Myytti: Väinämöisen tarina tekijöiden näkökulmasta

Myytti, Väinämöisen tarina -peli on Rauni Eskelisen, Susanna Koskelan ja Riikka Notkolan yhteistyön tulos. Myytti-peli on ainutlaatuinen ja monipuolinen kokonaisuus, sillä annoimme panoksemme kokonaisuuteen paitsi pelisuunnittelijoina niin myös kuvataideopettajina ja taiteilijoina. Myytin visuaalisuuteen perustuva pelimekaniikka on uusinta uutta Suomessa!

Pelisuunnittelun alusta asti oli selvää, että Myytin genre on opetuspeli. Pelisuunnittelumme keskeisenä ohjenuorana oli suunnitella opetuspeli siten, että pelin on oltava viihdyttävä ja mukaansa tempaava, jolloin oppiminen tapahtuu, jos tapahtuu, pelaamisen ohella. Meitä inspiroi pelisuunnittelussa muun muassa Modern Art -lautapeli, jossa on Myytin tavoin yhdistetty pelaaminen ja taide. Myytti on siis yhtä aikaa historiallinen lautapeli, perhepeli ja opetuspeli.

Myytti, taide ja monikulttuurisuus – pelin opetuksellinen tausta

Myytissä pelaaja on taiteilija 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa. Pelaajan tavoitteena on tehdä mahdollisimman arvokkaita Väinämöis-teoksia osittain läpinäkyvistä pelikorteista. Pelin keskiössä ovat siten erilaiset kuvat Kalevalan sankarista Väinämöisestä.

Monikulttuurisuudesta kiinnostuneina esitämme Myytti-pelissä erityisesti ideakorttien välityksellä, että suomalaisuuden kuvalliseen ilmentäjään, Väinämöiseen liittyy paljon Suomen valtion rajojen ulkopuolelle ulottuvia yhteyksiä. Ajattelemme niin maailman kuin Väinämöisenkin olevan lähtökohtaisesti monikulttuurisia verkostojensa vuoksi!

Pelin ohjekirjassa perustellaan jokainen pelikortti historialliseen lähteisiin viitaten sekä taideteoskorttien kääntöpuolilla kerrotaan tarinoita Väinämöisen vaikutteista. Kun pelaaja näkee oman maansa moninaisuuden, voi hän olla ehkä avoimempi monikulttuurisuutta kohtaan. Myytti-peli tuokin uuden näkökulman myös Väinämöisen moneen kertaan kerrottuun tarinaan myös taidehistorian näkökulmasta.

Meitä motivoi Myytin suunnitteluun pelin mahdollisuudet yhteistoiminnallisena opetusvälineenä sekä lautapelit erilaisena ja hauskana tapana välittää sanallista, kuvallista ja toiminnallistettua tietoa. Lisäksi lautapeli on liikuteltava opetusväline, joka saavuttaa helposti monenlaisia ihmisiä koko Suomessa. Notkola ja Koskela ovat pitäneet muutamilla helsinkiläisillä kouluilla Myytti-pelipajoja saaden innostuneen vastaanoton pelille! Opetustavoitteet olivat kuitenkin samaan aikaan paitsi pelisuunnittelumme keskiössä niin myös epäolennaisia kaikkein tärkeimmän eli toimivan pelin rinnalla.

Myytin koukut

Pelin testaaminen oli armotonta, mutta palkitsevaa! Myytin testipelitilanteet kirvoittivat muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:

”Ideakortit pitävät mukavasti skarppina.” Ansku 27 v.
” Naurattava peli.” Teemu 9 v.
” 30-luvulla olisitte joutuneet tästä vankilaan”. Antti 55 v.
” Mä ostan tän heti”. Tytti 16 v.
” Eiku pelataan vielä toinen, tää on kiva peli”. Patrick 10 v.
” Tää on hyvä suuttumisen hallinta -peli” Tomi 9 v.

Suunnittelimme peliin koukkuja erilaisia pelaajaryhmiä ajatellen: pelin visuaalisuutta hyödyntävä pelitekniikka ja kuvallinen huumori vetoavat ehdottaman hyvin nuorimpiin 9–10-vuotiaisiin lapsipelaajiin – jopa niin hyvin, että he saattavat paljastaa korttikäsiyhdistelmänsä kilpailijatoverilleen, jos saavat koottua käsikorteista hassun Väinämöis-hahmon!

Pelimekaniikkaan integroidut taidehistorialliset tietoiskut puolestaan houkuttavat taiteesta ja taidehistoriasta kiinnostunutta yleisöä, joka ei ehkä aiemmin ole innostunut lautapeleistä. Taidehistoria linkittyyy pelimekaniikkaan konkreettisesti Myytin ideakorttien myötä, jotka ohjaavat pelaajan käytännössä lukemaan pelikorttiensa tekstejä. Ideakortit tuovat peliin myös osin sattumaan sidotun nopeuselementin peliin: nopein reagoija palkitaan lisäpisteilllä.

Peliä voi kuitenkin pelata ilman pelkoa taidehistorian pakkosyötöstä sellainenkin henkilö, jota taide tai taidehistoria ei kiinnosta. Testipelien perusteella Myytissä mukanaan vie korttikäden hallintaan liittyvät haasteet ja pelaajien välinen tiivis vuorovaikutus. Uskommekin, että Myytin vahvuutena on sen kyky koota yhteen eri-ikäisiä ja -taustaisia henkilöitä.

Pelin kehitystyö

Ryhmätyö oli vastuun jakamisen, ideoiden testaamisen ja toistemme kannustamisen mahdollistaja. Yhteistyötahomme KEHYS, Valtion taidemuseon kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet -yksikön tuki oli myös keskeistä projektin onnistumisen kannalta erityisesti taideteosten kuvaoikeuksien hankkimisessa ja pelin taidehistoriallisen pätevyyden tarkistamisessa.

Syksyllä 2008 pelille löytyi kustantajaksi Lautapelit.fi. Tässä vaiheessa pelimekaniikka oli käytännössä valmis. Ainoa muutos, jota Lautapelit.fi toivoi oli pelilauta, joka korvasi pistelaskussa aiemmin käyttämämme paperi ja kynä -yhdistelmän. Pelilauta tuokin Myyttiin lisää tyylikkyyttä.

Myytin pohjatyönä pelasimme pelejä ja ideoimme sekä testasimme erilaisia monikulttuuriseen taidekasvatukseen soveltuvia peli-ideoitamme, kunnes perusidea tarinasta ja pelimekaniikasta Myytille hahmottui. Tämän jälkeen kartoitimme alustavasti peliin vaadittavat, Väinämöisen kuvalliseen ilmentymään liittyvät kansainväliset vaikutteet taidehistoriallisista lähteistä ja etsimme peliin sopivia taideteoskuvia kuva-arkistoista.

Taidehistoriallisen materiaalin pohjalta kuvitimme ja valmistimme protopakan piirtoheitinkalvo-paperipiirrosyhdistelmänä. Pelautimme ja kehitimme protopeliä ensin parinkymmenen suullisesti selitetyn testipelin avulla, jonka jälkeen aloimme testata peliä kirjoittamamme peliohjeen avulla. Hioimme peliä ja erityisesti peliohjetta vielä noin 20 testipelin avulla.

Myytin testipelaajien ikä vaihteli 6-vuotiaista vajaa kuusikymppisiin, lautapeliharrastajista lautapelejä inhoaviin ja erilaisiin ammattiryhmiin. Käytimme aktiiviseen Myytti-pelin testaukseen puoli vuotta. Huolellisen pelitestauksen ansiosta Myytti on monipuolisista tietosisällöistään huolimatta kevyesti pelattava ja viihdyttävä peli, joka sisältää sopivassa suhteessa niin tuurielementtejä kuin taktikointia. Pelin kuvitukset tukevat saumattomasti pelimekaniikkaa, koska me pelintekijät vastaamme itse myös sen kuvallisesta ilmeestä, joka on pelimekaniikan tavoin testattu käytännössä.

Toivotamme jännittäviä pelihetkiä ja kiitämme vielä kerran kaikkia testipelaajia.