1830: Railways and Robber Barons

1830: Railways and Robber Barons on merkittävä peli. Se ilmestyi jo vuonna 1986 (nimellä 1830: The Game of Railroads and Robber Barons), mutta sitä pelataan edelleen ahkerasti ja siihen perustuvia pelejä tehdään jatkuvasti lisää. 1830 ei ollut ensimmäinen 18xx-peli, mutta merkittävin se oli ja on.

Peli on alunperin Francis Treshamin, 18xx-sarjan luojan, käsialaa, mutta pelin julkaisijan Avalon Hillin kehittäjät, muun muassa Bruce Shelley, tekivät pelistä sen kestosuosikin, joka siitä tuli.

Pelin idea

1830 sijoittuu nimensä mukaisesti 1800-luvulle Yhdysvaltojen itäosiin. Pelaajat ovat rosvoparoneita, jotka perustavat rautatieyhtiöitä ja sijoittavat niiden osakkeisiin. Pelissä ei tunneta omia firmoja, vaan rautatieyhtiötä hallitsee se, jolla on osake-enemmistö.

Peli etenee operaatio- ja osakekierroksina. Osakekierroksilla ostetaan ja myydään osakkeita ja perustetaan firmoja, operaatiokierroksilla firmat toimivat: rakentavat rataa, ostavat junia ja ajavat junilla. Rata on yhteistä eli kaikki firmat voivat ajaa samoja ratoja pitkin, tilaa vallataan rakentamalla kaupunkeihin asemia, joille on rajallisesti tilaa ja jotka rajoittavat sitä, missä firma saa ajaa.

Tapahtumat laudalla ja pelaajien kesken vaikuttavat yhtiöiden osakkeiden arvoihin. Yhtiöiden arvot kehittyvät – joskus nousevat, joskus romahtavat – ja uusia yrityksiä perustetaan.

Peli päättyy, kun pankista loppuu raha, joku pelaajista päätyy konkurssiin tai kun jonkun firman kurssi nousee pörssin kattoon asti. Silloin lasketaan pelaajien käteisvarat ja osakkeiden senhetkinen arvo ja eniten varallisuutta kerännyt pelaaja voittaa.

Omistava luokka

Pelaajat omistavat rautatieyhtiöitä, mutta pelaajilla ei ole omia yrityksiä. Pelaajat omistavat osakkeita ja se, jolla on eniten osakkeita firmassa, on toimitusjohtaja ja päättää, mitä firma tekee. Kullakin firmalla on kymmenen osaketta ja yksi pelaaja saa omistaa korkeintaan 60% firmasta, joten tietty määrä ristiin sijoittamista on pakollista.

Osakekurssit elävät pelin aikana ja sijoituksia on joskus järkevää myydäkin. Kurssi nousee, kun firma tuottaa rahaa eli maksaa osinkoja osakkeenomistajille. Kurssia nostaa myös se, jos kaikki osakkeet on myyty eikä pankilla ole yhtään. Kurssi laskee, jos firma ei jaa osinkoa tai jos osakkeita myydään. Nykyään osingonmaksu pudottaa osakkeen arvoa, mutta peli kuvaakin 1800-lukua, jolloin osingonmaksua arvostettiin eri tavoin.

Kaikkia firmoja ei avata heti pelin alussa, joten firmoja tulee laudalle myös myöhemmin pelin aikana. Yksi keskeinen päätös onkin se, milloin kannattaa myydä omistamiaan osakkeita – vaikka ne olisivat hyviäkin – ostaakseen tilalle jotain ihan uutta, joka tuottaa vielä paremmin.

Keskeinen tekijä on myös lappulimiitti: pelaajilla saa olla hallussaan vain tietty määrä osakkeita. Roskaosakkeita ei kannata pitää tukkimassa salkkua (paitsi jos ne ovat niin surkeaa roskaa, että niitä ei lasketa limiittiin mukaan, jolloin halpisosakkeet muuttuvatkin itse asiassa ihan mielenkiintoiseksi sijoituskohteeksi).

Junat ruostuvat alta

Yksi 18xx-pelien mielenkiintoisimmista mekanismeista on junien kehitys. Pelin alussa tarjolla on kakkosen vetureita, jotka ovat halpoja ja hitaita. Niillä voi ajaa reitin, jossa on kaksi kaupunkia. Kun kaikki kakkosen junat on myyty, myyntiin tulevat kolmosen junat, jotka ajavat kolmea kaupunkia, sitten neloset, viitoset, kuutoset ja lopulta dieselit, jotka ajavat rajattomasti kaupunkeja.

Vanhat junat käyvät perin vaatimattomiksi junien kehittyessä, mutta ei siinä vielä kaikki: ne myös ruostuvat pois. Kun ensimmäinen nelosen juna ostetaan, kaikki kakkosen junat poistuvat pelistä välittömästi. Kolmoset katoavat viitosten myötä eivätkä nelosetkaan ole ikuisia, vaikka kalliita ovatkin, kuutosen junat tuhoavat ne. Vasta viitosen junat ovat pysyviä.

Junien kehitys ajaa pelin tilaa muutenkin eteenpäin. Pelin alussa käytössä ovat vain yksinkertaiset keltaiset radat, jotka ovat suoria ja mutkia. Paremmat junat tuovat käyttöön vihreät radat, jotka mahdollistavat risteyksiä ja yhdistyviä ratoja ja lopuksi saadaan käyttöön vielä monimutkaisempia ratoja mahdollistavat ruskeat laatat.

Bisnessilmää vaaditaan

1830 on vaativa peli, jossa syiden ja seurauksien ymmärtäminen käy paikoin työstä. Aloittelijat haparoivat epämääräisesti, siinä missä kokenut pelaaja tietää jo alusta pitäen mitä tekee ja mistä hänen parhaan firmansa pysyvät junat tulevat ja millä rahoilla ne maksetaan.

Peliä voi lähestyä monelta kantilta, rakentajana ja sijoittajana. Toimitusjohtajan pallilla ei ole pakko istua, vaikka apua siitä kyllä on. Etenkin jos sattuu hallitsemaan useampaa yhtiötä, voi kehittää rataa siten, että molemmat hyötyvät ja siirrellä junia firmasta toiseen mielensä mukaisesti.

Vielä jos toisessa yhtiössä sattuu olemaan sopiva vähemmistöosakas, voi pian käydä niin, että tästä vähemmistöosakkaasta tulee toimitusjohtaja yhtiönraadolle, jolla ei ole rahaa eikä vetureita. Silloin on pakko ostaa veturi ja toimitusjohtajan on maksettava se omasta pussistaan, mikäli firmalla ei ole rahaa.

Peli mahdollistaa monenlaista keinottelua ja juonittelua. Toisten pelaajien firmojen arvoa on ihan tavallista ajaa alas ostamalla firman osakkeita porukalla ja myymällä ne sitten saman tien pois. Oma tappio on olematon tai pieni, mutta jokainen myyty osake pudottaa firman arvoa, jolloin omistaja kärsii kiperän tappion.

Pitkä operaatio

1830 on pitkä peli. BoardGameGeek listaa pelin kestoksi viisi tuntia, mikä on varsin hyvä arvio. Kokeneet pelaajat pelaavat pelin helposti neljään tuntiin, jotkut nopeamminkin, pelkästään aloittelijoista koostuvalla porukalla pelin parissa menee helposti yli kymmenen tuntia, sillä aloittelijat paitsi pelaavat hitaammin ylipäätään, myös osaamattomuuttaan hidastavat peliä, kun eivät esimerkiksi osta junia riittävän nopeasti. Kierroksia tulee enemmän ja ne ovat hitaampia.

Kannattaa siis ottaa peliin mukaan joku kokenut pelaaja, mikäli suinkaan mahdollista. Toinen hyvän nopeutus pelille on paperirahojen korvaaminen pelimerkeillä – tässä pelissä rahaa liikkuu niin paljon, että pelin kestosta saa hyvinkin vetäistyä tunnin pois, kun vaihtaa käytännöllisemmät rahat paperisten tilalle.

Vanha klassikko vihdoin saatavilla

1830 oli pitkään vaikeasti saatavilla, kun Avalon Hillin vuoden 1986 laitos oli ainoa saatavilla oleva. Vuonna 2011 tilanne korjaantui Mayfairin julkaistua pelistä uuden laitoksen. Uusi laitos on aikaisempaa prameamman näköinen ja sisältää jonkin verran lisäosia ja laajennuksia, joilla saa peliin vaihtelua. Uudessa laitoksessa on myös helpompi aloittelijapeli, jonka avulla peliin sisään pääseminen ilman kokeneen pelaajan apua on helpompaa.

1830 kuuluu yleissivistykseen – varsinkin millään tapaa talouspeleistä kiinnostuneen on tunnettava se, muuten on sivistys vajaa. Onneksi heikko saatavuus ei enää estä peliin tutustumista. Se on edelleen, lähes 30 vuotta ilmestymisensä jälkeen, suosittu ja pidetty peli ja vaikka 18xx-pelejä on ilmestynyt sittemmin vaikka kuinka paljon, 1830 on edelleen yksi parhaista lähtökohdista pelisarjaan tutustumisessa.

Faktat 1830: Railways & Robber Baronsista

Pituus: kokeneille pelaajille noin 4 tuntia, aloittelijoille helposti jopa 10 tuntia.