Pohdiskelin Hallertaun laatikon sisältöä siltä kantilta, miten sitä saisi organisoitua parhaiten. Olisiko joku lokerikko hyvä, vai pitäisikö rakennella kapalevystä jotain? Tulin siihen tulokseen, että ei välttämättä tarvitse, koska pelin alkuasettelu on Uwe Rosenbergin isoksi peliksi harvinaisen vaivatonta.
Isoin ärsytyksen aihe olikin liian isoihin pusseihin pakatut korttipakat. Kun pakkoja ja pusseja on 11 ja pussit ovat liian isoja, laatikko on täynnä liuhuvaa muovia, jonka seasta on työlästä löytää etsimänsä.
Keksin kuitenkin oivallisen ratkaisun: itse tehdyt korttilaatikot eli tuckboxit. Kyseessä on siis tavanomainen korttipakan paperinen tai pahvinen säilytyslaatikko, jossa on lipalla sulkeutuva kansi.
Kaavat generaattorista
Tällainen laatikko on helppo rakentaa. Tarvitaan vain kaava, joka leikataan jämäkästä paperista tai mieluummin kartongista, taitellaan muotoon ja liimataan kokoon.
Kaavoja on melko helppo piirrellä itsekin, mutta sen verran työläästä hommasta on kyse, että apua kannattaa ottaa käyttöön, apukeinoja kun on tehty. Ensimmäinen vaihe on vilkaista BoardGameGeekistä pelin Files-osastolta: löytyisikö sieltä valmiit kauniisti kuvitetut tuckbox-kaavat? Aika usein löytyy.
Jos ei löydy, täytyy ryhtyä itse hommiin. Hakusanalla ”tuckbox creator” tai ”tuckbox generator” löytyy useita eri sovelluksia. Itse käytin tätä hyvin yksinkertaista ratkaisua, muitakin löytyy. Sovellukseen syötetään kortin mitat ja pakan paksuus. Kuvia voi lisätä tai tekstin, ja sitten vain otetaan ulos valmis kaava.
Vaivatonta askartelua
Hallertaun kaavat olivat sen verran pieniä, että yhdistelin ne omalla koneella Pixelmatorilla samalle arkille. Yhdelle A4:lle mahtui neljä kaavaa, eli paperia säästyi. Jätin kuvituksen nyt tekemättä, pelkät tekstit saivat riittää. Materiaalina oli reilu satagrammainen paperi: toimii, mutta vähän jämäkämpi kartonki olisi parempi. Askit voivat kuitenkin olla vähän huteria, koska enimmän osan ajasta niissä on korttipakka sisällä, jolloin paperinenkin aski on riittävän tukeva.
Kokoamistyö on aika vaivatonta. Kaava leikataan irti paperista, taitokset tehdään huolella ja sitten liimataan kasaan. Liimaa kannattaa käyttää tarpeeksi, mutta ei liikaa, ja sitten vain annetaan kuivua huolella ennen kuin kortteja laitetaan askiin.
Korttilaatikoiden käyttäminen selkeyttää runsaasti pieniä pakkoja sisältävien pelien varastoimista siinä määrin, että suosittelen sitä lämpimästi. Hallertauni on nyt selvästi miellyttävämpi ottaa käyttöön. Aion rakennella laatikoita ainakin Nusfjordin korttipakoille, kenties A Feast for Odiniinkin. Isot, muovitetut korttipakat eivät tällaista niin kaipaa, mutta mikä tahansa peli, jossa on pienistä korteista muodostuvia pakkoja, hyötyy tällaisista laatikoista paljon.
