Afrikan tähti

Eilen pelasin elämäni ensimmäisen jännittävän kierroksen Afrikan Tähteä. Afrikan Tähden löytyminen jäi viimeiseen kahteen kiekkoon, ja olimme suunnilleen samalla etäisyydellä Tangerista. Ainoa asia, joka olisi tehnyt pelistä vielä paremman, olisi ollut jos viimeinen kiekon olisi ollut topaasin asemesta hevosenkenkä, jotta minulla olisi ollut vielä mahdollisuus loppukiriin pelin voittaneen 8-vuotiaan poikani kanssa.

Pääsin ensimmäisenä Kapkaupunkiin, joten luulin saavani 500 puntaa muutaman satasen lisäksi. Tuli rosvo! Syntyi elämän ja kuoleman kysymys: menetänkö rosvolle MYÖS tuon viissatasen? Säännöistä ei löydetty selkeää vastausta.

Afrikan Tähti Deluxen sivuuttaminen artikkelissa noin nopeasti hieman ihmetytti. Etenkin kun edellisessä kappalessa moitittiin mm. ohutta pelilautaa. Deluxe versiossa on jämäkkä pelilauta ja pelikotelokin paksumpaa pahvia. Perinteiset pahvikiekotkin on korvattu muovisilla jotka eivät rispaannu tunnistettaviksi niin helposti kuin pahviset.
Myös säännöissä on mukana lisäys joka poistaa mahdollisuuden jumiutua St. Helenan saarelle. ”Ellei ole rahaa, saa meritse matkustaa noppaa heittämättä omalla vuorollaan 2 askelta kerrallaan.”
Kyseinen lisäys sääntöihin on tehty jo 2005.
Muuten Deluxe versio on ihan perinteinen Afrikan tähti ja sitä saa kaupoista edelleenkin.

Pitääkö löytämänsä jalokivet vaihtaa heti valuuttaan pankista? Jos näin ei ole niin kohdatessa rosvon, rosvohan vie vain kaikki rahat, miten siis on?

Aina hauska ja mielenkiintoinen peli, sellainen vähän roolipelin tynkäkin: vähän samaan tapaan peli aina lähtee käyntiin kuin lapsena perheen tai kavereiden kanssa pelasi, ja pelissä pärjääminen oli se perimmäinen taitojen osoitus toisille ja itsellekin. Pelin kulku suurimmaksi osaksi rauhoittaa, sosiaalista ja yllätyksellistä, ainakin jos pelaajat ovat epäjärjestelmällisiä kiekkojen kääntämisessä ja viimeiset kiekot ovat sikin sokin haettavissa.

Kerran kauan sitten pelasimme peliä niin, että yksi kiekko puuttui, ja ajattelimme kekseliäästi että selviämme kyllä ilman yhtä puuttuvaa kiekkoa. Pelasimme pelin loppuun ja tajusimme että puuttuva kiekko olikin ironisesti ollut juuri se Afrikan Tähti piiloutuneena säilytyslaatikon pahvipohjaan.

Sellaisissa peleissä olen ollut myös mukana, joissa voittokiekko löytyi 2 kertaa peräkkäin aivan aloitusruudun vierestä, ja kahden pelin kesto oli yhteensä 4 minuuttia. Sellaisista peleistä mieleen jää aina voisiko afrikan tähden sääntöjä kehittää parempaan suuntaan, esim. Tähden arpoa puoleen merkeistä, ja asettaa ne kauemmas lähdöstä; mutta sitten kun kaikki pyrkivät kauemmas niin toisaalta läheltä löytyy kiekoista rahaa nopeammin, ja sitä rataa että ”olisiko, voisiko tai mitä jos…”, kun pelissä on mielekäs runko mutta peli tuntuu olevan yhdistelmä kliimakseja ja antikliimakseja, joista antikliimaksin voi täräyttää jo heti kättelyssä, mitä kukaan ei käytännössä haluaisi.

Olen testannut tuota lisäosaa myös, ensimmäinen kerta oli kamalaa koska olisi halunnut pelata vain alkuperäistä. Toisella pelikerralla pystyi aistimaan että pelissä on uusi juju ja peli on oikeastaan aika toisenlainen pelata, mutta samalla sitten ikäväksi tuntuukin että alkuperäinen Afrikan Tähden pelidynamiikkakin siinä hieman häilyy poispäin, eli kaikkiaan se miten rahalla saa ja hevosella pääsee. Lisäosan kanssa ollaankin siis sitten kaikkiaan jo ihan eri pelin äärellä.

Inkan Aarteen ostin kun luin sen eräänä päivänä Kari Mannerlan suunnittelemaksi: muut ovat sanoneet että ”ostit sitten kloonin etkä alkuperäistä”; eikö ole ironista, että jos kaveri on kerran ollut markkinointialalla, niin ei sitten onnistu brändäämään omien peliensä puolesta.

Mekaniikassa rosvo olisi kiinnostavampi niin, että jotakin voisi tehdä rahojen menettämiseksi estämiseksi: pelaaja voisi vaikka päästä eroon rosvosta jollakin summalla tai hevosenkengällä, tai että rosvo rienaa muitakin pelaajia, tai että jotenkin osan rahoista voisi kätkeä rosvon pelossa. Nykyisellä tavalla rosvo on kyllä turhauttava. Toisaalta kun peli rosvokiekon jälkeen taas sitten uudelleen vuorollaan jatkuu, pelaaja saa taas uuden mahdollisuuden ja voi jo heti seuraavasta kiekosta löytää jo äkkiä tukun rahaa. Nykyinenkin malli siis toimii, ja onhan se tosiasia osoitettukin. Lisäksi kun pelissä on kolme rosvoa, tiedetään että kytkintäkin voi ennalta pelkäämättä jo aina nostaa.

Afrikan Tähdessä siis tulee aina uusia alkuja ja jännitys säilyy loppuun asti, ja pelissä olevalle on aina täysi keskittyminen peliin siitä lähtien kun ensimmäinen kiekko kääntyy ja alkaa näin tapahtua. Pelin dynamiikka siksi sopii hyvin perhepeliksi. Valuuttaa on kiva hiplailla ja tuhlailla, tosin rahaan ei kukaan kiinny koskaan liikaa sillä se voi kadota jo seuraavalla vuorolla juuri yhtä nopeasti kuin tulikin. Oma vuorokin tulee aina nopeasti, koska kaikki asiat kun on näkyvillä eikä pelissä tarvitse miettiä liikaa. Noppa siis määrää, mutt pelissä on näennäinen mahdollisuus myös valita kevyt strategian suunnistaa kauas tai lähelle, tai varjostaa toisia siten että kääntää heidän reitillään olevat kiekkonsa ennen heidän saapumistaan. Kapkaupungin palkinto on turha yrittää saavuttaa alussa, sillä rosvoja on vielä 3 ja palkkio melkein valuukin jo pelkästään yhteen lentolippuun. Meritie pitäisi nopea, mutta kun etenemisnopeus on kiinnis siitä miten tuuli kääntää noppaa, on sekin taktiikka etenemisessä silkkaa tuuria ja kiekkojakaan ei edes voi kääntää siinä merimatkan varrella. Meritiellä voisi palleroita olla edes etäämmillä matkoilla tai kiinteä +1 nopan lukemaan tms.

Afrikan Tähden mekaniikkaa siis olisi voitu testata enemmän ennen julkaisua ja kehittää paremmaksi pelattavaksi. Paperilla toki myös pelaajien oma hienovaraiselta kuulostava taktikointi pelin aikana on viehättävää kaikkien mielestä, mutta sitten käytäntö on taas sitä että ei voi mitään suunnitella kunnolla etukäteen sen vuoksi, että pelin valmiiksi leivottuun noppa-dynamiikkaan ei voi vaikuttaa missään pelissä edes yrittääkseen pärjätä paremmin: Afrikan Tähteä ei voi siis kehittyä oletettavasti pelaamaan paremmin, mutta ainahan voi silti yrittää selvittää uuden tai vanhan porukan kanssa sen kuka onkaan taas se pelin myyrä, onnekas tai epäonninen: sama juttu ja juju on Kimblessäkin ja Esim. Risk-peleissä.

Afrikan Tähteä olisi kehittäjä siis voinut testata pelattavuutta useampia kertoja mutta yhden miehen projektiksi ja pula-aikojen päätteksi loistava ja ennenkaikkea pelaamisen arvoinen peli – edes kerran kaikille; edes sen vuoksi mikä on elämässä kallista ja hyvää. Se että Afrikan Tähti olisi yhtään tuon kauniimpi tai rumempi mitä se jo on ulkoasultaan, tekee siitä hyvin uniikin ja tunnistettavan pelin: kun itse taas puolestaan katselee modernien pelien grafiikkaa kaupan hyllyillä tai peli arvosteluissa, niin kaikki näyttää samalta sarjakuvateemaiselta massatuotteistukselta. Luultavasti kuitenkin kaikki sitten näyttää normaalilta, kun tarpeeksi kauan tuijottelee – ja sinne normaalin ja epänormaalin sekaan sopii aina yksi original Afrikan Tähti.

Pelasimme Retkikunnat-lisäosaa me aloimme miettimään, että miten merimatka toimii. Ohjeissa sanotaan, että kahden kohteen välinen merimatka maksaa 100 puntaa. Pitääkö aina rantakohteen ohittaessa maksaa uusi merimatka, vaikka sellaiseen kohteeseen ei jäisi? Entä saarikohteen (Kanariansaaret ja Sain Helena)? Jos saarikohteeseen jää avaaman kiekon, pitääkö seuraavalla vuorolla maksaa merimatka uudestaan? Entä rantakohteissa? Miten Madagaskarilla jos on yhden päässä ja saa kuutosen ja haluaa ylittää Madagaskarin? Luulisi ettei tarvitse, jos ei edes jää tuollaiseen kohteeseen.

Korjaus tuohon Maskuksen kommenttiin: meriteillä saa köyhänä liikkua kaksi askelta. Sääntöjen mukaan kun pääsee kohteeseen, ei ole pakko maksaa avatakseen kohteen, vaikka olisikin rahaa, vaan voi heittää noppaa. Säännöissä ei sanota, että voiko meriteillä mennä vain sen kaksi askelta kerrallaan, vaikka olisikin rahaa, joten saako mennä meriteillä sen kaksi askelta, vaikka olisi rahaa? Toinen kysymys: Saharalla ja Saint Helenan ympärillä on askelmia, joihin jää, jos sellaiseen osuu. Sellaisesta pääse pois heittämällä 1 tai 2. Saako tuolla 1 tai 2 sitten myös liikkua? Entä köyhänä Saint Helenan ympärillä? Jos saa, niin onko pakko maksaa merimatka Saint Helenan ympärillä, jos merellä saa liikkua sen kaksi askelta, vaikka on rahaa?

Tuossa juuri aiemmin kysyttiin tätä, mutta mielestäni tuossa ei ole selvää vastausta, mutta se voi johtua siitä, että tuo vastaus ei tunnu loogiselta, mutta kysyn silti:
Pitääkö maksaa merimatka uudestaan, kun ohittaa rannalla olevan tai saarella olevan kohteen? Entä mentäessä yhdellä kertaa Madagaskarin läpi? Afrikan tähden säännöissä sanotaan, että “Pelaajan on maksettava kahden punaisen ympyrän välisestä meriatkasta 100 puntaa ja siirrettävä pelikeilaansa niin monta sinistä pistettä eteenpäin kuin nopanheitto osoittaa.” En ole varma onko tuo vain sanottu huonosti. Luulisi, että rantaa pitkin voisi veneen/laivan kanssa mennä tai saaren kiertää (voikohan Madagaskarin)?

Kiitos neuvosta! Laitoin tuohon sähköpostiin viestiä.