Muualla itsenäinen Klack!-peli on Suomessa nimetty Halli Klackiksi! ja liitetty siten Halli Gallin kanssa samaan sarjaan. Yhteys on luonteva. Klack!:n on kehittänyt israelilainen Haim Shafir, jonka käsialaa on myös alkuperäinen Halli Galli ja peleillä on paljon yhteistä.
Halli Klack voitti Vuoden peli -palkinnon parhaana lastenpelinä vuonna 2012.
Pelin idea
Halli Klackia! pelataan 36 valkoisella muovikiekolla. Jokaisessa kiekossa on kolme symbolia. Symboleita on viisi erilaista ja ne voivat olla viittä eri väriä. Pelissä on myös kaksi noppaa, joista toinen määrää värin ja toinen symbolin. Pelaajien on sitten kerättävä pöydältä kaikki kiekot, joissa esiintyy oikeanvärinen symboli, esimerkiksi punainen jalka.
Pelin juju on magneeteissa. Kiekoissa on magneetit, joten niitä on helppo klaksutella yhteen nippuun. Kiekkoja saa kerätä vain yhdellä kädellä, mutta magneettien ansiosta se sujuu helposti.
Kummassakin nopassa on lisäksi valkoinen sivu. Se on jokeri, eli pelaajat voivat päästä keräämään kaikki tietyt kuviot tai kaikki tietynväriset kuviot. Jos molemmat nopat näyttävät valkoista, pelaajien on kerättävä kaikki kiekot.
Nopeaa viihdettä
Halli Klack! on nopea peli. Yhdessä pelissä ei kauan vanheta, peliin on vaikea saada menemään yli kymmentä minuuttia. Peli-idea toimii, mutta tiettyjä hankaluuksia pelissä on. Kuten aina nopeuspelien kohdalla, jotkut ovat yksinkertaisesti niin paljon nopeampia kuin muut, että pelaaminen ei ole hauskaa. Sama pätee Halli Klackissa. Pelautin peliä kuuden lapsen porukalle, mutta käytännössä peli oli kolmen lapsen kisaa. Onneksi peli on sentään nopea.
Aikuisten ja lasten kesken peli voi toimia tai sitten ei – nopeuspelit ovat yksi bravuureistani, joten lasten kanssa pelaamisessa ei ole tolkkua. Jos perheessä on hitaita aikuisia ja nopeita lapsia, peli voi toimiakin.
Lasten peleissä voi olla ihan hyvä idea, jos mukana on aikuinen tuomarina. Tuomari heittää noppia ja kertoo kaikille yhtä aikaa, mitä pitää hakea, ja vahtii, että yhden käden sääntöä noudatetaan. Lisäksi tuomarin tehtävä on bongata virheelliset poiminnat, virheiden omatoiminen tuomarointi voi olla lapsille haastavaa. Virheitä tässä pelissä sattuu kuitenkin helposti, kun pitää nopeasti noukkia.
Sopivassa tilanteessa Halli Klack! voi olla erittäin hyvä peli, mutta kaikille se ei toimi.
Faktat Halli Klackista
Suunnittelija: Haim Shafir
Julkaisija: Amigo, Lautapelit.fi (2012)
Mutkikkuus: Erittäin yksinkertainen, säännöt on nopeasti opetettu.
Onnen vaikutus: Todella pieni, nopeus ratkaisee.
Vuorovaikutus: Tässä pelissä pitää olla koko ajan hereillä ja olla nopeampi kuin muut.
Teema: Abstrakti.
Uudelleenpelattavuus: Jos idea kolahtaa, tätä pelaa helposti monta erää.
Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.
Pelaajamäärä: 2–6
Pituus: 10 minuuttia.
Yksi vastaus aiheeseen “Halli Klack”
Meillä neljävuotias omaksui pelin nopeasti. Muutaman kierroksen jälkeen tasoitusta aikuisten kanssa ei tarvinnut antaa vaan enemmänkin keskittyä siihen ettei saanut sormille kun yritti nopeasti ehtiä samalle palalle. Ilmeisesti hitaita aikuisia ja nopea lapsi.
Hauska nopsa peli jota pelaa helposti kolme – neljä kierrosta. Kierrokset kun oikeasti kestävät enneminkin sen 5 minuuttia 10 sijasta. Välillä tuli hieman hassuja kierroksia, esimerkiksi kun toisella heittokerralla tuli tuplavalkoiset eli kilpaa vain poimittiin paloja. Vastaavasti välillä viimeinen palikka on pöydällä pitkään, kun sopivaa yhdistelmää ei vain nopista tule.
Hyvinkin hintansa arvoinen nopsa peli jota on kiva pelata lapsen kanssa. Ja nuo magneetit, klack klack – ne tekevät poimimisesta hauskaa.