaa liittolaisia toisilleen kaupankäynnin aikana. Tietysti sinun täytyy sopia muiden pelaajien kanssa onko tämä ok, mutta temaattisesti sopiva idea.
Yhteistyötä saa harrastaa millaisilla kombinaatioilla tahansa, ja miksei myös kaksinpelissä MUTTA pelin voi voittaa vain yksi. Tähänkin voit tietysti sopia pelikaverisi kanssa että pelaatte vain hyvänmielen tutkimusretken, jossa peli päättyy yhteiseen voittoon kun Tähti on löytynyt yms.

8. Vasta kun Kengittäjä on osa retkikuntaasi, voit asettaa hevosenkengän sen päälle. Aiemmat hevosenkengät ovat siis arvottomia.

9. Jos pelaajalla on rahaa silloin kun hänet ryöstetään, saa hän pitää OMISTA rahoistaan 100 puntaa.

Terve Kolossikalmari!

1. Valitettavasti sovitte väärin, toisen sabotoinnin saa käyttää.

2. Ähäkutti toimii vain sinua vastaan käytettyihin käsikortteihin. Mainitsemassasi skenaariossa olit oikeassa, hän ei olisi voinut käyttää ähäkuttia, sillä tilanne kosketti vain sinua.

3. Poppamiehen ennustuksessa kiekkoja sekoitetaan niiden paikkojen kesken, joilla kiekot olivat. Skenaariossasi kiekko olisi pysynyt paikoillaan.

4. Hyökkäävä pelaaja voi sabotoida myös hyökkäyksensä kohteen. Tällöin se poistetaan , eikä se enää ole puolustajan hallussa. Näin ollen myöskään hyökkääjä ei sitä saa. Yhteenotto käydään silti loppuun. Voit käyttää korttia, joka yritetään varastaa, se on varastettu vasta kun yhteenotto on päättynyt hyökkääjän eduksi.

5. Yhteenoton kohde voi olla vain yksi listatuista asioista kerrallaan.

6. Oikotie ei ole käsikortti, sitä ei voi ottaa itselleen talteen. Sanamuotoilulla tarkoitettaan että kortin nostaessasi, voit siirtää nappulaasi jos haluat, pakko ei ole.

7. Peliteknisesti ero on merkittävä. s. 9 ensinmäinen kappale, ”mikäli jonkin korttipakan kortit loppuvat, sekoitetaan kyseisen pakan poistopakka uudeksi pelipakaksi”, eli sekoitus tapahtuu välittömästi kun pakasta loppuvat kortit.

8. Perjaatteessa kyllä. Joskin tällöin kortit tai rahat voivat loppua kesken yms. Myös ajallisesti pelin kesto kasvaisi entisestään, ja pelaajat joutuisivat odottelemaan vuorojaan entistä kauemmin. Voitte toki kokeilla omalla vastuulla!

9. Linjasin juuri aiemmalle kysyjälle (ks. edellinen vastaukseni 31.7:1857 kohta 6-7) ettei taito tai liittolaiskortteja voi vaihtaa tai myydä toiselle pelaajalle. Ne voi vain poistaa itseltään ohjeiden mukaisesti.

10. Hyvä kysymys, jos kauppa ei toteudu, ei pelaaja ole silloin käyttänyt vuoronsa kolmatta osaa. Pelaajathan voivat pelin keskellä puhua ja sopia kauppasuunnitelmiaan muun jutustelun yhteydessä, joten samassa ruudussa olevien pelaajien yritys hieroa kauppaa rinnastetaan siihen mikäli kauppa ei toteudukaan. Tällöin vuorossa oleva pelaaja voi kääntää kiekon mikäli sellainen on kyseisessä kohteessa, tai aloittaa yhteenoton.

11. Arkeologi kääntää kiekkoja yksi kerrallaan, käyden läpi aarrekiekkojen vaikutukset myös yksi kerrallaan. Hänen vuoronsa päättyisi siis slavecoastilla jo ensinmäiseen rosvoon.

Lisäkysymys 1. Päätös on tehtävä ennen kuin vuorolla on tehty mitään muuta.

Lisäkysymys 2. Liikkuminen tapahtuu pelaajan vuoron vaiheessa 1. Kiekkojen kääntäminen vasta vaiheessa 3. Joten joko pelaaja heittää ja liikkuu, tai päättää jäädä paikalleen ja koittaa heittää aarrekiekkoa auki.

Lisäkysymys 3. Et voi yrittää poistaa lentopelkoa sekä merisairautta samaan aikaan. Et myöskään voi tienata Taiteilijalla ja poistaa esim lentopelkoa samaan aikaan. Mutta voit tienata 300 puntaa taiteilijan ominaisuudella ja seuraavalla vuorollasi maksaa lentopelon pois.

Vielä yksi kysymys, joka on samankaltainen kuin nuo lisäkysymykset yksi ja kaksi ja muutama muu kysymy, jotka tulivat tätä kirjoittaessani mieleen. Toivottavasti nämä eivät ole tyhmiä kysymyksiä ja kiitos jo etukäteen.

Jos pelaajalla on rahaa, saako hän kohteessa, jossa on aarrekiekko ensin yrittää heittää noppaa avatakseen kiekon ja jos nopasta tullut on liian pieni avaamiseen saako pelaaja sitten heti sen jälkeen avata sen kiekon rahalla? Ainakin alkuperäisessä Afrikan Tähdessä sallittiin kiekon avaaminen nopalla, vaikka pelaajalla olisikin rahaa. Saakohan varattomana alkuperäisessä Afrikan Tähdessä yrittää avata kiekon nopalla samalla vuorolla, kun sen pälle on osunut. Entä jos on varaa?

Tuli muuten mieleeni tätä kysymystä kirjoittaessani saako Retkikunnat lisäosassa kiekon yrittää avata nopalla heti samalla vuorolla, kun sen päälle on osunut vaikka pelaajalla olisikin varaa avata se? Ohjeissa sanotaan kyllä, että VARATTOMANA pelaaja voi yrittää kääntöä samalla vuorolla, mutta ei sanota, että varallisena ei saisi niin tehdä. Saako niin siis tehdä?

Saako Retkikunnat lisäosassa edes ylipäätään missään vaiheessa yrittää nopalla kiekon kääntöä varallisena?

Hei! Tuli vielä yksi kysymys liittyen kortteihin, jotka hidastavat matkaa. Kysyn tämän kysymyksen neljässä osassa niin ei jää epäselvyyksiä missään.
Ohjeissa sanotaan, että jos nopan silmäluku menee näiden hidastavien korttien takia nollille tai negatiiviseksi, saa pelaaja liikkua silti yhden askeleen.

1. Jos kentällä on sadekausi alkaa -vaikutus ja pelaajalla on vaikka yksi retkikuntakortti ja rykäisykäsikortti, jotka antavat mennä lisäaskelia ja pelaaja saa nopalla numeron yksi ja pelaaja käyttää sen jälkeen sekä sitä retkikuntakorttia että rykäisyä, miten se silloin menee? Kuinka monta askelta pelaaja saa liikkua? Jos nopasta saa ykkösen, niin normaalisti sadekausi alkaa -vaikutus antaisi silti mennä yhden askeleen, mutta se retkikuntakortti ja rykäisy antaisivat kuitenkin lisäaskelia. Kuinka monta askelta pelaaja saa siis liikkua tuossa tilanteessa?

2. Jos pelaajalla on taisteluvaunu ja retkikuntakortti ja rykäisy, jotka antavat pelaajan mennä lisäaskelia, ja pelaaja saa nopasta kaksi tai yksi ja hän käyttää niitä retkikuntakorttia ja rykäisyä heti sen jälkeen, kuinka monta askelta hän saa silloin liikkua?

3. Entä jos pelaajalla on taisteluvaunu ja kentällä on sadekausi alkaa vaikutus ja tapahtuu sama kuin yllä? Miten silloin tapahtuu?

4. Onko olemassa muita kortteja, jotka hidastavat pelaajan kulkua? Jos on niin, miten silloin toimitaan, kun tulisi muita vastaavia tilanteita, se olisi mukana niissä?

Lisäkysymys 1. Ohjeissa sanotaan, että jos tapahtumakortti liikuttaa pelaajan kohteeseen tai sen läpi hän ei silloin nosta tapahtumakorttia, mutta mitä jos käsikortti on liikuttanut pelaajan kohteeseen tai sen läpi nostaako pelaaja silloin tapahtumakorttia, koska käsikorttihan on tapahtumakortti? Jos ei niin nostetaanko silloin, jos pelaaja käyttää nopanheiton jälkeen, loppukiriä ja menee sen kanssa kolme askelta eteenpäin ja käyttää vielä sen jälkeen retkikuntakortteja, jotka antavat liikkua askelia ja pelaaja pääsee niin kohteeseen, nostaako pelaaja silloin tapahtumakortin, koska hänhän on käsikortin eli tapahtumakortin avulla päässyt siihen kohteeseen?

Lisäkysymys 2. Ohjeissa sanotaan, että pelaaja saa käyttää käsikortin halutessaan. Saako hän siis käyttää rykäisyn tai loppukirin vastustajan vuorolla esim. siksi, että vastustaja haluaa haastaa tämän pelaajan yhteenottoon esim. Afrikan Tähden takia ja pelaaja haluaa paeta tältä vastustajalta?
Jos saa ja lisäkysymys 1:sen vastaus oli, että jos käsikortti aiheuttaa pelaajan liikkumisen kohteeseen tai sen yli, nostaa hän käsikortin ja pelaaja liikkuu sillä loppukirillä tai rykäisyllä siten, että on liikkunut kohteeseen tai sen läpi, nostaako hän sitten tapahtumakortin.

Lisäkysymys 3. Jos pelaaja saa taisteluvaunun, liikkuuko hän heti kaksi askelta taaksepäin? Entä jos hän on saanut sen kesken vuoron, kun tapahtumakortti on antanut hänelle sen? Miinustetaanko jäljellä olevista askelista heti kaksi? Entä jos se luku menee silloin miinukselle tai nollille? Meneekö pelaaja silti yhden askeleen vielä vai miten silloin toimitaan?

Lisäkysymys 4. Jos pelaaja saa taisteluvaunun ja hänellä on kaksi retkikuntakorttia, jotka antavat liikkua yhteensä kaksi askelta lisää ja tämä pelaaja ilmoittaa muille, että käyttää niitä kahta retkikuntakorttia kumoamaan taisteluvaunun vaikutuksen, saako toinen pelaaja käyttää heti sabotointia siihen, vaikka se toinen pelaaja ei ole oikeastaan vielä käyttänyt niitä retkikuntakortteja.

Lisäkysymys 5. Ohjeissa sanotaan, että jos pelaajalle tulee yksi liikaa retkikuntakortteja ja hän poistaa sen saa hän kuitenkin siitä sen arvon verran rahaa mikäli kortti ei ole liittolainen tai taito. Saako pelaaja käyttää kuitenkin vielä poistettavan tai jonkin muun kortin kykyä? Poistettava voisi olla sellainen myy tämä kortti niin saat tästä näin paljon rahaa tai poista tämä kortti niin saat tästä näin paljon rahaa. Jokin muu retkikuntakortti voisi olla siinä tilanteessa esim. kauppias, joka antaa ottaa kortin retkikuntapakasta poistettavan kortin tilalle.
Entä jos kauppiaalla tai muulla vastaavalla poistaa kortin, saako käyttää sen kortin kykyä esim. sellaista, että myy tämä kortti niin saat tästä näin paljon rahaa tai poista tämä kortti niin saat tästä näin paljon rahaa. Jos kauppiaalla poistaa kortin saako siitä poistettavasta kortista sen arvon verran rahaa, mikäli kortti ei ole liittolainen tai taito?

Lisäkysymys 6. Ohjeissa sanotaan, että jos pelaajalle tulee yksi liikaa retkikuntakortteja ja hän poistaa sen saa hän kuitenkin siitä sen arvon verran rahaa mikäli kortti ei ole liittolainen tai taito. Jos retkikuntakortti menee retkikuntakorttien poistopakkaan sabotoinnin takia saako sen retkikuntakortin omistanut pelaaja siitä kortista rahaa? Tai voiko sen kykyä tai muun kortin kykyä esim. kauppias käyttää tai tehdä saman tapaisesti kuin lisäkysymys 5:sessa?

Lisäkysymys 7. Vokio myydä kortin samaan aikaan kuin poistaa eli jos käyttää jonkun retkikuntakortin kykyä, joka antaa poistettaessa tehdä jotain esim. dynamiitti, saako pelaaja myös siitä sen arvon verran rahaa, jos kortti ei ole taito tai liittolainen.

Lisäkysymys 8. Voiko käsikortteja myydä pankille tai toisille pelaajille tai vaihtaa toisten pelaajien kanssa? Entä silloin kun käsikortteja tuli yksi liikaa?

Lisäkysymys 2. liittyvä kysymys, jonka mun piti kysyä tuosa samassa kommentissa, mutta unohdin. Eli siis:

Ohjeissa sanotaan, että pelaaja saa käyttää käsikortin halutessaan. Saako hän siis käyttää Loppukiri-käsikortin jo avattuaan aarrekiekon? Entä kaupankäynnin tai yhteenoton jälkeen? Vastasit edellis kommentissa kysymys 4., että yhteenoton jälkeen saisi käyttää vielä käsikortteja, jotka antavat pelaajan liikkua, mikäli tämä ei olisi menettänyt vuoroaan. Olettaisin siis, että niin saisi tehdä myös kaupankäynnin ja aarrekiekon käännön jälkeen, mutta jos loppukirillä pääseekin toiseen kohteeseen, jossa on vielä aarrekiekko, nostaako pelaaja siitä tapahtumakortin ja saako pelaaja kääntää sen aarrekiekon sitten? Jos saisi niin pelaaja olisi silloin siis nostanut kaksi aarrekiekkoa. Miten Arkeologilla, jolla pystyi avata samassa kohteessa olevat molemmat kiekot, mikäli pelaajalla olisi retkikunta kasassa. Jos Arkeologille kävisi noin, saako hän samalla vuorolla avata 2, 3 vai 4 kiekkoa? Muistaakseni ohjeessa sanottiin, että samalla vuorolla ei olisi mahdollista avata useampia kuin yhden aarrekiekon, mikäli pelaaja ei olisi Arkeologi.

Lisäkysymys 1. Jos pelaaja on Arkeologi ja hänellä on retkikunta kasassa ja hän on kohteessa, jossa on vielä molemmat kiekot, pitääkö hänen päättää, että yrittääkö hän avata molemmat vai vain toisen kiekon. Jos hän päättäisi yrittää avata molemmat kiekot, niin nelosella hän ei pystyisi avaamaan kumpaakaan?

Lisäkysymys 2. Jos pelaaja on Arkeologi ja hänellä on retkikunta kasassa ja hän on kohteessa, jossa on vielä molemmat kiekot ja hän saa siellä nopasta 5 tai 6, joilla hän saisi avata molemmat kiekot, mutta ensimmäinen kiekko aiheuttaa pelaajan vuoron menetyksen eli myös tämä nykyinen vuoro loppuu, saako pelaaja avata sitten seuraavalla vuorollaan ilmaiseksi sen kiekon, koska hän sai silloin viime vuorolla sen 5 tai 6, mutta ensimmäinen kiekko vei häneltä vuoron ja lopetti sen vuoron?

Lisäkysymys 3. Jos x-pelaaja tulee y-pelaajan kanssa samaan pisteeseen ja käy tämän kanssa kauppaa, saako y-pelaaja haastaa x-pelaajan yhteenottoon heti seuraavalla vuorollaan?
Jos x-pelaaja tulee y-pelaajan kanssa samaan pisteeseen ja haastaa tämän yhteenottoon ja häviää sen, saako y-pelaaja haastaa x-pelaajan heti seuraalla vuorollaan? Entä jos x-pelaaja olisi voittanut y-pelaajan? Saako x-pelaaja silloin haastaa y-pelaajan yhteenottoon taas heti seuraavalla vuorollaan tai jos he pelaavat vain kahdestaan, niin saako x-pelaaja haastaa y-pelaajan heti uuteen yhteenottoon? Entä sama kaupankäynnin kanssa?
Saako x-pelaaja käydä y-pelaajan kanssa kauppaa tai haastaa hänet yhteenottoon, jos y-pelaaja on itse tullut x-pelaajan kanssa samaan pisteeseen. Ohjeissahan sanotaan, että ”Tullessaan toisen pelaajan pelinappulan kanssa samaan pisteeseen (tasalukua ei tarvita), voi
pelaaja pysähtyä ja haastaa tämän yhteenottoon”, mutta siinä ei sanota mitään muuta. Tietysti tuossa sivulla 3 toimet kohdassa sanotaan, että ”pelaaja voi aloittaa pelaajien välisen yhteenoton, mikäli hän on samassa pisteessä vastapelaajan pelinappulan kanssa. Hän voi myös käydä kauppaa muiden samassa pisteessä olevien pelaajien kanssa”. Miten siis on, koska nuo yhteenoton ohjeet ovat kyllä tarkemmat ja tuossa vain sanotaan lyhyesti?

Lisäkysymys 4. Ohjeissa sanotaan, että kohteeseen tai toisen pelaajan kanssa yhteenottoon samaan pisteeseen tultaessa ei tarvitse tasalukua, mutta tarvitaanko tasaluku, jos pelaaja haluaisi tehdä kauppaa toisen pelaajan kanssa?

Voitko selittää yhteenoton kun en ymmärrä miten se toimii ja milloin sitä coi tehdä ja mitä se on?

Yhteenotossa, kun X pelaaja osuu Y pelaajan kanssa samaan pisteeseen (ei tarvitse tasalukua), X pelaaja voi haastaa Y pelaajan yhteenottoon. Kun hän haastaa Y:n yhteenottoon, tapahtuu seuraavaa:

1. X ilmoittaa kaikille pelaajille mitä haluaa varastaa Y:ltä. X voi varastaa Y:ltä Afrikan tähden, sen jälkeen löydetyn hevosenkengän, 200 puntaa, 400 puntaa, 600 puntaa tai retkikuntakortin. X:n pitää muistaa, että Y:llä pitää olla se asia, jota hän haluaa varastaa. Esim. X ei voi varastaa 400 puntaa Y:ltä, jos Y:llä on vain 300 puntaa.

2. Y pelaaja heittää kaikkia viittä vaaranoppaa kerran ja yrittää saada yhtä vaaranopan symbolia mahdollisimman monta (ei tarvitse päättää mitä ennen heittoa). Hän saa käyttää apunaan käsi- ja retkikuntakortteja (sitäkin, jota yritetään mahdollisesti sillä hetkellä varastaa ja X voi käyttää korttejaan Y:tä vastaan (jos X käyttää sabotaasia korttiin, jota yrittää varastaa, kortti menee retkikuntakorttien poistopinoon ja vaikka X voittaisi yhteenoton ei hän saa sitä korttia itselleen, koska Y:llä sitä korttia ei enää ole)).

3. X heittää vaaranoppia ja yrittää saada samaa symbolia kuin Y yhtä monta tai enemmän. Hänkin saa käyttää korttejaan avuksi kuten myös Y voi käyttää korttejaan X:ää vastaan.

4. Jos X voittaa, saa hän asian jota yritti varastaa paitsi jos yritti varastaa retkikuntakorttia, johon käytti sabotaasia 2. kohdan lailla. Y menettää myös seuraavan vuoronsa. Jos X voittaa voivat muut pelaajat (jos on) käyttää käsikorttejaan auttaakseen Y:tä. Huom. jos X häviää muut eivät voi auttaa. Jos taas Y voittaa, X menettää vuoroja henkilökortin takana olevan taulukon mukaan eli Afrikan tähdestä, sen jälkeen löydetystä hevosenkengästä, 200 punnasta tai retkikuntakortista, jossa on yksi ominaisuussymboli 1 vuoro, 400 punnasta tai retkikuntakortista, jossa on kaksi ominaisuussymbolia 2 vuoroa ja 600 punnasta tai retkikuntakortista, jossa on kolme ominaisuussymbolia 3 vuoroa.

Voit haastaa yhteenottoon toisen pelaajan, jos esim:
Toinen on löytänyt Afrikan tähden ja olet häntä lähellä
Jos sulla on raha loppu, mutta yhteenottoon on hyvät retkikuntakortit ja toisella pelaajalla rahaa riittää.
Jos toisella pelaajalla on retkikuntakortti, joka saisi oman retkikunnan kasaan.
Jos haluat hajottaa toisen pelaajan retkikunnan.

Yhteenoton sijaan voit myös käydä kauppaa muiden pelaajien kanssa. Silloinkin pitää olla samassa ympyrässä. Vaihtokaupassa pelaajat määrittävät itse hinnat. Jos kauppaa ei tule voi vaihtokauppaa yrittänyt pelaaja aloittaa heti yhteenoton odottamatta edes seuraavaan vuoroonsa, sillä mitään ei oikeastaan edes tapahtunut.

Selviskö? Jos ei mitä osaa, et tajunnut? Onko muita lisäkysymyksiä yhteenotosta, vaihtokaupasta tai jostain muusta?

Terve Pate.
Myrmidon avuliaasti jo selvittikin yhteenoton, enkä kyllä löydä tuohon juuri lisättävää! Ohjekirjasta nuo löytyvät, mutta yllä esitetyt esimerkit varmasti valaisevat.

Nimimerkit ”Kolossikalmari ja :)”, unohdin vastata teille, pahoittelut tästä. Kysymyksenne näyttäisivät olevan pitkälti skenaarioita, jotka ratkeavat pelin säännöt kertaamalla. Useista komponenteista ja lukemattomista yhdistelmistä koostuvat pelit tuottavat paljon tilanteita, joista kaikkia ei voi ohjeissa erikseen kattaa. Tällöin pelaajat toimikoot ohjeiden mukaan, mutta mahdollisessa ongelmatilanteessa on pelaajien hyvä selvittää keskenään demokraattinen ratkaisu ja tulkinta kulloisestakin menettelystä.

Katsoin nyt tarkkaan ohjeita ja päättelin kysymyksiini vastauksia. Nämä asiat jäivät vielä vaivaamaan:

1. Säännöissä sanotaan, että käsikortteja voi käyttää halutessaan ja tilanteen suodessa. Mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Voiko kaikkia käsikortteja käyttää myös vaikka vastustajan vuorolla?
Jos saa niin voiko rykäisyn ja/tai loppukirin käyttää vaikka vastustajan vuorolla vaikka paetakseen häntä, kun hän yrittää tehdä yhteenoton ja jos menee kohteeseen tai sen ohi pitääkö ottaa tapahtumakortti ja käyttää vaikka opettajan kykyä?

2. Ohjeissa sanotaan, että jos kohteeseen tai sen ohi menee tapahtumakortin takia, ei oteta tapahtumakorttia, mutta mitä jos menee käsikorttien avulla kohteeseen tai sen ohi? Otetaanko silloin tapahtumakortti? Käsikorttihan on tapahtumakortti?

3. En löytänyt sitä kohtaa ohjeista, mutta mielestäni jossain kohtaa ohjeissa sanottiin, että on mahdollista nostaa vain yksi aarrekiekko vuorossa paitsi, jos on arkeologi, mutta mitä jos aarrekiekon avattuaan Loppukiri-käsikortilla pääsee toiseen kohteeseen? Saako sen kohteen aarrekiekon avata?

4. Taisteluvaunu pakottaa pelaajan liikkumaan kaksi askelta hitaammin. Olenko oikeassa siinä, että jos sen saa kesken vuoron, niin että nopan askelmia on vielä jäljellä, niistä miinustetaan kaksi kortin mukaan? Jos luku menee nollille tai negatiiviseksi, saako silti vielä liikkua yhden askeleen niin kuin sadekausi alkaa vaikutuksen aikana?

5. Voiko käsikortteja myydä pankille? Voiko niitä myydä tai vaihtaa muiden pelaajien kesken? Jos joo, niin minkä arvoisia ne ovat ja pitääkö olla samassa pisteessä?

6. Olit yhdessä kysymyksessä vastannut, että ohjeissa sanotaan, miten vuoro loppuu, jos seuraavan menettää? Ohjeissa sanotaan vain, että jos vaaratilanteen tai yhteenoton häviää, vuoro päättyy heti, mutta mitä jos se tapahtuu muulloin esim. oliko se Uuvuttava retki -kortti, jossa jos ei ole yhtään Kulkuneuvo- tai Varuste-korttia menetettäväksi menettää vuoron? Päättyykö siis nykyinen vuoro tuolloin heti?
6.1 Joissain menettää vuoron ja joissain seuraavan vuoron. Ovatko nämä kaksi sama asia? Tapahtuuko molemmissa täysin samat asiat esim. tuo 6. kohdan juttu?

7. Pitääkö arkeologin päättää, että yrittääkö avata molempia kiekkoja vai vain päällimmäisen kiekon? Jos pelaaja päättää yrittää avata molemmat ja hän saa nopasta nelosen, saako hän kuitenkin avata päällimmäisen kiekon?

8. Pitääkö pelaajan päättää etukäteen, että yrittääkö avata kiekon vai liikkuuko? Esim. jos pelaaja ajattelee avaavansa kiekon ja heittää kolmosen, saisiko hän kuitenkin liikkua vielä? Tai jos ajattelee liikkuvansa ja saa nelosen, saako hän avata kuitenkin kiekon vielä? Jos pelaaja vaikka on yrittänyt monta kertaa avata kiekon ja lopulta päättäisi liikkua, mutta saisikin vaikka vitosen?
8.1 Saako pelaaja ensin yrittää avata kiekon ja jos se ei onnistu, niin heti seuraavaksi avata sen rahalla auki?

9. Saako Sormet pelissä -käsikortilla heittää vastustajan heiton, jolla yrittää avata kiekon heiton uudestaan?

10. Voiko ähäkutin käyttää käsikorttin joka vaikuttaa epäsuorasti itseen esim. jos olisi vain kaksi kiekkoa jäljellä, joista toinen Afrikan tähti ja vastustaja avaa juuri sen väärän ja käyttää Yllätys-käsikorttia?

Tuohon 10. kohdan esimerkkiin selvennys. Yllätyksen omaava pelaaja on avannut juuri sen väärän kiekon ja on kaukana viimeisestä kiekosta eli afrikan tähdestä, mutta ähäkutin omaava pelaaja olisi tämän vieressä. Se olisi aika huono asia ähäkutin omaavalle pelaajalle. Varsinkin jos afrikan tähti olisi jossain Madagaskarin lähellä ja se toinen kiekko olisi ollut jossain Kanarian saarten lähellä. Vastustajan käsikortistahan vaikuttaa itseen vaikkakin epä suorasti?

Lisäkysymys 1.
Nyt kun kirjoitin selvennyksen niin haluaisin vahvistuksen erääseen asiaan. Olit ymmärtänyt erään kysymykseni väärin. Olin kysynyt Omaisuus-retkikuntakortista. En ollut kysynyt, että saako kortin myydä käytön jälkeen. On kyllä hyvä, että siihenkin saatiin vahvistus niin ei tule riitoja. Kortissa on siis kyvyt näin. Ilmoitan ne kirjaimina:
____________
| X |
| tai |
| Y |
| |
| Z |
—————-

Tarkoittaako tuo, että pelaaja saa käyttää X tai Y:n ja myös Z:n? Eli Y ja Z ovat ovat samalla puolella sanaa ”tai”. Jos käyttää X:n niin voiko käyttää myös Z:n?
Itse veikkaisin, että voisi, että tuo ”tai” ei liity tuohon Z:taan mitenkään? Ohjeissa sanotaan siis, että jos kortissa on sana ”tai” kykyjen välissä, voi kerran vuorossa käyttää niistä vain toista. Selvää siis on, että jos käyttää Y:n, voi käyttää myös Z:n, mutta jos käyttää X:n, niin voiko käyttää myös Z:n, koska nehän ovat eri puolella sanaa ”tai”? Tajusitko?

Paljon naureskeltiin ja hauskoja yllättäviä tilanteita riitti, mutta ilmeisesti emme ymmärtäneet sääntöjä kunnolla sillä kukaan Kuuden hengen porukassa EI saanut RETKIKUNTAA aikaiseksi. Emme pelaa toiste ( ellei sitten löydy joku muu joka osaa pelata niin että saisi retkikunnat kasaan)

Juha Anttila, voisit ehkä vähän kertoa, että miten pelasitte. Kerron nyt, että mistä retkikunta koostuu ja että miten sen saa.

Retkikuntakortit ovat niitä kortteja joiden selkä puolella olevien kuvien tausta on puolessa välissä sininen ja siinä on repun kuva. Retkikuntakortissa on noin keskellä oikealla puolella yhdestä kolmeen ympyrää, jotka ovat, joko sinisen värisiä, joissa on saapas, punaisen värisiä, joissa on kaksi keihästä ristissä tai keltaisen värisiä, jossa on tynnyri, jonka edessä kolikko. Kortissa voi olla myös kaksi eriväristä ympyrää. Pelaajalla on retkikunta kasassa, kun hänellä on retkikuntakortteissaan yhteensä kolme kutakin ympyrää, joiden ei tarvitse olla samassa kortissa esimerkiksi kaikki keltaiset ovat jo kasassa, kun pelaajalla on kolme retkikuntakorttia, joissa kussakin on yksi keltainen.

Retkikuntakortteja saa, kun pelaaja nostaa aarrekiekon, jossa on repun kuva tai tapahtumakortista, jonka saa kun pysähtyy kohteeseen tai menee sellaisen läpi.

Lue nämä ja vertaa niitä peliinne. Ehkä tajusit, että mikä meni pieleen. Ehkä luulitte, että retkikunta koostuu toisin, ette nostaneet retkikuntakortteja silloin kun piti tai luulitte, että kaikki saman väriset ympyrät pitää olla samassa kortissa, jotta sen väriset ympyrät ovat kasassa.

Moikka.
Huippua, että täällä jaksat vastailla meidän tyhmiin kysymyksiin :D.

Semmonen tuli peliä pelatessa mieleen, että kun kaverille sattui koko ajan kaikki vaara kortit ja rosvot. Niin ei hän saanut ikinä retkikuntaa kasaan, kun taas minulla oli retkikunta ja rahaa. Niin eikö tosiaan niitä alempia kiekkoja saa kääntää ilman retkikuntaa (oli rahaa tai ei), koska varsinkin ilman rahaa, aika hankala lähteä hakemaan kolmea viimeistä aarretta saarilta. Itse sain avattua molempia kiekkoja ja etsiä rauhassa afrikan tähteä, mutta kaveri ei siis voinut muuta kun yrittää saada jostain saarelta EHKÄ repun ja juuri oikean kortin omaan retkikuntaansa (häneltä puuttui siis useita kortteja vielä retkikunnastaan). Toki yhteenotto on mahdollista, mutta entä jos vaan saan aina väistettyä häntä?

Ps. Afrikan tähti on ihan paras peli ja tykkään kyllä kovasti retkikunnista! Yllätyksenä vain tuli pelin todella pitkä kesto ja haastellisuus. :)

Saa avata, kun kaikki päällimmäiset kiekot on avattu. Jos retkikuntaa ei ole kasassa ja kaikki päällimmäiset kiekot on avattu, niin alempia saa avata. Se maksaa ilman retkikuntaa 200 puntaa tai noppaluvun 5 tai 6. Kaverillasi oli vain tällä kertaa huono tuuri, mutta ehkä hänellä on seuraavassa pelissä parempi tuuri.

Meillä kävi niin että pelaaja x sai afrikan tähden. Parin vuoron jälkeen pelaaja y sai nostettua rosvokortin tapahtumakortilla jolla sai nostaa poistopakasta päällimmäisen kortin. Pelaaja y pelasi rosvokortin heti ja sanoi saavansa pelaaja a:n afrikantähden???? Poikani rupesi itkeemään kun hän oli niin lähellä voittoa!

Se rosvohan pitäisi käyttää heti kun toinen pelaaja kääntää mieluisan kiekon. Se ei tarkoita sitä, että saa sen pelaajan viimeksi kääntämän kiekon, vaikka vuoroja olisi kulunut jo useita, vaan se pitäisi käyttää heti kun vastustaja avaa mieluisan kiekon. Mielestäni tätä kysyttiin jossain kommentissa ja siihen vastattiinkin.

Joo, luin vähän kommentteja ja siellä oli sellainen kysymys ja siihen vastaus.

Kysymys:
”Hei! Seuraavaan olisi kiva saada selvennystä. Meille jäi pelatessa vähän epäselväksi retkikuntakorteista tuo Rosvon käyttäminen. Sillä pystyy ryöväämään toisen pelaajan juuri kääntämän kiekon. Voiko kyseisen kortin omaava pelaaja käyttää kortin heti kun toinen pelaaja on esim. löytänyt Afrikan tähden vai pitääkö Rosvo-kortin omistajan odottaa omaa vuoroaan, että voi yrittää Afrikan tähden ryöstämistä?”

Vastaus:
”Moi Antti,
Rosvo käytetään heti kun toinen pelaaja on kääntänyt kiekon ja saanut jotain, joka Rosvon omistavaa pelaajaa kiinnostaa (esim. Afrikan Tähti).
Tosin kiekon kääntäneelle pelaajalla on tällöin mahdollisuus käyttää sabotointi-käsikorttia, mikäli sellaista pitää hallussaan. Mutta jos rosvoa käyttäneellä on ”ähäkutti”…

– Joonas”

Sanoisin siis, että Rosvo pitää käyttää heti, kun vastustaja nostaa hyvän kiekon (esim. sen Afrikan tähden) eli ei auttaisi jos sen saisi heti seuraavalla vuorolla.

Moi Onni.
Teuvo tuossa oikein jo vastasikin, eli kun vastapelaaja kääntää kikekon, voi rosvo-retkikuntakortin omistava pelaaja käyttää kortin, ja ottaa vastapelaajan juuri nostaman kiekon omakseen.
Eli pelaaja Y käytti korttia väärin viedessään A:n kiekon, joka oli nostettu jo vuoroja aiemmin. Poikasi itki syystä, valitettavasti oli tapahtunut vääryys…

Katsoin nyt tarkkaan ohjeita ja päättelin kysymyksiini vastauksia. Nämä asiat jäivät vielä vaivaamaan:

1. Ohjeissa sanotaan, että jos kohteeseen tai sen ohi menee tapahtumakortin takia, ei oteta tapahtumakorttia, mutta mitä jos menee käsikorttien avulla kohteeseen tai sen ohi? Otetaanko silloin tapahtumakortti? Käsikorttihan on tapahtumakortti?

2. Taisteluvaunu pakottaa pelaajan liikkumaan kaksi askelta hitaammin. Olenko oikeassa siinä, että jos sen saa kesken vuoron, niin että nopan askelmia on vielä jäljellä, niistä ei vielä sillä vuorolla miinusteta kahta askelmaa sen kortin mukaan?

3. Jos pelaajalla on Taisteluvaunu tai pelissä on Sadekausi alkaa -vaikutus, jotka vaikuttavat vain maalla, pitääkö miinustaa askelista sitä määrää, jos tulee mereltä maalle eli vuoro on alkanut mereltä.

4. Olit yhdessä kysymyksessä vastannut, että ohjeissa sanotaan, miten vuoro loppuu, jos seuraavan menettää? Ohjeissa sanotaan vain, että jos vaaratilanteen tai yhteenoton häviää ja menettää vuoron tai vuoroja, nykyinen vuoro päättyy heti, mutta mitä jos se tapahtuu muulloin esim. oliko se Uuvuttava retki -kortti, jossa jos ei ole yhtään Kulkuneuvo- tai Varuste-korttia menetettäväksi menettää vuoron? Päättyykö siis nykyinen vuoro tuolloin heti?

5. Arkeologin, Opettajattaren ja Kapteenin ominaisuuksista kysymykset:
5.1. Miten Arkeologin ominaisuus toimii? Pitääkö arkeologin päättää, että yrittääkö avata molempia kiekkoja vai vain päällimmäisen kiekon? Ilmeisesti maksaa 200 puntaa avata molemmat ja ne pitää avata yksikerrallaan, koska voi tulla Vaaratilanne, jonka häviämisestä vuoro päättyy. Miten Arkeologi avaa molemmat kiekot nopalla? Yksi nopan heitto ja pitää saada 5 tai 6 vai kaksi nopan heittoa ja molemmista pitää saada 4, 5 tai 6? Jos ensimmäinen ja pelaaja päättää yrittää avata molemmat ja hän saa nopasta nelosen, saako hän kuitenkin avata päällimmäisen kiekon ja jos pelaaja saa vitosen tai kutosen, mutta ensimmäisestä kiekosta päättyy vuoro esim. sen vaaratilanteen takia, saako pelaaja avata seuraavalla vuorolla sen toisen kiekon ilmaiseksi eli vaikuttaako se onnistunut avausheitto vielä seuraavalla vuorolla?
5.2. Opettajattaren ominaisuudessa saa nostaa kaksi tapahtumakorttia kohteessa, josta lähtee merireitti. Pitääkö pelaajan päättää, että nostaako hän myös toisen tapahtumakortin ennen kun on katsonut vielä ensimmäistä vai voiko pelaaja päättää nostaa sen toisen kortin sen jälkeen kun on nostanut ensimmäisen?
5.3. Kapteenilla saa mennä merireittiä aina ilmaiseksi. Tuo sana ”aina” vähän mietityttää. Jos pelaaja, joka on Kapteeni, saa Merisairaus-vaikutuksen, jolla ei saa mennä merelle ellei maksa 200 puntaa tai jätä kahta vuoroa väliin, saako pelaaja mennä silti merelle eli antaako Kapteeni tuon merisairauden mennä pois ilmaiseksi? Vaikuttaako tuo Kapteenin ominaisuus jotenkin myös Hirmumyrsky-vaikutukseen?

6. Saako pelaaja ensin yrittää avata kiekon ja jos se ei onnistu, niin heti avata sen rahalla auki?

7. Voiko Ähäkutin käyttää käsikorttiin, joka on epäsuorasti vastustajaa vastaan esim. jos olisi vain kaksi kiekkoa jäljellä, joista toinen Afrikan tähti ja vastustaja avaa juuri sen väärän ja käyttää Yllätys-käsikorttia tai jos on löytänyt Afrikan tähden ja liikkuu nopeammin Rykäisyllä tai Loppukirillä?

1. Jos on matkalla kohteeseen ja Myötätuuli vie sen ohi, saako nopan jäljellä olevilla askelilla, retkikuntakorteilla tai käsikorteilla pakittaa kohteeseen? Entä kun on menossa Afrikan tähden kanssa vaikka Tangieriin ja saa siitä Tangierista kahden askelman päässä olevasta kohteesta myötätuulen? Pitääkö mennä Tangierin ohi vai saako siihen Tangieriin sitten jäädä ja voittaa pelin?

2. Jotkut retkikuntakortit antavat lisävaaraheittoja. Jotkut niistä antaa useamman kuin yhden? Jos esim. kaikista nopista pitää saada tietty symboli ja on yksi noppa vielä jäljellä, niin miten useamman heiton antava kortti toimii? Saako esim. Kuningattaren sinetillä heittää kolme kertaa sen saman nopan? Jos toinen pelaaja käyttää Sormet pelissä, saako hän heittää kolme kertaa sen saman nopan vai vain kerran?

3. Voiko rantakohteessa käyttää merelle lähtiessä retkikuntakortin lisäaskelta, jonka saa käyttää vain maalla vai vain merellä vai molempia? Mereltä maalle tullessa rantakohteessa käytetään varmaankin maan lisäaskelta. Jos käyttää Höyrylaivaa merellä yhden askeleen päässä rantakohteessa, saako Höyrylaivan toisen askeleen käyttää vielä maalla? Entä automobiilin toista askelta vastaavassa tilanteessa maalta merelle mentäessä?

4. Polttoaine antaa lisäaskeleen, jos pelaajalla on Automobiili, Kuorma-auto tai Höyrylaiva. Kuinka monta lisäaskelta pelaaja saa, jos hänellä on nuo kaikki?

5. Saako pelaaja maksaa Merisairauden ja/tai Lentopelon pois missä kohtaa tahansa vuoroaan?

6. Saako pelaaja retkikuntakortin käytön jälkeen poistaa tai myydä sen samalla vuorolla esim. saako retkikuntakortin, jolla saa lisäaskeleen, poistaa tai myydä samalla vuorolla kun sitä on käyttänyt?

7. Kulkuneuvon ja varusteen voi myydä. Voiko myös taidon tai liittolaisen poistaa, vaikka ei olisi pakko esim. jos vastustajalla on monta lisävaaraheittoa ja hän olisi tulossa varastamaan jonkun retkikuntakortin, jota pelaaja ei haluaisi menettää ainakaan toiselle pelaajalle esim. Rosvoa? Ja useamman voi varmaankin poistaa tai myydä esim. Hylätyn leirin pelossa?

Lisäkysymys: Jos pelaajalla on Taisteluvaunu, miten muiden retkikuntakorttien lisäaskeleet sen kanssa toimivat? Jos lisäaskelia saisi kaksi lisää, kumoaisivatko ne tuon Taisteluvaunun heti eli jos nopasta tulisi 1 saisiko pelaaja liikkua vain yhden askeleen (eikä enempää niillä retkikuntakorteillakaan, koska ne on jo käytetty kumoamaan Taisteluvaunun askeleet? Vai jos nopasta tulisi tuo 1, niin otettaisiinko liikkumisesta se Taisteluvaunu kaksi askelta (jolloin saisi silti mennä tuon yhden askeleen) ja sitten tuon yhden askeleen jälkeen voisi vielä käyttää noita lisäaskelia, jolloin pelaaja pääsisi yhteensä kolme askelta?

8. Jos pelaaja y käyttää pelaaja x:ään Taka-ajatuksen, jolla saa x:n seuraavan kiekon, niin voiko pelaaja z käyttää siihen kiekkoon Rosvoa? Jos voi, niin päteekö pelaaja y:n Taka-ajatus vielä x:n seuraavaan kiekkoon? Voiko pelaaja x käyttää Rosvoa saadakseen nostamansa kiekon, kun pelaaja y on käyttänyt sen Taka-ajatuksen? Voiko pelaaja x käyttää siihen Taka-ajatukseen? Voiko sitä Ähäkuttia käyttää vasta kiekon käännettyä vai pitääkö se käyttää heti kun Taka-ajatusta käytetään?

9. Jos Gold Coastilta saa jalokiven, siitä saa rahaa kaksinkertaisesti. Jos pelaaja x löytää sieltä rubiinin ja pelaaja y käyttää siihen Rosvon, saako pelaaja y 2000 puntaa vai vain 1000 puntaa? Entä jos pelaaja x saa sieltä rosvon ja hän käyttää Yllätystä, jolla saa vaihtaa sen toiseen saman väriseen kiekkoon, ja hän saa siitä toisesta kiekosta vaikka tuon rubiinin, saako hän 2000 puntaa vai 1000 puntaa, kun hän on siellä Gold Coastilla?

10. Voiko Sabotoinnin käyttää vasta kun pelaaja on käyttänyt retkikuntakortin kykyä esim. jos toinen pelaaja saa lisävaaraheitollaan hyvän vai pitääkö se käyttää ennen kuin toinen pelaaja on ehtinyt heittää? Entä Ähäkutin käsikorttiin esim. Sormet pelissä -käsikortiin vastaavanlaisessa tilanteessa?

11. Pohatalla saa jokaisesta pelaajan nostamasta kulkuneuvo- ja varustekortista 100 puntaa. Pelaaja voi kuitenkin saada niitä monella eri tapaa: retkikuntakorttipakan ensimmäinen kortti (retkikuntakorttikiekko, Varustelähetys-tapahtumakortti, Hylätty leiri -tapahtumakortti, jotkut retkikuntakortit), retkikuntakorttien poistopakan ensimmäinen kortti (Hylätty leiri -tapahtumakortti, Haudanryöstäjä-retkikuntakortti), retkikuntapakan pohjasta päin (Etelän hedelmät -tapahtumakortti, Hylätty kulkuneuvo -tapahtumakortti, Yllättävä liittolainen -tapahtumakortti) tai toiselta pelaajalta (yhteenotto, kaupanteko tai kun oikealla puolella istuva saa Näpistys-tapahtumakortin). Onko jokin noista tavoista sellainen, jolla ei saa Pohatan ominaisuudella kulkuneuvosta tai varusteesta 100 puntaa?

Onnenonkijan ominaisuus on vaihtaa pelinappulasi alla oleva kiekko toiseen samanväriseen kiekkoon kumpaakaan katsomatta. Mitä hyötyä tästä ominaisuudesta on?

On siitä hyötyä, jos saa Tiedustelutiedon tai jos omistaa Tietokirjan ja rahaa.

Tuossa 8. kohdassa on näköjään jäänyt lause kesken eli ”Voiko pelaaja x käyttää siihen Taka-ajatukseen?” on siis ”Voiko pelaaja x käyttää siihen Taka-ajatukseen Ähäkuttia?”

Tuossa 9. kohdassa kysyin Gold coastista. Vähän lisäkysymyksiä siihen. Jos pelaaja X häviää vaaratilanteen ja pelaaja Y auttaa häntä Taka-ajatuksella, jolla saa X:n seuraavan kiekon ja X:n seuraava kiekko on, vaikka rubiini sieltä Gold coastilta, niin saako Y 2000 vai 1000 puntaa? Entä jos se rubiini tulisikin muualta ja Y on sillä hetkellä Cold coastilla? Samat kysymykset Slave Coastiin eli mitä tapahtuu, jos X saa sieltä rosvon tai vaaratilanteen sen jälkeen, kun Y on käyttänyt häneen sitä Taka-ajatusta? Menettääkö Y sen kolme vuoroa, jos se rosvo tai vaaratilanne tulisi muualta, mutta Y olisi sillä hetkellä Slave coastissa?

12. Kun merellä liikkuu ilmaiseksi eli kaksi askelta per vuoro, niin saako silloin käyttää retkikuntakorttien tai käsikorttien lisäaskelia?

13.1. Vesitasolla saa liikkua kahden kohteen välisen merimatkan 200 punnalla. Jos nopasta tulee huono, niin saako peruuttaa liikkumisaikomuksen ja mennä tuolla kortilla?
13.2. Milloin tuota korttia käytetään? Vuoron liikkumis- vai retkikunta korttien käyttö -osiossa?
13.3. Kun tuota korttia käyttää, meneekö merimatkaa vai lentääkö? Eli voiko sitä käyttää Sankan sumun tai Hirmumyskyn aikaan?

14.1. Saharassa on se yksi askel, jonka ympärillä on sininen rinkula. Samanlaiset löytyy St. Helenan ympäriltä. Noista pääsee heittämällä 1 tai 2. Jos sitä ei saa, niin voiko sieltä lähteä käyttämällä retkikunta- tai käsikortteja?
14.2. Vaikuttaako Sadekausi alkaa tai Panssarivaunu noihin heittoihin eli jos jompikumpi olisi, niin pääsisikö noista askelmista useammalla nopan luvulla?

Pelasin veljeni ja serkkujeni kanssa Afrikan tähteä ja heräsi muutama kysymys, joista yksi on vähän laajempi:

1. Meille tuli erimielisyyksiä lisävaaraheitosta. Serkkuni haastoi toisen serkkuni yhteenottoon. Kun puolustava osapuoli oli puolustanut, niin oli hyökkäävän osapuolen vuoro. Hänen piti saada neljä Afrikan tähteä. Hänellä oli neljä retkikunta korttia, joilla kullakin sai yhden lisäheiton. Serkkuni oli käyttänyt kahta ja hänellä oli jäljellä Opas ja Eversti. Hän käytti Opasta ja sai viimeisen tarvittavan Afrikan tähden. Puolustava serkkuni käytti siihen Sabotointia. Hyökkäävällä serkullani ei ollut Ähäkuttia, mutta hänen mielestään hän voisi Oppaalla tehdyn heiton pitää Everstillä, koska ei se Sabotointi tee mitään itse heitolle, vaan retkikuntakortille eli tässä tapauksessa Oppaalle. Siis hän olisikin heittänyt vaaraheiton Everstillä. Siis Oppaan voisi korvata Everstillä. Ymmärräthän mitä tarkoitan?

2. Ohjeissa kerrotaan käsikorteista huonosti. Kerrotaan vain, että mitä ne ovat, kuinka paljon saa olla ja mitä tapahtuu, kun niitä on liikaa sekä yhteenotossa kolmannen pelaajan käsikorteista. Siksi niistä herääkin monta kysymystä:
2.1. Käytetäänkö sabotointia, kun toinen pelaaja on käyttänyt retkikuntakorttia vai jo kun hän on aikeissa käyttää sellaista. Ohjeissa on tällainen kohta ”tämä siksi, että vastapelaajalla saattaa olla
hallussaan esimerkiksi sabotaasikortti, jolla hän
voi tuhota pelaajan JUURI käyttämän retkikuntakortin”. Ilmeisesti voi käyttää vasta, kun toinen pelaaja on käyttänyt retkikuntakorttia? Ajattelen siis yhteenotossa tai vaaratilanteessa lisävaaraheittoja antavia kortteja, kun Sabotointi on yleensä turha, jos vaaranoppia heittävä ei saanutkaan hänen kannaltaan hyvää.
2.2. Ohjeissa sanotaan, että jos tapahtumakortti vie pelaajan kohteeseen tai sen läpi, niin tapahtumakorttia ei oteta, mutta koskeeko tämä käsikortteja? Siis jos käsikorteilla menee kohteeseen tai sen läpi, kun käsikortithan ovat tapahtumakortteja?
2.3. Olit tuolla aiemmin erääseen kysymykseen vastannut, että Rykäsyn tai Loppukirin saisi käyttää yhteenoton jälkeen. Saako myös kiekon avaamisen ja kaupankäynnin jälkeen?
2.4. Ähäkutti käytetään käsikortteihin, jotka ovat pelaajaa vastaan. Voiko sellaista käyttää tilaanteissa, joissa käsikortti on epäsuorasti pelaajaa vastaan esim. jos pelaaja pääsisi Loppukirillä tai Rykäisyllä maaliin Afrikan tähden tai sen jälkeen löydetyn hevosenkengän kanssa, Sormet pelissä, Sabotointi- tai Ähäkuttikorttiin yhteenotossa kolmantena pelaajana, jos nuo olisivat hänelle huonoja, noihin samoihin vaaratilanteessa kolmantena pelaajana, kun toinen on niitä käyttänyt vaaranoppia heittävään pelaajaan, Yllätykseen, kun sitä käytetään toisen pelaajan lähellä olevaan kiekkoon ja ainakin tämä toinen pelaaja tietää sen olevan Afrikan tähti tai toinen pelaaja vaihtaisi sen huonoon kiekkoon tai Koira Veräjästä -korttiin, kun toinen pelaaja on tulossa haastamaan toista pelaajaa?
2.5. Ohjeessa sanotaan Yhteenotto-osiossa, että ”Kolmannen pelaajan käyttämän käsikortin voi estää Ähäkutti-käsikortilla.” Kuka sen voi estää? Kyllä varmaan voittanut hyökkäävä osapuoli, mutta voiko hävinnyt osapuoli käyttää Ähäkuttia Taka-ajatukseen, jos ei halua, että se kolmas pelaaja saa hänen seuraavan kiekkonsa tai voiko neljäs pelaaja käyttää, jos Hyökkääjän voitto on hänen kannaltaan hyvä asia?

3. Mulla oli Taisteluvaunu, joka pakottaa liikkumaan kaksi askelta hitaammin, ja Kuorma-auto, joka antaa liikkua yhden nopeammin. Käytetäänkö noita samaan aikaan vai voiko ensin käyttää Taisteluvaunua? Siis jos saisin kakkosen, niin voinko ensin vähentää siitä kaksi, jolloin pääsisin silti yhden askeleen, ja sitten vasta Kuorma-autoa, jolloin pääsisin yhteensä kaksi askelta vai käytänkö niitä yhtäaikaa, jolloin askeleita menisi vain yksi enkä saisi yhtään lisää eli menisin vain yhden askeleen?

4. Voiko Afrikan tähden löytänyt pelaaja yrittää varastaa toiselta hevosenkengän tai toisin päin?

5. Tavalliseen Afrikan tähteen liittyvä kysymys, jonka kysyn myös siitä kertovalla sivulla sivulla: Pitääkö maksaa merimatka uudestaan, kun ohittaa rannalla olevan tai saarella olevan kohteen? Entä mentäessä yhdellä kertaaMadagaskarin läpi? Afrikan tähden säännöissä sanotaan, että ”Pelaajan on maksettava kahden punaisen ympyrän välisestä meriatkasta 100 puntaa ja siirrettävä pelikeilaansa niin monta sinistä pistettä eteenpäin kuin nopanheitto osoittaa.” En ole varma onko tuo vain sanottu huonosti. Luulisi, että rantaa pitkin voisi mennä tai saaren kiertää (voikohan Madagaskarin)?

Hei
Jos haluaa poistaa merisairauden(tai lentopelon) odottamalla kaksi vuoroa, voiko käydä kauppaa tai ryöstää vastapelaajan kortin/rahan jne.? Vastapelaaja on samassa pisteessä.
Yleensä säännöissä on muoto ”menettää vuoronsa”, jolloin ei voi tehdä mitään, mutta tässä puhutaa ”odottaa”.
Omasta mielestäni pelaaja, voisi pelata ns. normaalisti kunhan ei liiku.(edes korttien lisäominaisuuksia käyttäen)

5-6 pelissä retkikuntakortin voi saada heittämällä vaaranopilla(lisäheitot ei sallittuja)kerralla kaksi tähteä.
Lasketaanko tämä paikallaan olemiseksi, ohjeessa sanotaan: vaihtamalla vuoronsa.
Omasta mielestäni ei silloin lasketa ns. odottamiseksi.

Tuohon ensimmäiseen kysymykseen:
En ole ihan varma, mutta tulkitsen ohjeita näin:
Kaupankäynti ja yhteenotto kuuluvat vuoron Toimet-osioon. Siinä ohjeiden Pelivuoron osioiden tarkennus -osion Toimet-osiossa annetaan vaihtoehdoiksi aarrekiekon avaus, yhteenotto ja kaupan käynti. Ohjeissa Liikkuminen-osion lopussa sanotaan näin: ”Mikäli pelaaja haluaa, saa hän jättää liikkumisen kokonaan väliin”. Se siis olisi vuoro, jos vain vuoron viimeisen vaiheen tekee. Eikös niissä vaikutuksissa kuitenkin sanota, että pitää ”odottaa paikallaan x
vuoroa” (mulla ei nyt tässä ole tuota peliä)? Kuitenkin jos et liiku, niin sinähän olet paikallasi. Eikä tuo ”vuoroa”-sana muuta mitään. En siis tiedä.

Toiseen kysymykseen:
Ajatteletko tuossa samaa kuin ensimmäisessä kysymyksessä? Muuten ei kyllä voi heittää noita noppia. jos menettää vuoronsa, koska silloin vaihdettavaa vuoroa ei ole, mutta tuossa ensimmäisen kysymyksen tilanne riippuu sen vastauksesta.

Tuosta ”Omasta mielestäni ei silloin lasketa ns. odottamiseksi.” Jos tuossa jälkimmäisessä kysymyksessä ajattelet tuota ensimmäisen kysymyksen tilannetta, niin en ymmärrä miksi tuota jälkimmäisen tilannetta ei lasketa odottamiseksi, jos ensimmäisen lasketaan. Kummassakaan tapauksessa pelaaja ei liiku.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *