1989: Dawn of Freedom

Suunnittelija Jason Matthews on tunnettu BoardGameGeekin listoilla pitkään ykkösenä viihtyneen Twilight Strugglen tekijänä, kuin myös samankaltaista korttimekaniikkaa hyödyntävän 1960: Making of the Presidentin tekijänä. Tekijän viehtymys historiaan näkyy myös uusimmassa pelissä, joka tuo Twilight Strugglen mekaniikat vuoteen 1989 ja rautaesiripun hajoamiseen.

Pelin kansi on harvinaisen ruma ja luotaan työntävä. Tämä säikäytti minuakin jonkin aikaa tutustumasta peliin. GMT:n pääpaino on kuitenkin aina ollut pelien sisällössä, ei ulkoasussa.

Pelin idea

Pelissä pelaajat asettuvat sosialismin ja demokratian rooleihin käymään taistelua kuudesta Itä-Euroopan maasta: taistelukenttinä ovat DDR, Puola, Tšekkoslovakia, Unkari, Romania ja Bulgaria. Peli kestää kymmenen kierrosta, joissa jokaisessa pelaajat pelaavat seitsemän toimintoa. Peli voi päättyä myös aikaisemmin, jos toinen pelaajista saavuttaa 20 pistettä.

Pelaajat pelaavat vuoroillaan kortteja kädestä kuten Twilight Strugglessa, pyrkien kasvattamaan vaikutusvaltaansa eri maissa. Perusmekaniikka on yksinkertainen. Kierroksen alussa kumpikin pelaaja saa kahdeksan korttia, joista on pelattava seitsemän.

Haastavaksi pelin tekee se, että kolmasosa korteista on kommunistien kortteja, kolmasosa demokraattien kortteja ja loput neutraaleja. Aina vastustajan kortin pelatessa kortti aiheuttaa tapahtuman, joka hyödyttää vastustajaa. Korttien pelaaminen tehokkaasti vaatii hyvää tilannetajua pelilaudan tapahtumiin ja oman pelikäden hallintaa. Pelissä onkin melkein kokoajan tuntu, että kaikki on työn ja tuskan takana ja pakka sylkee jatkuvasti vaikeita kortteja käteen.

Kortit tuntuvat ilkeämmiltä kuin Twilight Strugglessa. Varsinkin kommunistina pelaaminen tuntuu toisinaan tuskastuttavalta, sillä peli on rakennettu oikeaa historiaa myötäillen. Siksi kommunistipelaaja on jatkuvasti altavastaajana pelissä. Tämä on on tasapainoitettu loppupisteytyksessä ylimääräisinä pisteinä kommunistien eduksi.

Kuka tätä pelaa?

Peli tuntuu tutulta ja turvalliselta, mutta silti erilaiselta kuin Twilight Struggle, joten sen veteraanit saavat pelistä kaivattua vaihtelua. Pelin tempo ja tapa pelata laudalla on olennaisesti erilainen. Peli on aggressiivisempi kuin isoveljensä.

Pelin teema on kuivempi kuin Twilight Strugglen. Kylmä sota on kiinnostavampi aihe kuin itäblokin demokratian kehitys. Teeman ei pidä antaa häiritä, sillä peli on hyvin viritetty korteilla käytävä kahden pelaajan painiottelu, jossa tuskan hien voi tuntea omalla otsallaan. Peliä ei siis voi todellakaan suositella kevyemmistä peleistä pitäville. Pelin kestokin venyy helposti kolmeen tuntiin.

Pelissä on tismalleen ne samat heikkoudet, joista jotkut Twilight Strugglea syyttävät. Satunnaista nopanheittoa silloin tällöin, korttituuria ja 110 erilaista toimintakorttia, jotka antavat kokeneelle pelaajalle suuren edun aloittelijaan nähden. Nämä asiat täytyy oppia hyväksymään osaksi peliä, eikä saa hermostua liikaa onnen heittelystä. Vallankumouksen tekeminen oikeassa elämässäkin on aina riskialtista ja vaatii onnea.

Peli on raskaiden kaksinpelien ehdotonta parhaimmistoa; ei ehkä niin hyvä kuin isoveljensä, mutta juuri sopivasti erilainen oikeuttaakseen paikkansa pelikokoelmassa, vaikka jo sattuisi omistamaan Twilight Strugglen. Se pelin suurin ongelma oikeastaan onkin. Jos olisi valittava vain toinen, niin suosittelisin valitsemaan Twilight Strugglen. Tämän hankkivat todennäköisesti vain ne pelaajat, jotka kaipaavat vaihtelua Twilight Struggleen, tai ovat pelanneet sen puhki.

Keskeisimmät erot Twilight Struggleen

1989: Dawn of Freedomissa ei ole Defcon-mittaria, joten pelaaja ei voi hävitä ydinsotaan. Vallankaappauksia voi siis tehdä vuorossa niin paljon kuin haluaa, ja ne ovat muutenkin hieman erilaisia. Space Race on korvattu Tiananmenin aukiolla, joka toimii hieman eri tavalla, mutta perusidea on sama.

Suurin ero on maiden pisteytyksessä. Kun maa pisteytetään, suoran pisteyttämisen sijasta pelataan valtataistelu erillisillä korteilla. Kamppailun voittaminen on tärkeää. Jos demokraatti voittaa kamppailun, pisteytyskortti poistetaan pelistä pysyvästi. Kaikki eivät tälle mekaniikalle lämpene, mutta se ei loppujen lopuksi muuta pisteytyskorttien toimintaa suurestikaan.

Faktat 1989: Dawn of Freedomista

Pituus: 2–3 tuntia.