Kategoriat
Videot ja podcastit

Lautapelituubi: Kaksinpelattavat moninpelit

Tällaista tilattiin, eli esittelyssä moninpelejä, jotka toimivat hyvin kaksinpeleinä. Listalla mm. At the Gates of Loyang, Agricola, pakanrakennuspelit, Puerto Rico, San Juan, Race for the Galaxy, Innovation, Suburbia, Castles of Mad King Ludwig, Imperial Settlers, Carcassonne, Attika ja Mystery Rummy: Jack the Ripper.

Videolla luvatut Puerto Ricon kaksinpelisäännöt ovat täällä.

Jatkoa luvassa, eli jossain vaiheessa tulee video puhtaista kaksinpeleistä.

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

6 vastausta aiheeseen “Lautapelituubi: Kaksinpelattavat moninpelit”

Omista suosikkipeleistä kommentteja:

– Notre Dame toimii erinomaisesti myös kahdella, kuten kaikilla muillakin pelaajamäärillä. Se ero on verrattuna 3+ pelaajan peleihin että sama kortti ei voi tulla saman kolmanneksen aikana kuin enintään 2 kertaa

– Eclipse toimii myös kahdella, mutta on toki parhaimmillaan 4-6 pelaajalla

– Taivaan Pilarit on erinomainen kaksinpeli ja se on lähes puhtaasti taitopeli silloin, koska master builderien nostojärjestyksellä ei ole yhtä paljon väliä kuin 4 pelaajan pelissä

– Menolippu on loistava kaksinpeli. Monien pelaajien mielestä se on parhaimmillaan nimenomaan kahdella, vaikka itse tykkäänkin pelistä eniten neljällä

– Through the Ages toimii kahdella. Ei ole aivan yhtä monipuolinen kuin 3-4 pelaajalla ja esim. pactit puuttuvat, mutta toisaalta pelin saa pelattua alle 2 tunnissa

Knizian klassikot Samurai ja Genial toimivat myös kahdella todella mainiosti. Lisäksi Smallworld joka ei ole ainakaan huonoimmillaan kahdella pelaajalla.

Taivaan Pilarit? Pelasin sitä joskus kahdella, mutta tuntui liian avoimelta. Pitäisi varmaan kokeilla uudelleen. Pelaatko Petri sitä ihan perussäännöillä vai geekistä löytyvillä kaksinpelisäädöillä?

Ihan peruspelillä muistaakseni pelailin ja toimi hyvin.

Onhan siellä paljon paikkoja mihin laittaa master builder, mutta toiset paikat ovat silti parempia kuin toiset. Kun hyvästä kortista joutuu maksamaan sen 6-7 rahaa ja vähän huonomman kortin voi saada ilmaiseksi, pelissä pitää oikeasti miettiä minne ja missä välissä master builder kannattaa asettaa ja paljonko siitä on valmis maksamaan.

Laudalla on yleensä 4-8 hyvää tai kohtuullisen hyvää toimintoa ja loput toiminnot ovat melko heikkoja. Tämän takia 4 pelaajan pelissä voi joskus käydä niin, että ei saa yhtään hyvää toimintoa vuoron aikana kun kaikki master builderit jäävät pussin pohjalle. 2-3 pelaajan peleissä näin ei käy, joten avoimuus ei ole pelkästään huono asia.

No niin, nelinpeli kokemus Pilareista puuttuukin kokonaan, joten ei osaa ehkä vertailla. Mutta pitää kokeilla uudelleen kahdella, voi tosin huono kokemukseni johtua myös siitä, että se oli aikoinaan ensimmäinen yritys ko. peliä.

Ja jotta pysyttäisiin aiheessa, niin klassikkopeleistä Can’t Stop toimii hyvin kahdella, kunhan pelaa sääntökirjasesta löytyvällä variantilla, jossa et voi lopettaa vuoroasi mikäli valkoinen juoksija on vastapelurin nappulan päällä. Myös viiteen tolppavoittoon asti kannattaa pelata, jos haluaa vähän pidempää peliä eikä järkyttävän hyvä/huono tuuri pääse vaikuttamaan niin paljoa.

Uudemmista peleistä muistaakseni Tobago meni hyvin ja nopeasti kahdella. Myös Manhattan Project on hyvä ja napakka kaksinpeli, tosin jos pitää pelin vuorovaikutuksesta, en sitä ehkä kahdelle suosittelisi.

Niin ja silittelenpä tässä samalla vastakarvaan (ja saan toivottavasti keskustelua aikaiseksi) ja sanon, että 7 Wonders on hyvä kahdella. Alkuun se voi tuntua hassulta, mutta muutaman pelin jälkeen hoksaa vapaakaupungin merkityksen. Toisin sanoen kahden pelaajan pelissä pääsee vaikuttamaan omilla valinnoillaan hieman enemmän pelin kulkuun, kun voi vastustajalle hyviä kortteja syytää vapaakaupungille – parhaassa tapauksessa jopa vastustajasi pelin hankaloittamiseksi.

Ihmettelen suuresti pelin saamaa huonoa mainetta kaksinpelinä. On paljon pelejä, joissa kaksinpelimoodi on tehty keinotekoisesti (esim. Alhambra), mutta 7 Wondersin vapaakaupungilla on oikeasti merkitystä pelissä sen sijaan, että se olisi vain ylimääräinen askare, joka aina jää hoitamatta (se Alhambra…). Myös Freskon kaksinpeli on toteutettu vähän samaan tapaan, ja sitä kuitenkin suositellaan BoardGameGeekin mukaan myös kaksinpelattavaksi.

Ymmärrän kyllä jos joku ei tykkää, meillä se kuitenkin toimii ja uunituore 7 Wonders: Duel on saanut jäädä kauppaan siitä syystä. Kannattaa kokeilla ja yrittää tykätä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *