Kategoriat
Kirjat

Dice Games Properly Explained

Reiner Kniziaon ehtinyt tehdä satojen pelien ohessa muutaman kirjan, joista tunnetuin on tämä noppapelikirja Dice Games Properly Explained.

Kirja on hyvin perinpohjainen ja järjestelmällinen, mikä ei kai ole suurikaan yllätys ottaen huomioon sen kirjoittajan. Kirja etenee hyvin yksinkertaisista peleistä kiinnostavampiin ja monimutkaisempiin. Kaikki noppapelien olennaisimmat tyypit käsittellään. Jokaisesta pelistä on huolellinen kuvaus, jossa kuvataan pelin säännöt, erilaisia variaatioita ja usein myös strategiaa.

dicegamesproperlyexplainedKirjan ensimmäinen puolikas käsittelee onneen perustuvia pelejä. Vaikka pelaajilla ei olekaan nissään taktisia valinnanmahdollisuuksia, tarjoavat ne kuitenkin jännitystä ja viihdettä. Kahden ensimmäisen luvun pelit tuskin kuitenkaan kelpaavat useimmille pelaajille. Niissä pelaajien valinnoilla ei ole mitään merkitystä. Ensimmäisen luvun peleissä pelaajat heittävät noppaa ja saavat heiton perusteella pisteitä ja sillä selvä. Toisen luvun peleissä pelimerkit vaihtavat omistajaa heittojen perusteella.

Kolmannessa luvussa ei käsitellä pelejä laisinkaan, vaan noppiin olennaisesti liittyviä todennäköisyyksiä. Noppien todennäköisyyslaskennan perusteet käsitellään huolellisesti ja selkeästi. Luku on hyvä lisä kirjan antiin, sen avulla kuka tahansa oppii noppien todennäköisyyksien perusteet.

Neljäs luku jatkaa kasinopeleillä, jotka ovat onnipelejä, mielenkiintoa lisää rahasta pelaaminen. Tästä luvusta löytyy myös huolellisinta käsittelyä, kun pelien todennäköisyydet ja voitonmahdollisuudet käsitellään huolella. Ennen kasinolla vierailua kannattaa lukea luku huolella läpi, ettei tule huijatuksi. Knizia selittää hyvin sen, kuinka pankki varmistaa voittonsa kussakin pelissä. Jos siis mieli halajaa kasinolla vaikkapa kasinoiden noppapeleistä suosituinta eli crapsia pelaamaan, kannattaa muistaa, että pankki vetää välistä pahimmillaan yli 10% osuudet.

Taitopeleistä esitellään ensimmäisenä etenemispelit. Niissä pelaajat pyrkivät saavuttamaan vähän kerrassaan mahdollisimman korkean pistemäärän. Taktiset päätökset ovat vielä melko yksinkertaisia, mutta Knizia käsittelee kuitenkin joka pelin taktiikat huolella. Seuraava luku käsittelee vaarapelejä. Ne muistuttavat etenemispelejä, mutta niissä pelaajat joutuvat ottamaan suurempia riskejä. Perusesimerkki tällaisesta pelistä on pig, jossa pelaajat saavat vuorollaan heittää noppaa niin kauan kuin haluavat, kunnes heittävät ykkösen, jolloin vuorolla kerätyt pisteet nollataan. Saa tietysti lopettaa ajoissa, mutta ei ole pakko.

Kategoriapeleistä kaikki tuntevat parhaiten yahtzeen. Hyvin samankaltaisia pelejä on kirjassa lukuisia (eli yksitoista) ja lisäksi vielä muutama samantyyppinen. Muunkinlaisia kategoriapelejä on onneksi olemassa. Kategoriapeleistä löytyy myös eräs varsin kiinnostava Knizian oma luomus East-West. Kyseessä on yksinkertainen noppaversio Battle Line -korttipelistä. Yhdeksän sijasta lippuja on kolme, joista kuhunkin pelaajat heittävät noppa kerrallaan viiden nopan pokerimuodostelman. Yksinkertaista, mutta hauskaa.

Viimeinen kategoria on oma suosikkini: bluffauspelit! Näistä vanha tuttu on Liar’s Dice eli Bluff eli Perudo eli Call My Bluff — sen säännöt löytyvät kirjasta. Monta muutakin kiinnostavaa bluffauspeliä joukosta löytyy ja olen varma että nimenomaan näitä pelejä tulee testattua ensimmäisinä.

Kaikenkaikkiaan katsaus on varsin kattava. En ainakaan näin äkkiä keksi mitään olennaista pelilajia, joka kirjasta puuttuisi. Joka lajista on runsaasti pelejä mukana ja moniin peleihin on lukuisia muunnelmia. Pelien pelaamiseen ei tarvita erityisen mutkikkaita varusteita noppien lisäksi, tulitikkurasialla, kynällä ja paperilla pääsee pitkälle.

Kirja on pokkari ja painettu hieman halvanoloiselle paperille. Hienompi toteutus ei olisi pahitteeksi. Toisaalta, kirjan halpa hinta ei ole huono asia sekään. Lisäksi tällaisen kirjan kuuluukin olla pieni ja kevyt, jotta sitä on helppo kantaa mukanaan. Käytettävyyspuoli kirjassa on mainio, hyvin jäsenneltyä tekstiä täydentävät tarpeelliset kaaviot ja taulukot.

Valitettavasti vuonna 1999 ilmestynyt kirja on jo hyvän aikaa loppuunmyyty ja käytetyistä kappaleista pyydetään Amazonissa aivan hävyttömiä hintoja.

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *